Tapahtumatiedot

Asiakas on tehnyt pankin kanssa täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimuksen 23.3.2012 noin 111.000 euron arvoisesta sijoitusvarallisuudesta. Asiakas on irtisanonut omaisuudenhoi­tosopimuksen 6.6.2012, jolloin sijoitusvarallisuuden arvo on ollut noin 91.000 euroa. Asiakas väittää pankin varainhoitajan aiheuttaneet sijoitustensa arvon alentumisen toimimalla tietoi­sesti hänen etujensa vastaisesti sekä omaisuudenhoitosopimuksen ehtojen vastaisesti huoli­mattomasti ja ammattitaidottomasti. Asiakas on vaatinut pankilta vahingonkorvausta 25.6.2012.

Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Asiakas reklamoinut Pankkia 25.6.2012 ja toimittanut reklamaation ja korvausvaatimuksen Arvopaperilautakunnalle 24.8.2012. Asiakas on tämän jälkeen toimittanut Lautakunnalle vali­tuksen 3.9.2012 ja kaksi vastinetta 24.10.2012 sekä 10.12.2012.

Asiakas vaatii, että pankki maksaa hänelle vähintään 20.000 euroa vahingonkorvausta aiheu­tetusta vahingosta sekä 5.000 euroa menetetyn ajan, mieliharmin ja tarpeettomien kaupan­käyntipalkkioiden perusteella.

Asiakas väittää, että täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimuksesta huolimatta varainhoita­jan kanssa olisi ennen sopimuksen allekirjoittamista erikseen sovittu, että sijoituspäätökset tehtäisiin aluksi yhdessä asiakkaan kanssa viikoittaisessa yhteydenpidossa sovitun mukaisesti, ja että yhteydenpito voisi myöhemmin harventua. Näin ei kuitenkaan menetelty. Lisävas­tineessaan 10.12.2012 asiakas toteaa varainhoitajan informoineen häntä harhaanjohtavasti täyden valtakirjan sopimuksesta. Asiakkaalle on syntynyt käsitys, että omaisuudenhoito olisi alussa "konsultoivan sopimuksen luonteinen". Varainhoitaja on kuitenkin suosittanut täyden valtakirjan omaisuudenhoitoa, koska konsultoiva varainhoito olisi hankaloittanut varainhoita­jan työtä. Asiakkaalle on syntynyt käsitys, että hänen näkemyksensä otetaan huomioon va­rainhoidossa.

Asiakas väittää, että varainhoitaja on aiheuttanut hänelle vahinkoa menettelemällä huolimat­tomasti ja ammattitaidottomasti omaisuudenhoitosopimuksen ehdon 7 vastaisesti. Osoitukse­na varainhoitajan huolimattomuudesta ja ammattitaidottomuudesta asiakas viittaa siihen, että varainhoitaja on suoriutunut tehtävistään vertailuindeksinä toiminutta OMX Helsinki Cap -indeksiä heikommin. Hänen mukaansa varainhoitaja ja hänen esimiehensä ovat arvioineet tappioiden korjaantumiseen menevän kaksi vuotta. Asiakas on kuitenkin irtisanonut pitkäai­kaiseksi tarkoitetun omaisuudenhoitosopimuksen vain alle kolme kuukautta sen allekirjoitta­misesta välttyäkseen laajemmilta tappioilta.

Asiakkaan mukaan pankki ei ole noudattanut omaisuudenhoitosopimuksessa sovittua sijoitus-strategiaa. Mallisalkun mukaiseen osakesalkkuun tuli asiakkaan mukaan pyrkiä 12 kuukauden aikana ajatuksena ajoittaa osakkeiden ostot ja myynnit mahdollisimman suotuisiin markkinati­lanteisiin. Asiakas on kuitenkin pian sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen havainnut varain­hoitajan alkaneen myydä asiakkaan vanhoja osakkeita tappiolla sekä ostamaan uusia osakkei­ta hinnalla, jonka asiakas katsoo olleen epäedullinen. Asiakkaan mukaan alun perin oli myös sovittu, että tietyiltä osin hänen salkkunsa osakkeet voisivat poiketa mallisalkun mukaisista prosenttimääristä. Varainhoitaja on kuitenkin ryhtynyt vastoin sovittua rakentamaan mallisal­kun mukaista osakesalkkua hätäisesti tehden harkitsemattomia osto- ja myyntipäätöksiä.

Lisäksi asiakas väittää, että varainhoitaja on laiminlyönyt noudattaa hänen ohjeitaan. Asiak­kaan mukaan varainhoitaja on myynyt asiakkaan salkkuun itse ostamiaan osakkeita tappiolli­sina vastoin hänen henkilökohtaista vaatimusta, jonka hän on esittänyt 1.6.2012 käydyissä neuvotteluissa varainhoitajan kanssa. Asiakas on kertomansa mukaan tapaamisessa nimen­omaisesti kieltänyt Cargotecin ja Talvivaaran osakkeiden myynnin ja todennut luottamuksensa hävinneen. Myynnit kuitenkin toteutettiin hänen selvityksensä mukaan n. 20-30 prosenttia alentuneilla arvoilla.

Asiakkaan mukaan on myös syytä epäillä varainhoitajan toimineen tahallisesti hänen vahin­gokseen.

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Pankki on toimittanut Arvopaperilautakunnalle asiakkaalle 18.7.2012 antamansa vastauksen sekä 8.10.2012 ja 27.11.2012 päivätyt vastineet. Pankki on ilmoittanut 27.12.2012, ettei sillä ole enää uutta lausuttavaa asiassa.

Pankki kiistää asiakkaan esittämät vaatimukset määrältään ja perusteeltaan. Pankki katsoo menetelleensä omaisuudenhoitosopimuksen mukaisesti, ja ettei sille ole asiassa syntynyt la­kiin tai sopimukseen perustuvaa korvausvelvollisuutta.

Pankki on selvityksensä mukaan selvittänyt asiakkaalle ennen omaisuudenhoitosopimuksen al­lekirjoittamista täyden valtakirjan omaisuudenhoidon ja konsultoivan omaisuudenhoidon kes­keiset eroavaisuudet. Asiakkaalle on myös annettu täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopi­mus liitteineen kotona tutustuttavaksi sekä tehty asianmukainen säästäjä- ja sijoittajakuvan­kartoitus. Pankin mukaan asiakas on ollut tietoinen mallisalkun määräytymisperusteista sekä siitä, että asiakkaan salkku rakennetaan mallisalkun mukaisesti.

Pankin kiistää, että asiakkaan kanssa olisi sovittu omaisuudenhoitosopimuksen mukaista tii­viimmästä yhteydenpidosta. Täyden valtakirjan omaisuudenhoitoon kuuluvien periaatteiden osalta pankki viittaa omaisuudenhoitosopimuksen ehtoihin, joihin asiakkaalla on ollut mahdol­lista tutustua. Lisäksi pankki toteaa, että täyden valtakirjan salkunhoidon periaatteet on käyty asiakkaan kanssa yhdessä läpi. Pankki kiistää, että asiakkaan kanssa olisi sovittu yhdessä teh­tävistä sijoituspäätöksistä.

Pankki perustelee salkun rakennuksessa noudatettua nopeampaa aikataulua 26.4.2012 teh­dyllä pankin osakestrategian päivityksellä, jossa osakkeet nostettiin taktiseen ylipainoon. Uu­den strategian perusteella varainhoitaja on ostanut salkkuun lisää osakkeita salkun käteistilin varoilla. Pankin mukaan osakepainon nostaminen on ollut omaisuudenhoitosopimuksen ja toimintaohjeiden mukaista. Lisäksi pankki huomauttaa, että mallisalkun mukaisen salkun ra­kentaminen oli sopimuksen irtisanomishetkellä kesken.

Pankki kiistää varainhoitajan toimineen huolimattomasti ja ammattitaidottomasti. Varainhoita­ja on pankin mukaan perustanut sijoitusvarallisuutta koskevat päätöksensä pankin asiantunti­joiden näkemyksiin.

Pankin selvityksen mukaan suurin osa asiakkaalle aiheutuneista tappioista johtuu asiakkaan ennen sopimusta hankkimien osakkeiden myynnistä, erityisesti Aspocomp Oyj:n osakkeiden myynnistä 10.5.2012. Pankin Cargotecin osakkeiden myynti 948 euroa tappiolla perustui pan­kin muuttuneeseen osakestrategiaan. Tiettyjen asiakkaan yksilöimien ja epäedullisiksi väittä­mien osakemyyntien osalta (Talvivaara, Cargotec) pankki huomauttaa, että osakkeiden hinnat ovat myyntiajankohdan jälkeen jatkaneet laskuaan edelleen. Pankki myöntää, että asiakkaan salkun kehitys on ollut joitain prosentteja indeksin kehitystä heikompaa, mutta huomauttaa, että mallisalkun rakentaminen oli vielä kesken asiakkaan irtisanoessa sopimuksen minkä li­säksi omaisuudenhoitosopimus irtisanottiin huomattavasti alun perin tarkoitettua aikaisem­min. Salkku oli suunniteltu pitkäaikaiseksi sijoitukseksi, johon liittyy korkea arvonvaihtelun ris­ki lyhyellä aikavälillä.

Pankki kiistää varainhoitajan jättäneen noudattamatta asiakkaan antamia ohjeita. Pankin mu­kaan asiakas ei ole tapaamisessa ilmaissut tahtoaan laittaa salkku lepäämään, purkaa sopi­mus tai antanut yksilöityjä kaupankäyntiohjeita. Jos asiakas olisi kieltänyt osakkeiden myyn­nin, ei varainhoitaja pankin mukaan olisi myynyt osaakaan kyseisistä osakkeista. Pankki väit­tää, että 1.6.2012 tapaamisessa on käyty läpi salkun arvonkehitystä yleisesti sekä kerrottu perusteita valinnoille salkkuun ostetuista osakkeista. Pankki edelleen kiistää painostaneensa asiakasta neuvotteluissa.

Selvitykset

Osapuolten kirjelmien ja asiakkaan reklamaatiota koskevan kirjeenvaihdon lisäksi lautakunnal­le on toimitettu seuraavat asiakirjat:

• Asiakkaalle 19.3. tehty säästäjä- ja sijoittajankuva, jossa muun muassa todetaan asiakkaan olevan maltillinen sijoittaja ja suositellaan maltillista sijoittajasalkkua. Sijoittajaku­vassa asiakas luokitellaan ei-ammattimaiseksi ja ei-aktiiviseksi, mutta kokeneeksi sijoitta­jaksi.
• Asiakkaan kanssa sovittu sijoitussuunnitelma, joka on allekirjoitettu 19.3.2012. Suunnitelmassa sovittiin sijoitusajaksi yli 7 vuotta tai toistaiseksi ja mallisalkun osakepainoksi 60 prosenttia. Tämä merkitsi osakepainotuksen lisäämistä asiakkaan sen hetkisestä salkus­ta, jossa osakesijoitusten osuus oli 51,4 prosenttia. Sijoitussuunnitelmassa todetaan, että asiakkaan toivomuksen mukainen osakesalkku sisältää enemmän riskiä kuin asiakkaan sijoitusprofiili edellyttäisi.
• Pankin osakestrategia 2.3.2012, jossa muun muassa todetaan inflaatiopaineiden olemas­saolo ja suositetaan laskemaan osakkeet neutraaliin painoon.
• Pankin osakestrategia 26.4.2012, jossa muun muassa suositetaan nostamaan osakkeet taktiseen ylipainoon (1-3 kk horisontilla).
• Pankin sijoitustoimikunnan pöytäkirja 2.5.2012, jossa muun muassa todetaan 26.4.2012 tehty pankin osakestrategian muutos sekä sijoitustoimikunnan näkemyksen markkinati­lanteessa olevan sama.
• Täyden valtakirjan omaisuudenhoitoa koskevat ehdot.
• Graafinen kuvaaja, jossa vertaillaan asiakkaan salkun kehitystä varainhoidon aikana 23.3.2012-6.6.2012 vertailuindeksiin (OMX HELSINKI CAP_GI).
• Pankin tarjous asiakkaalle täyden valtakirjan omaisuudenhoidosta, joka on annettu asiak­kaalle 6.3.2012 käytyjen neuvottelujen perusteella. Tarjouksessa mainitaan muun muas­sa, että täyden valtakirjan omaisuudenhoidossa pankin nimeämä varainhoitaja tekee si­joituspäätöksiä asiakkaan kanssa etukäteen laaditun sijoitusstrategian ja omaisuudenhoi­tosopimuksen ehtojen mukaan. Tarjouksessa todetaan myös, että omaisuudenhoidossa sijoitukset allokoidaan mallisalkun mukaisesti ja todetaan yksittäisten osakkeiden enim­mäis- ja vähimmäispainoarvot.

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Taustaa

Asiassa on kyse siitä, onko pankki toiminut asianmukaisesti tehdessään asiakkaan kanssa täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimuksen sekä hoitaessaan omaisuudenhoidossa ollutta osakesalkkua.

Vuoden 2012 tilannetta arvioitaessa on sovellettava tuolloin voimassa olleita säännöksiä. Ta­pauksessa on kysymys pankin tarjoamasta omaisuudenhoitopalvelusta, ja siihen soveltuvaa sääntelyä sisältyy tuolloin voimassa olleeseen arvopaperimarkkinalakiin (26.5.1989/495, jäl­jempänä AML). Lisäksi Rahoitustarkastuksen (nykyisin Finanssivalvonta) standardeissa 2.1 ja 2.3 on lakia täydentäviä määräyksiä ja suosituksia.

Omaisuudenhoitopalvelun tarjoaja voi olla vahingonkorvausvelvollinen, jos se menettelee so­veltuvan lain tai muiden velvoittavien määräysten vastaisesti tai menettelee vastoin omaisuu­denhoitosopimuksen ehtoja tai asiakkaan kanssa muuten sovittua. Menettelyn tulee lisäksi olla sellaista, että siitä on aiheutunut asiakkaalle taloudellista vahinkoa.

Perustelut

Omaisuudenhoitosopimuksen tekeminen

Asiakkaan mukaan hän on ollut virheellisessä käsityksessä täyden valtakirjan omaisuudenhoi­tosopimuksen sisällöstä ja kokee tulleensa harhaanjohdetuksi sopimusneuvotteluissa. Pankki väittää selvittäneensä asiakkaalle ennen omaisuudenhoitosopimuksen solmimista täyden val­takirjan omaisuudenhoidon ja konsultoivan omaisuudenhoidon keskeiset eroavaisuudet ja kiistää, että asiakkaan kanssa olisi sovittu viikoittaisista yhteydenotoista tai sijoituspäätösten te­kemisestä yhteistyössä asiakkaan kanssa.

AML 4 luvun 4 §:n mukaan arvopaperinvälittäjän on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sijoituspalvelua koskevan sopimuksen tekemistä sopimuksen ehdot sekä riittävät tiedot tarjotusta palvelusta, esimerkiksi sijoitusstrategioista ja niiden riskeistä. Lakia täydentävässä Finanssivalvonnan standardissa 2.1 puolestaan todetaan , että rahoituspalvelun tarjoajan tulee antaa asiakkailleen olennaista tietoa asiakkaiden päätöksenteon tueksi palvelun sisällöstä sekä palveluun liittyvistä olennaisista riskeistä.

Sekä omaisuudenhoitosopimuksen ehdoissa että asiakkaalle annetussa tarjouksessa omaisuu­denhoitopalvelusta todetaan, että täyden valtakirjan omaisuudenhoidossa varainhoitaja tekee sijoituspäätökset muun muassa asiakkaan kanssa sovittuja ja sijoitustoimikunnan laatimia omaisuudenhoidon periaatteita noudattaen. Ehdoissa mainitaan nimenomaisesti, että varain­hoitaja tekee päätökset neuvottelematta asiasta etukäteen asiakkaan kanssa.

Tapauksessa on riidatonta, että asiakas on saanut omaisuudenhoitosopimuksen ehdot tutus­tuttavakseen ennen sopimuksen allekirjoittamista. Asiakas on allekirjoittamalla 23.3.2012 omaisuudenhoitoa koskevat ehdot vahvistanut perehtyneensä sijoituskohteisiin ja ymmärtä­vänsä pankin aseman omaisuudenhoitopalvelun tarjoajana. Lautakunnan näkemyksen mukaan myös asiakkaan oman selvityksen perusteella on ilmeistä, että hän on ollut tietoinen konsulta­tiivisen ja täyden valtakirjan omaisuudenhoidon välisistä eroista.

Lautakunta katsoo sille esitetyn asiakirjaselvityksen perusteella, että asiakkaalle on ennen so­pimuksen allekirjoittamista selvitetty lain edellyttämällä laajuudella täyden valtakirjan omai­suudenhoitoon sijoituspalveluna kuuluvat olennaiset seikat. Asian on katsottava jäävän riitai­seksi siltä osin, kuin asiakkaan vaatimukset liittyvät varainhoitajan suullisiin ja omaisuudenhoi­tosopimuksen sekä tarjouksen kirjallisten ehtojen kanssa ristiriidassa oleviin lupauksiin esi­merkiksi viikoittaisista yhteydenotoista tai yhteistyössä tehtävistä sijoituspäätöksistä. Tältä osin osapuolten kertomukset poikkeavat toisistaan merkittävästi. Arvopaperilautakunnan rat­kaisusuositus voi perustua vain sen käytettävissä olevaan kirjalliseen selvitykseen.

Salkun rakentaminen

Asiakkaan mukaan pankki on rakentanut mallisalkun mukaisen salkun sovittua nopeammin tehden samalla harkitsemattomia ja hätäisiä sijoituspäätöksiä. Asiassa on katsottava riidatto­maksi, että omaisuudenhoitosopimuksen mukaisen mallisalkun mukaiseen salkkuun tuli pyrkiä 12 kuukauden sisällä sopimuksen allekirjoittamisesta, ja että rakentaminen on tapahtunut alun perin aiottua nopeammassa aikataulussa.

Pankki perustelee salkun rakennuksessa noudatettua nopeampaa aikataulua 26.4.2012 teh­dyllä pankin osakestrategian päivityksellä, jossa osakkeet nostettiin taktiseen ylipainoon. Pan­kin mukaan osakepainon nostaminen on tämän vuoksi ollut omaisuudenhoitosopimuksen ja pankin toimintaohjeiden mukaista. Lisäksi pankki huomauttaa, että mallisalkun mukaisen sal­kun rakentaminen oli sopimuksen irtisanomishetkellä kesken, mitä asiakas ei ole kiistänyt.

Lautakunta katsoo esitetyn selvityksen perusteella, että asiakkaan osakesalkun rakentaminen etupainotteisesti mallisalkun mukaiseksi ei ole ollut ristiriidassa omaisuudenhoitosopimuksen ehtojen tai sijoitussuunnitelman kanssa. Lautakunta katsoo myös, että varainhoitajan päätös on ollut perusteltu ottaen huomioon ajankohtana käytössä olleet pankin sekä sijoitustoimi­kunnan suositukset.

Sijoitustappiot

Pankin toimittaman selvityksen perusteella asiakkaan salkun arvo sopimuksen allekirjoitushet­kellä oli 111.019,76 euroa ja irtisanomispäivänä 6.6.2012 90.954,76 euroa.

Tappiollisten myyntien osalta asiakas myöntää, että Aspocomp Oyj:n myynnistä realisoituneet tappiot on realisoitu sovitun mukaisesti. Pankin antaman selvityksen mukaan kyseiset tappiot ovat olleet 11.750 euroa. Asiakas kuitenkin kiistää tämän olevan korvausvaatimuksensa syy. Asiakas esittää, että varainhoitaja on myynyt asiakkaan salkkuun itse ostamiaan Cargotecin osakkeita tappiollisina. Epäedullisista ostopäätöksistä hän mainitsee myös Fortumin ja Nokian renkaat, minkä lisäksi hän kiinnittää huomiota Talvivaaran osakkeiden tappiolliseen myyntiin. Pankki huomauttaa, että Talvivaaran ja Cargotecin osakkeet ovat myyntien jälkeen laskeneet edelleen.

Lautakunta toteaa, ettei se ole voinut sille toimitetun selvityksen perusteella muodostaa käsi­tystä niistä yksilöidyistä vahingoista tai varainhoitajan laiminlyönneistä, joihin asiakkaan va­hingonkorvausvaatimus perustuu. Lautakunta toteaa myös, että menetetty aika ja aiheutunut mieliharmi eivät ole välittömiä taloudellisia vahinkoja eivätkä siten voi tulla korvattavaksi.

Täyden valtakirjan omaisuudenhoidossa päätösvalta sijoittamisesta annetaan kokonaan toi­meksiannon saajalle. Lautakunta katsoo, että hyväksyessään täyden valtakirjan omaisuuden­hoitosopimuksen ehdot asiakas on antanut varainhoitajalle itsenäistä päätöksentekovaltaa, joka on oikeuttanut varainhoitajan hoitamaan asiakkaan varallisuutta niissä sijoitusstrategian rajoissa, jotka omaisuudenhoitosopimuksessa sekä käydyissä keskusteluissa on määritelty. Omaisuudenhoitosopimuksen allekirjoituksella asiakas on hyväksynyt sopimuksen ehdon, jon­ka mukaan varainhoitaja voi myydä asiakkaan sijoituksia tappiolla asiakasta kuulematta.

Arvopaperilautakunta katsoo ratkaisukäytäntönsä mukaisesti, että täyden valtakirjan omai­suudenhoidossa omaisuudenhoitoa tulee tarkastella kokonaisuutena. Lautakunta katsoo sille esitetyn selvityksen perusteella jäävän näyttämättä, että varainhoitaja olisi sijoittanut sellaisiin kohteisiin, joihin hän ei olisi saanut sopimuksen mukaan sijoittaa tai että varainhoitaja olisi ylittänyt sijoitussuunnitelmassa sovittuja rajoituksia. Lautakunnan näkemyksen mukaan on riidatonta, että omaisuudenhoidon piiriin siirrettiin vain asiakkaan nimenomaisesti hyväksymiä osakkeita. Lautakunta katsoo, että asiakkaan on tullut ymmärtää, että varainhoitaja myy hä­nen itse ostamiaan osakkeita muokatessaan salkkua sovitun mallisalkun mukaiseksi.

Lautakunta katsoo, ettei omaisuudenhoitopalvelua tarjoava pankki ole korvausvelvollinen pel­kästään sillä perusteella, että varallisuuden arvo on kehittynyt odotuksia tai vertailuindeksiä heikommin. Saadun selvityksen perusteella lautakunta ei myöskään näe syytä epäillä varain­hoitajan aiheuttaneen tappiota tahallisesti.

Varainhoitajan huolimattomuus

Asiakas väittää, että tappiot ovat aiheutuneet varainhoitajan huolimattomuudesta ja ammatti­taidottomuudesta. Omaisuudenhoitoa koskevien ehtojen (kohta 7) mukaan varainhoitaja on vastuussa siitä, että hän menettelee toiminnassaan huolellisesti ja ammattitaitoisesti. Varain­hoitajan tulee menetellä toimiessaan asiakkaan lukuun huolellisesti myös yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan. Lautakunta katsoo lisäksi aiemman ratkaisukäy­täntönsä mukaisesti, että täyden valtakirjan omaisuudenhoidossa tehtävässä tuottamushar­kinnassa huolellisuuden osoittaminen on lähtökohtaisesti palveluntarjoajan vastuulla.

Asiakas esittää, että varainhoitaja on itsenäisesti vastuussa päätöksistään riippumatta siitä, perustuvatko hänen päätöksensä sijoitustoimikunnan suosituksiin. Lautakunnan näkemys kui­tenkin on, että varainhoitajan toiminnan huolellisuutta ja ammattitaitoa arvioitaessa on kiinni­tettävä huomiota juuri siihen, ovatko varainhoitajan sijoituspäätökset olleet perusteltuja otta­en huomioon käytettävissä olevat pankin tutkimustiedot, suositukset ja strategiset linjaukset. Lautakunnalle toimitetun selvityksen perusteella varainhoitajan sijoituspäätökset ovat noudat­taneet pankin voimassaolevia osakestrategioita ja suosituksia eikä hänen näin voida katso­neen toimineen huolimattomasti tai ammattitaidottomasti.

Asiakkaan ohjeiden huomioiminen

Asiakas väittää, että pankki olisi jättänyt noudattamatta hänen nimenomaisia osakesalkkuaan koskevia ehtoja. Omaisuudenhoitosopimuksen ehtojen mukaan varainhoitaja on velvollinen noudattamaan asiakkaan kirjallisesti antamaa ohjetta ilman aiheetonta viivästystä. Tapauk­sessa on riidatonta, että asiakas ei ole antanut omaisuuttaan koskevia kirjallisia ohjeita va­rainhoitajalle.

Omaisuudenhoitosopimuksen ehtojen mukaan sopimuksen piiriin kuuluvaa varallisuutta voi­daan myös lisätä tai vähentää ilmoittamalla siitä varallisuudenhoitajalle. Mahdollisuus on mai­nittu myös omaisuudenhoitoa koskevassa tarjouksessa. Sopimuksessa ei vaadita, että jälkim­mäinen ilmoitus tulisi tehdä kirjallisesti. Asiakkaan oman selvityksen mukaan hän ei kuiten­kaan ole pyytänyt varainhoitajaa siirtämään omaisuuttaan omaisuudenhoitosopimuksen ulko­puolelle. Kyse on ollut asiakkaan antamista yksittäisistä tiettyjen osakkeiden myyntiä koske­vista suullisista ohjeista.

Pankki kiistää, että asiakas olisi tapaamisessa suullisesti tai kirjallisesti ilmaissut tahtoaan lait­taa salkku lepäämään, purkaa sopimus tai antanut yksilöityjä kaupankäyntiohjeita. Asiakkaan antamien suullisten ohjeiden osalta Arvopaperilautakunta toteaa, että osapuolten kertomuk­set poikkeavat toisistaan eikä Lautakunnalla ole keinoja saada asiaan lisäselvitystä.

Edellä esitetty ja toimitettu kirjallinen selvitys kokonaisuutena huomioon ottaen lautakunta katsoo, että pankki ei ole jättänyt noudattamatta asiakkaan ohjeita omaisuudenhoitosopi­muksen vastaisella tavalla.

Suositus

Edellä mainituin perustein Arvopaperilautakunta katsoo, ettei pankki ole menetellyt omaisuu­denhoitosopimusta solmittaessa tai sopimuksen mukaisessa varainhoidossa vastoin tuolloin voimassa ollutta sääntelyä tai menetellyt tahallisesti tai tuottamuksellisesti vastoin omaisuu­denhoitosopimuksen ehtoja. Vastuu omaisuudenhoidon taloudellisesta tuloksesta on omai­suudenhoitosopimuksen ehtojen mukaan ollut asiakkaalla. Lautakunta katsoo, ettei asiakkaan sijoitustappio ole sellaista vahinkoa, josta pankki olisi korvausvastuussa.