Haku

APL 251/09

Tulosta

Asianumero: APL 251/09 (2010)

Kategoria: Sijoituspalvelun tarjoaminen

Ratkaisu annettu: 01.06.2010

Sijoitusneuvonta korkorahasto

Tapahtumatiedot

Asiakas on 3.10.2005 sijoittanut 45.500 euroa korkorahastoon. Hän on myynyt rahasto-osuuden 19.3.2009, jolloin sen arvo oli 37.832 euroa. Näin ollen asiakkaalle on aiheutunut tappiota 7.668 euroa.

Asiakas katsoo, että pankki on menetellyt virheellisesti neuvontatilanteessa ja vaatii menetyksensä täysimääräistä hyvittämistä.
 

Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

14.6.2009 päivätty valitus

Asiakkaan mukaan hän on 15 vuoden ajan sijoittanut pankkiin varoja matalalla riskillä, jonka takia hän on myös hyväksynyt matalan tuotto-odotuksen. Pankin Lahden konttori suositteli, että asiakas sijoittaisi nämä varat pankin korkorahastoon.

Asiakas päätti noudattaa pankin suositusta ja sijoitti saman vuoden aikana 45.500 euroa kyseiseen sijoituskohteeseen. Vuoden 2009 alussa asiakas totesi sijoituksensa arvon alentuneen merkittävästi, jonka takia hän myi sen 19.3.2009 37.832 eurolla. Näin ollen asiakkaalle aiheutui tappiota 7.668 euroa.

Asiakas kertoo, että pankki mainosti korkorahastoa matalariskisenä sijoitusinstrumenttina, johon liittyi tosin myös matala tuotto-odotus. Asiakkaalle ei kuitenkaan ilmoitettu mitään pääoman menettämisen riskistä.

Asiakas teki asiasta vuoden 2009 alussa reklamaation pankille, jossa hän vaati menetetyn pääoman täysimääräistä hyvittämistä. Pankin edustaja kuitenkin ilmoitti asiakkaalle maaliskuun lopussa, ettei se korvaa menetystä, koska pankki ei ole vastuussa siitä.

Asiakas lisäksi katsoo, että pankin olisi tullut ilmoittaa hänelle kurssilaskun riskistä siinä vaiheessa, kun on käynyt ilmeiseksi, etteivät korkorahaston sijoitukset enää noudattaneet matalan riskin strategiaa. Asiakkaan mukaan tämän on täytynyt tapahtua syksyn 2008 aikana.

Argumenttiensa tueksi asiakas viittaa direktiiviin rahoitusvälineiden markkinoista (MiFID). Direktiivi kohdistuu pankkeihin ja sijoitusyhtiöihin, jotka tarjoavat neuvontapalveluja ei-ammattimaisille asiakkaille ja edellyttää näiltä varovaisuutta.

Asiakas vaatii, että pankki korvaa hänelle menetetyn pääoman kokonaisuudessaan.

16.9.2009 päivätty vastine

Asiakas on arvopaperilautakunnalle toimittamassaan vastineessa kertonut edellä mainitun lisäksi, että pankin esitteen mukaan korkorahaston riski vastasi lähes pankkitilin riskiä. Pankki ei ollut kertaakaan vuoden 2008 aikana kertonut asiakkaalle asiakastapaamisissa korkorahaston kehityksestä. Sen sijaan asiakasta oli kehotettu jatkamaan rahastosijoittamista ja näin hän oli myös tehnyt.
 

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

10.8.2009 päivätty vastine

Pankki katsoo, ettei se ole asiassa korvausvelvollinen.

Pankin mukaan sijoitusneuvotteluita ei käyty 15 vuotta sitten Lahden toimipisteessä, vaan 29.9.2005 Helsingissä. Kyseisessä tapaamisessa asiakas on antanut toimeksiannon 45.500 euron sijoittamisesta korkorahastoon 3.10.2005. Pankin edustajan mukaan asiakas päätti sijoittaa 3.10.2005 erääntyvän määräaikaistilin varat korkorahastoon, koska hän ei halunnut suuria riskejä eikä tiennyt koska tarvitsee rahat (”ei ainakaan puoleen vuoteen”).

Pankin edustajan mukaan hän on sijoitusajankohtana esitellyt korkorahastoa siitä kiinnostuneille asiakkaille matalariskisenä korkorahastojen yhdistelmärahastona. Hän on havainnollistanut kertomaansa esittelemällä rahastoa pankin verkkosivujen avulla. Pankin edustaja kertoo antaneensa asiakkaille yksinkertaistetun rahastoesitteen.

Pankki katsoo, että koska sen edustaja on noudattanut johdonmukaisesti edellä kuvattua toimintatapaa, ei ole mitään syytä epäillä, etteikö hän olisi toiminut näin myös asiakkaan kohdalla. Asiakas on siksi mitä todennäköisimmin saanut yksinkertaistetun rahastoesitteen, josta hän on saanut olennaiset ja riittävät tiedot muun muassa rahaston sijoituskohteista, rahastoon liittyvistä riskeistä sekä muista rahastoon sijoittamisen kannalta keskeisistä seikoista. Asiakas on lisäksi allekirjoittamalla rahaston merkintätoimeksiannon vakuuttanut, että pankin edustaja on käynyt hänen kanssaan läpi ja selostanut hänelle toimeksiannon kohteena olevan rahaston ominaisuudet ja kiinnittänyt asiakkaan huomiota siihen, että rahasto-osuuksien arvo voi nousta tai laskea markkinatilanteesta riippuen. Lisäksi merkintätoimeksiannossa on huomautettu, ettei rahasto-osuuden arvon historiallinen kehitys ole tae tulevasta.

Asiakkaan mukaan pankin olisi tullut ilmoittaa hänelle kurssilaskun riskistä siinä vaiheessa, kun on käynyt ilmeiseksi, että korkorahaston sijoitukset eivät enää noudattaneet matalan riskin strategiaa. Pankki puolestaan katsoo, että asiakkaan väitteet ovat paikkansapitämättömiä. Korkorahaston arvo laski muiden korkorahastojen tapaan voimakkaasti ja äkillisesti syksyllä 2008 rahamarkkinoiden ennakoimattoman kriisin seurauksena. Pankilla sen paremmin kuin muillakaan markkinatoimijoilla ei ollut ennakolta tietoa tästä kriisistä tai sen vaikutuksista korkosijoituksiin. Lisäksi pankki huomauttaa, että korkorahasto on koko toimintansa ajan noudattanut sääntöjään ja sijoittanut varojaan yksinkertaistetussa rahastoesitteessä mainittuihin kohteisiin, samassa esitteessä selvitetyn sijoituspolitiikan mukaisesti.

Pankki katsoo, ettei asiakkaan mainitsemalla direktiivillä rahoitusvälineiden markkinoista ole merkitystä 3.10.2005 tapahtuneen sijoitusneuvonnan arvioinnissa, koska direktiivin mukaiset lainmuutokset ovat tulleet Suomessa voimaan vasta 1.11.2007.

8.4.2010 päivätty lisäselvitys

Pankki on arvopaperilautakunnalle toimittamassaan lisäselvityksessä kertonut, että asiakas on ollut pankin asiakkaana jo pitkään ennen 29.9.2005 käytyjä sijoitusneuvotteluita. Asiakas on asunut koko asiakkuutensa ajan Ruotsissa, jonka takia hän on tarvinnut pankin palveluita vain satunnaisesti.

Sijoitusneuvotteluiden osalta pankki on kertonut, että nykyisin sen käytössä oleva sovellus, jonka päätarkoituksena on dokumentoida asiakkaalta sijoitusneuvottelussa saadut sijoituskokemusta, -tavoitteita ja -tietämystä sekä riskinottohalukkuutta koskevat tiedot, ei ollut ennen MiFID-muutosten voimaan astumista kaikkien pankin konttoreiden käytössä. Jo ennen tämän sovellutuksen käyttöönottoa pankin edustajat ovat kuitenkin noudattaneet pankin sijoitusprosessin mukaista toimintatapaa selonottovelvollisuuden täyttämiseksi ja sopivan sijoitusehdotuksen tekemiseksi. Pankin edustajia on ohjeistettu kartoittamaan asiakkaan riskinsietokykyä ja muita keskeisiä seikkoja ”Millainen sijoittaja sinä olet?” -kysymyssarjan avulla. Myös asiakkaan kanssa asioinutta edustajaa on ohjeistettu toimimaan näin.

Koska pankin edustaja ei enää muista asiakkaan kanssa käymänsä keskustelun tarkkaa sisältöä, pankki on toimittanut arvopaperilautakunnalle edustajan 29.9.2005 käydyistä sijoitusneuvotteluista laatiman palvelumuistion. Siitä ilmenee asiakkaan olleen kiinnostunut sijoittamaan erääntyneen määräaikaistilinsä varat uudelleen. Edustaja on kirjannut neuvottelusta, että ”varat siirrettiin Korkosalkkuun, koska ei halunnut suuria riskejä eikä tiennyt koska tarvitsee rahat (ei ainakaan puoleen vuoteen)”. Asiakkaan tavoitteena on muistiinpanoista ilmenevällä tavalla ollut varojen siirtäminen tulevaisuudessa tyttärelleen Australiaan.

Pankin mukaan muistiinpanot osoittavat, että asiakkaan sijoitustavoitteista ja erityyppisten sijoitusten riskitasoista ja niiden eroista on keskusteltu. Asiakas on nimenomaisesti todennut, ettei hän halua ottaa suuria riskejä ja hän ei ole myöskään tiennyt milloin tarvitsisi sijoitettavana olevat varat.

Pankki on edelleen kertonut, että sijoitusajankohtana sen yleisen näkemyksen mukainen ohjeistus konttoreille on ollut suositella rahastoa ensinnäkin sellaisille asiakkaille, jotka haluavat helppohoitoisen korkosijoituksen. Samoin rahastoa on suositeltu asiakkaille, joilla ei ole määrättyä sijoitusaikaa, mutta jotka eivät myöskään halua sijoittaa osaketuotteisiin. Korkorahastoa on lisäksi suositeltu vaihtoehdoksi määräaikaistalletukselle sen korkeamman tuotto-odotuksen ja likvidiyden vuoksi.

Pankin edustaja on suositellut rahastoa asiakkaalle, koska on todennut sen olevan asiakkaan sijoitusprofiilin mukainen tuote. Ennen kuin asiakas on päättänyt tehdä sijoituksen, hän on saanut tiedon rahasto-osuuksien arvonlaskun mahdollisuudesta niin merkintätoimeksiannosta kuin yksinkertaistetusta rahastoesitteestäkin.
 

Selvitykset

Osapuolien kirjelmien lisäksi arvopaperilautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

1. Korkorahaston yksinkertaistettu rahastoesite tammikuulta 2005, jonka 3 kohdassa on kuvattu rahaston riskiprofiilia ja 4 kohdassa kerrottu, että sijoitusten arvo voi nousta tai laskea. Sijoittaja saattaa siten menettää osan sijoittamistaan varoista.
2. Asiakkaan ja pankin edustajan 29.9.2005 allekirjoittama merkintätoimeksianto, josta ilmenee asiakkaan sijoittaneen 45.500 euroa korkorahastoon. Merkintätöimeksiannossa asiakas on vakuuttanut tutustuneensa ennen toimeksiannon antamista rahaston sääntöihin ja yksinkertaistettuun rahastoesitteeseen sekä hyväksyvänsä ne itseään sitoviksi. Lisäksi merkintätöimeksiannosta ilmenee, että pankin edustaja on käynyt toimeksiantajan kanssa läpi ja selostanut hänelle rahaston ominaisuudet ja kiinnittänyt toimeksiantajan huomiota siihen, että rahaston arvo voi nousta tai laskea markkinatilanteesta riippuen. Rahasto-osuuden arvon historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta.
3. Pankin edustajan 3.10.2005 allekirjoittama vahvistus toimeksiannon suorittamisesta.
4. Täyttämätön ”Millainen sijoittaja sinä olet?” -lomake.
5. Asiakkaalle toimitetut rahastoraportit saatteineen vuosilta 2005 – 2009, joista käy ilmi rahasto-osuuden arvon kehitys.
6. Pankin edustajan laatima palvelumuistio, josta ilmenee, ettei asiakas ole halunnut ottaa suuria riskejä.
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Taustaa

Asiakas on käynyt pankin kanssa sijoitusneuvotteluita 29.9.2005. Sijoitusneuvotteluiden tuloksena asiakas päätti sijoittaa 3.10.2005 erääntyvällä määräaikaistilillä olleet varat, määrältään 45.500 euroa, pankin korkorahastoon.

Sijoitusneuvotteluiden ajankohtana asiakas asui ja asuu myös edelleen Ruotsissa. Hän on tästä syystä tarvinnut pankin palveluita vain satunnaisesti eikä nyt kyseessä oleva pankki ole koskaan ollut asiakkaan pääpankki. 16.9.2009 päivätystä vastineesta ilmenee, että asiakas on vuodesta 1994 lähtien sijoittanut varoja pankin määräaikaistilille jatkaen sijoituksiaan tilin erääntyessä. Hänen muusta sijoituskokemusta ei ole selvitystä.

Asiakas on pyytänyt arvopaperilautakunnan kannanottoa siihen, onko pankki toiminut virheellisesti neuvoessaan häntä sijoittamaan varansa korkorahastoon. Asiakas on valituksessaan korostanut, ettei pankki kertonut hänelle korkorahastosijoitukseen liittyvästä pääoman menettämisen riskistä. Arvopaperilautakunnan lausunnossa on otettava kantaa pankin selonotto- ja tiedonantovelvollisuuksien täyttämiseen sekä asiakkaan korvausvaatimukseen.

Asiakkaan allekirjoittamista merkintätoimeksiannoista ilmenee, että sijoitusneuvotteluita on käyty Helsingissä 29.9.2005. Tästä syystä sijoitusneuvonnan arviointiin sovelletaan syyskuussa 2005 voimassa olleita arvopaperimarkkinalain (26.5.1989/495) säännöksiä. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon vuonna 2005 voimassa ollut Rahoitustarkastuksen ohje nro 201.7 sijoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista.

Arvopaperimarkkinalain 4 luvun 3a pykälässä määrättiin sijoitusneuvonnan ajankohtana, että:

”Arvopaperinvälittäjän, joka tarjoaa sijoituspalveluna omaisuudenhoitoa, on pyydettävä asiakkaaltaan ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot tämän taloudellisesta asemasta, sijoituskokemuksesta ja sijoituspalvelua koskevista tavoitteista, jollei se asiakkaan sijoituskokemukseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta. Arvopaperinvälittäjän on tällöin pyydettävä riittävät tiedon myös sen selvittämiseksi, voidaanko asiakasta pitää 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettuna ammattimaisena sijoittajana.

Edellä 1 momentissa säädetty velvollisuus koskee arvopaperinvälittäjää myös silloin, kun se tarjoaa sijoituspalveluna arvopaperinvälitystä tai emissionjärjestämistä, jos asiakas pyytää ennen toimeksiannon antamista sijoitusneuvontaa arvopaperien hankinnassa tai luovutuksessa.”

Edelleen arvopaperimarkkinalain silloisen 4 luvun 4 pykälässä todettiin, että arvopaperinvälittäjän on annettava asiakkaalle sijoituspalvelusta ja sen kohteena olevista arvopapereista ne tiedot, joilla saattaa olla olennaista vaikutusta asiakkaan päätöksentekoon, jollei se sijoituspalvelun luonteeseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta.

Rahoitustarkastuksen ohjeen mukaan pankin, joka antaa asiakkaalle sijoitusneuvontaa ennen arvopaperinvälitystoimeksiannon vastaanottamista, on tunnettava asiakkaansa voidakseen palvella asiakasta tämän edun mukaisesti. Pankin on asiakkaalta saamiensa tietojen perusteella pyrittävä varmistumaan siitä, että asiakkaan taloudellinen vastuunkantokyky ja sijoituskokemus ovat riittäviä asiakkaan kaavailemiin tai tälle suositeltaviin sijoitustoimiin. Tällöin on kiinnitettävä esimerkiksi huomiota siihen, kuinka hyvin asiakas tuntee arvopapereiden ja johdannaissopimusten ominaisuudet ja niihin liittyvät riskit, sekä siihen, tapahtuuko sijoittaminen omalla vai vieraalla pääomalla.

Pankin tiedonantovelvollisuuden osalta Rahoitustarkastuksen ohjeessa on todettu, ettei arvopapereiden myyntiä saa pyrkiä edistämään antamalla harhaanjohtavia tai totuudenvastaisia tietoja taikka käyttämällä hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä. Pankilla on tiedonantovelvollisuus asiakasta kohtaan ja tiedot on annettava asiakkaalle ennen kaupan tekemistä. Pankilla on velvollisuus varoittaa asiakasta, mikäli toimeksiannon kohteena olevaan arvopaperiin tai sen liikkeeseenlaskijaan liittyy erityisiä riskejä. Samoin asiakkaalle on annettava tieto julkistetuista tai muutoin yleiseen tietoon tulleista seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon.

Arvopaperilautakunta katsoo, ettei tapaukseen sovelleta rahoitusvälineiden markkinoista annettua direktiiviä 2004/39/EY, koska direktiivin mukaiset lainmuutokset ovat tulleet Suomessa voimaan vasta 1.11.2007.

Perustelut

Pankin selonottovelvollisuuden täyttäminen

Arvopaperimarkkinalain mukaan pankin on tullut pyytää asiakkaaltaan ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot asiakkaan taloudellisesta asemasta, sijoituskokemuksesta ja sijoituspalvelua koskevista tavoitteista, jollei se asiakkaan sijoituskokemukseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta.

Pankki on kertonut, ettei sillä ollut 29.9.2005 käytyjen sijoitusneuvotteluiden aikana vielä käytössään sovellusta, jonka päätarkoituksena on dokumentoida asiakkaalta sijoitusneuvottelussa saadut sijoituskokemusta, -tavoitteita ja -tietämystä sekä riskinottohalukkuutta koskevat tiedot. Pankin mukaan sen edustajat ovat kuitenkin noudattaneet pankin sijoitusneuvontaprosessin mukaista toimintatapaa selonottovelvollisuuden täyttämiseksi ja sopivan sijoitusehdotuksen tekemiseksi.

Pankki katsoo, että se on täyttänyt arvopaperimarkkinalakiin ja Rahoitustarkastuksen ohjeeseen perustuvan selonottovelvollisuutensa. Pankin mukaan tämä ilmenee sen toimihenkilön laatimasta palvelumuistiosta.

Pankki on lisäksi kertonut, että sen edustajia on ohjeistettu kartoittamaan sijoittamisesta kiinnostuneen asiakkaan riskinsietokykyä ja muita sijoittamisen kannalta keskeisiä seikkoja ”Millainen sijoittaja sinä olet?” kysymyslomakkeen avulla. Arvopaperilautakunta kuitenkin toteaa, että pankki ei ole esittänyt selvitystä siitä, että sen ohjeistuksen mukainen sijoituskokemusta, tuotto-odotusta ja riskinottohalukkuutta osoittava kysymyslomake olisi tämän asiakkaan osalta täytetty neuvottelussa 29.9.2005.

Pankin edustaja on laatinut sijoitusneuvottelusta lyhyen palvelumuistion. Muistiossa sijoitusneuvotteluita on kuvattu seuraavasti: ”3.10.05 erääntyy määräaikainen. varat siirrettiin Korkosalkkuun, koska ei halunnut suuria riskejä eikä tiennyt koska tarvitsee rahat (ei ainakaan puoleen vuoteen). Tytär asuu Australiassa ja odottaa vauvaa. Jossain vaiheessa haluaa siirtää hänelle rahaa.”

Arvopaperilautakunta katsoo, ettei tästä muistiostakaan ilmene, että asiakkaan kanssa olisi keskusteltu arvopaperimarkkinalain 4 luvun 3a pykälässä mainituista seikoista siinä laajuudessa, kuin selonottovelvollisuuden täyttäminen on edellyttänyt.

Edellä mainituilla perusteilla arvopaperilautakunta katsoo jääneen selvittämättä, että pankki olisi täyttänyt arvopaperimarkkinalakiin ja Rahoitustarkastuksen ohjeeseen perustuvan selonottovelvollisuutensa.

Pankin tiedonantovelvollisuuden täyttäminen

Asiakas on valituksessaan kertonut pankin mainostaneen korkorahastoa matalariskisenä sijoitusinstrumenttina. Asiakkaan mukaan hänelle ei kuitenkaan annettu tietoa pääoman menettämisen riskistä.

Pankki on lisävastineessaan kertonut, että konttoreille annetun ohjeistuksen mukaan sen edustajien on tullut noudattaa pankin sijoitusneuvontaprosessin mukaista toimintatapaa selonottovelvollisuuden täyttämiseksi ja sopivan sijoitusehdotuksen tekemiseksi. Koska edustaja on noudattanut johdonmukaisesti tätä toimintatapaa, pankki on katsonut, ettei ole mitään syytä epäillä, etteikö edustaja olisi toiminut asianmukaisesti myös asiakkaan kohdalla. Pankin mukaan asiakas on siksi todennäköisesti saanut yksinkertaistetun rahastoesitteen. Arvopaperilautakunta katsoo, ettei pankin kertomus itsessään osoita, että sen edustaja olisi toiminut kuvatulla tavalla juuri tässä tapauksessa.

Asiakas on allekirjoittanut 29.9.2005 päivätyn merkintätoimeksiannon, jossa hän on vakuuttanut tutustuneensa ennen toimeksiannon antamista rahaston sääntöihin ja yksinkertaistettuun rahastoesitteeseen sekä hyväksyvänsä ne itseään sitoviksi. Lisäksi merkintätoimeksiannon mukaan pankin edustaja on käynyt asiakkaan kanssa läpi ja selostanut hänelle toimeksiannon kohteena olevan rahaston ominaisuudet ja kiinnittänyt asiakkaan huomiota siihen, että rahasto-osuuksien arvo voi nousta tai laskea markkinatilanteesta riippuen. Pääoman menettämisen mahdollisuudesta merkintätoimeksiannossa ei ole mainintaa. Siitä on nimenomaisesti mainittu vain yhdessä lauseessa yksinkertaistetun rahastoesitteen kohdassa 4 ”Rahasto-osuuden ja vertailuindeksin tuoton kehitys”.

Arvopaperilautakunta pitää esitetyn selvityksen perusteella todennäköisenä, että asiakas on saanut pankilta yksinkertaistetun rahastoesitteen, jossa on maininta pääoman menettämisen riskistä. Ottaen huomioon asiakkaan selvittämättä jäänyt sijoituskokemus ja muut asiaan vaikuttavat seikat, arvopaperilautakunta kuitenkin katsoo, ettei pankki ole kertonut asiakkaalle riittävän selvästi ja asiakkaalle ymmärrettävällä tavalla korkorahastosijoitukseen liittyvästä pääoman menettämisen riskistä.

Pankin raportointivelvollisuuden täyttäminen

Asiakkaan mukaan pankin olisi tullut ilmoittaa hänelle kurssilaskun riskistä siinä vaiheessa, kun on käynyt ilmeiseksi, etteivät korkorahaston sijoitukset enää noudattaneet matalan riskin strategiaa. Asiakas ei ole kuitenkaan esittänyt selvitystä väitetystä strategianmuutoksesta. Käytettävissään olevan selvityksen perusteella arvopaperilautakunta pitää todennäköisenä, että korkorahasto on toiminut sääntöjensä mukaisesti ja noudattanut yksinkertaistetussa rahastoesitteessä ilmoitettua sijoituspolitiikkaa.

Asiakas on lisäksi kertonut, ettei pankki ollut kertaakaan vuoden 2008 aikana kertonut asiakkaalle asiakastapaamisissa korkorahaston kehityksestä. Arvopaperilautakunta toteaa, että asiakas on saanut vuosittain raportin korkorahaston taloudellisesta tilanteesta. Pankki ei ole kuitenkaan toimittanut arvopaperilautakunnalle selvitystä siitä, että asiakkaan henkilökohtainen pankkineuvoja olisi kertonut asiakkaalle asiakastapaamisissa rahastosijoituksen tilanteesta.

Asiakkaan korvausvaatimuksen arviointia

Asiakas on vaatinut, että pankki korvaa hänelle menetetyn pääoman, määrältään 7.668 euroa, kokonaisuudessaan.

Arvopaperilautakunta katsoo, edellä todetuin perustein jäävän selvittämättä, että pankki olisi sijoitusneuvottelussa 29.9.2005 riittävästi kartoittanut asiakkaansa taloudellista tilannetta, sijoituskokemusta ja sijoituspalvelua koskevia tavoitteita voidakseen palvella asiakasta tämän edun mukaisesti ja antaa sopivan sijoitussuosituksen. Asiassa jää siten selvittämättä, että pankki olisi täyttänyt arvopaperimarkkinalain ja Rahoitustarkastuksen ohjeen mukaisen selonottovelvollisuutensa. Tähän nähden arvopaperilautakunta katsoo lisäksi, ettei pankki ole kertonut sijoitetun pääoman menettämisen riskistä tälle asiakkaalle riittävän selvästi ja asiakkaalle ymmärrettävällä tavalla. Pankki on siten laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa.

Suositus

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella arvopaperilautakunta suosittaa asiassa hyvitystä Arvopaperilautakunta suosittaa pankkia korvaamaan asiakkaalle 7.668 euroa.

Arvopaperilautakunnan päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Rissanen sekä jäsenet Kajander-Saarikoski, Palin, Repo, Sario, Tauru, Teperi ja Turtiainen. Sihtee­rinä toimi Pönkä. Päätökseen sisältyvät jäsen Turtiaisen eriävä mielipide korvausmäärän osalta sekä jäsenten Kajander-Saarikosken, Palinin ja Taurun eriävä mielipide.


ARVOPAPERILAUTAKUNTA


- - - - - - - -



Eriävän mielipiteen mukainen Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Asiakkaan korvausvaatimuksen arviointia

Asiakas on vaatinut, että pankki korvaa hänelle menetetyn pääoman, määrältään 7.668 euroa, kokonaisuudessaan.

Arvopaperilautakunta katsoo, edellä todetuin perustein jäävän selvittämättä, että pankki olisi sijoitusneuvottelussa 29.9.2005 riittävästi kartoittanut asiakkaansa taloudellista tilannetta, sijoituskokemusta ja sijoituspalvelua koskevia tavoitteita voidakseen palvella asiakasta tämän edun mukaisesti ja antaa sopivan sijoitussuosituksen. Asiassa jää siten selvittämättä, että pankki olisi täyttänyt arvopaperimarkkinalain ja Rahoitustarkastuksen ohjeen mukaisen selonottovelvollisuutensa. Tähän nähden Arvopaperilautakunta katsoo lisäksi, ettei pankki ole kertonut sijoitetun pääoman menettämisen riskistä tälle asiakkaalle riittävän selvästi ja asiakkaalle ymmärrettävällä tavalla. Pankki on siten laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa.

Asiakas on kuitenkin allekirjoittanut 29.9.2005 päivätyn merkintätoimeksiannon, jossa hän on vakuuttanut tutustuneensa ennen toimeksiannon antamista rahaston sääntöihin ja yksinkertaistettuun rahastoesitteeseen. Lisäksi asiakas on merkintätoimeksiannossa vakuuttanut, että pankin edustaja on käynyt asiakkaan kanssa läpi ja selostanut hänelle toimeksiannon kohteena olevan rahaston ominaisuudet ja kiinnittänyt asiakkaan huomiota siihen, että rahasto-osuuksien arvo voi nousta tai laskea markkinatilanteesta riippuen. Tästä syystä Arvopaperilautakunta katsoo, että asiakas on toiminnallaan myötävaikuttanut vahinkotapahtumaan.

Suositus
Edellä esitettyjen seikkojen perusteella arvopaperilautakunta suosittaa pankkia korvaamaan puolet 7.668 euron suuruisesta vahingosta eli 3.834 euroa.

Matti Turtiainen



Eriävän mielipiteen mukainen Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Pankin selonottovelvollisuuden täyttäminen

Arvopaperilautakunta toteaa, että sijoitusneuvottelujen tapahtumahetkellä voimassa ollut sääntely ei asettanut vaatimuksia siitä miten ja missä muodossa pankin on hankittava ja dokumentoitava selonottovelvollisuuden edellyttämät tiedot. Sijoitusneuvottelujen tapahtumahetkellä lainsäädäntö ei asettanut myöskään dokumentointivelvoitetta annetuille sijoitusneuvoille.

Pankin edustaja on laatinut sijoitusneuvottelusta palveluneuvottelumuistion. Muistion kohdassa Säästäminen ja sijoittaminen sijoitusneuvotteluita on kuvattu seuraavasti: ”3.10.05 erääntyy määräaikainen. Varat siirrettiin Korkosalkkuun, koska ei halunnut suuria riskejä eikä tiennyt koska tarvitsee rahat (ei ainakaan puoleen vuoteen). Tytär asuu Australiassa ja odottaa vauvaa. Jossain vaiheessa haluaa siirtää hänelle rahaa.”

Arvopaperilautakunta katsoo palveluneuvottelumuistion perusteella, että pankki on riittävästi selvittänyt asiakkaan sijoitustavoitteita. Palveluneuvottelumuistiosta ei ilmene, että asiakkaalla olisi aikaisempaa sijoituskokemusta.

Arvopaperilautakunta katsoo kuitenkin jääneen selvittämättä, että pankki olisi täyttänyt selonottovelvollisuutensa asiakkaan taloudellisen aseman osalta. Taloudellisen aseman selvittämisen tavoitteena on pyrkiä varmistumaan siitä, että asiakkaalla on riittävä taloudellinen vastuunkantokyky tälle suositeltaviin sijoitustoimiin. Asiakas on kuitenkin ollut pankin asiakkaana jo 15 vuotta ennen 29.9.2005 käytyjä sijoitusneuvotteluita, eikä kyseistä korkorahastoa voida pitää spekulatiivisena tai korkeariskisenä sijoitustuotteena. Ottaen huomioon kyseessä olevan sijoituskohteen luonteen, asiakkaan taloudellisen aseman mahdollisella riittämättömällä selvittämisellä ei ole syy-yhteyttä vahinkoon.

Pankin tiedonantovelvollisuuden täyttäminen

Asiakas on valituksessaan kertonut pankin mainostaneen korkorahastoa matalariskisenä sijoitusinstrumenttina. Asiakkaan mukaan hänelle ei kuitenkaan annettu tietoa pääoman menettämisen riskistä.

Asiakas on kuitenkin allekirjoittanut 29.9.2005 päivätyn merkintätoimeksiannon, jossa hän on vakuuttanut tutustuneensa ennen toimeksiannon antamista rahaston sääntöihin ja yksinkertaistettuun rahastoesitteeseen sekä hyväksyvänsä ne itseään sitoviksi. Lisäksi merkintätoimeksiannon mukaan pankin edustaja on käynyt asiakkaan kanssa läpi ja selostanut hänelle toimeksiannon kohteena olevan rahaston ominaisuudet ja kiinnittänyt asiakkaan huomiota siihen, että rahasto-osuuksien arvo voi nousta tai laskea markkinatilanteesta riippuen. Merkintätoimeksiannon mukaan rahasto-osuuden arvon historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Pääoman menettämisen mahdollisuudesta merkintätoimeksiannossa ei ole nimenomaista mainintaa. Yksinkertaistetun rahastoesitteen rahaston riskiprofiilia esittelevän jakson mukaan rahasto-osuuden arvo voi laskea. Rahasto-osuuden tuoton kehitystä esittelevässä jaksossa todetaan, että "Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea. Sijoittaja saattaa menettää osan sijoittamistaan varoista."

Arvopaperilautakunta toteaa, että yksinkertaistetun rahastoesitteen sisältö on tältä osin vastannut valtiovarainministeriön asetuksen (2004/233) yksinkertaistetulle esitteelle asettamia vaatimuksia.

Asiakkaan allekirjoittaman merkintätoimeksiannon perusteella Arvopaperilautakunta katsoo, että pankki on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa.

Pankin raportointivelvollisuuden täyttäminen

Asiakas on kertonut, ettei pankki ollut kertaakaan vuoden 2008 aikana kertonut asiakkaalle asiakastapaamisissa korkorahaston kehityksestä. Arvopaperilautakunta toteaa, että asiakas on saanut vuosittain raportin korkorahaston arvon kehityksestä. Arvopaperilautakunnalle ei ole esitetty selvitystä siitä, että asiakas ja pankki olisivat sopineet muunlaisesta raportoinnista.

Sijoitustuotteen sopivuuden arviointia

Asiakas ja pankki ovat olleet yhtä mieltä siitä, että asiakas on sijoitusneuvotteluissa kuvannut riskinottohalukkuuttaan matalaksi. Arvopaperilautakunta katsoo, että korkorahastoa on voitu pitää sijoitushetkellä vallitsevien tietojen perusteella matalariskisenä sijoitusinstrumenttina. Asiakas on sijoitusneuvotteluissa ilmoittanut, ettei tiedä koska tarvitsee rahat käyttöönsä. Korkorahasto on likvidiytensä vuoksi ollut asiakkaan sijoitustavoitteisiin nähden asianmukainen tuote. Korkorahaston arvon alentuminen on johtunut ennakoimattomasta rahoitusmarkkinoiden kriisistä. Lautakunta toteaa, ettei korkorahasto ole sellainen sijoitusinstrumentti, jonka suositteleminen olisi ollut ristiriidassa asiakkaan riskinottohalukkuuden ja sijoitustavoitteiden kanssa.

Asiakkaan korvausvaatimuksen arviointia

Asiakas on vaatinut, että pankki korvaa hänelle menetetyn pääoman, määrältään 7.668 euroa, kokonaisuudessaan.

Arvopaperilautakunta katsoo esitetyn selvityksen perusteella, että pankki on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa. Selonottovelvollisuuden osalta Arvopaperilautakunta toteaa, että asiakkaalle rahasto-osuuksien lunastamisesta aiheutunut pääoman menetys ei ole vahingonkorvausvelvollisuuden edellyttämällä tavalla seurausta siitä, että pankki on jättänyt selvittämättä asiakkaan taloudellisen aseman.


Edellä esitettyjen seikkojen perusteella Arvopaperilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Mirjami Kajander-Saarikoski
Johanna Palin
Tuula Tauru
 

 

Tulosta