Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Asiakas on toimittanut Arvopaperilautakunnalle 10.11.2005 päivätyn valituksen ja antanut lisäksi 18.1.2006 päivätyn lisälausuman.

Asiakas on vaatinut, että liikkeeseenlaskijan tulee korvata hänelle vahinko, joka on aiheutunut siitä, ettei tapauksessa käsiteltävää warranttia ole toteutettu arvolla 0.10 euroa, joka vastaa kohde-etuuden arvoa ennen huutokauppaa warrantin päättymispäivänä 21.10.2005. Lisäksi asiakas on pyytänyt liikkeeseenlaskijaa hyvittämään hänelle warranttiehdoissa määritellyn toteutuspalkkion (2 % nettoarvosta) sekä asian selvittelystä aiheutuneesta vaivasta kohtuullisen korvauksen.

Asiakas on vaatimuksensa perusteeksi esittänyt muun muassa seuraavaa.

Asiakas omisti 21.10.2005 100.000 kappaletta seuraavaa warranttia:

Tunnus: NOK5J21E13.00R.21xxx
Kohde: Nokia
Toteutushinta: 13 euroa
Kerroin: 4:1
Päättymispäivämäärä: 21.10.2005
Tyyppi: Ostowarrantti

Kyseisenä warrantin päättymispäivänä viimeinen vähintään pörssierän kokoinen kauppa tehtiin ennen huutokauppaa hintaan 13.40 euroa. Tämä olisi tarkoittanut warrantille arvoa 0.10 euroa. Huutokauppa päätyi ko.
päivänä asiakkaan mukaan hintaan 13.36 euroa.

Warrantin nettoarvo tilitettiin asiakkaan tilille ehdoissa määriteltynä aika-na vähennettynä palkkiolla (2 % nettoarvosta). Yllätyksekseen asiakas huomasin liikkeeseenlaskijan käyttäneen tilityksessä nettoarvoa 0.09 eu-roa / warrantti, joka vastasi siis Nokian osakkeen hintaa 13.36 euroa /osake.

Asiakas toteaa warrantin ehdoissa toteutushinnan määräytymisen osalta todetun seuraavaa:

"... osakkeen viimeinen vähintään pörssierän suuruisen kaupan kauppahinta Helsingin Pörssin jatkuvan kaupankäynnin aikana pois lukien ETF:n primäärimarkkinakaupat, blokkikaupat, warrantin toteutuskaupat tai muu vastaava kauppa, jonka kauppahinta ei ole määräytynyt markkinaehtoisesti".

Koska asiakkaalla oli käsitys, ettei huutokauppa kuulunut jatkuvaan kaupankäyntiin, hän etsi asiaan lisätietoa Pörssin Internet –sivustoilta. Kohdasta "Kaupankäyntipäivä Helsingin Pörssissä" asiakas löysi mm. seuraavat viittaukset:

Osakkeet, pl. ML-markkinat

Vaihe Aika (CET+1)
Kaupankäyntiä edeltävä jakso 8.30–9.45
Päivän avaushuutokauppa 9.45–10.00
Jatkuva kaupankäynti 10.00–18.20
Päivän päätöshuutokauppa 18.20–18.30
Tauko 18.30–18.40
Kaupankäynnin jälkeinen jakso 18.40–19.00


Tämän perusteella kohdassa puhutaan avaushuutokaupasta, mutta tehdään selkeä ero jatkuvan kaupankäynnin ja huutokaupan välille:

"Tarjouskirjat siirtyvät huutokaupasta seuraavaan kaupankäyntivaiheeseen vaiheittain. Tämän vuoksi ensimmäiset osakkeiden tarjouskirjat siirtyvät jatkuvaan kaupankäyntiin kello 10 alkaen, jolloin muiden osakkeiden tarjouskirjat ovat vielä päivän avaushuutokauppa -vaiheessa. Vaiheittaisen siirtymän kokonaiskesto osakkeilla on noin 6 minuuttia, jonka jälkeen viimeinenkin osake on jatkuvassa kaupankäynnissä. Päivän päätöshuutokaupassa ensimmäiset osakkeet siirtyvät taukovaiheeseen noin kello 18.23 jälkeen ja viimeistenkin osakkeiden päätöshuutokauppa on loppunut kello 18.30 mennessä."

Kohdassa "Kaupankäynnin jälkeinen vaihe" taas todetaan seuraavasti:

"Kaupankäynnin jälkeinen vaihe kuuluu kaupankäyntipäivän rakenteeseen seuraten varsinaista kaupankäyntivaihetta, mikä loppuu instrumentista riippuen, joko päivän päätöshuutokauppaan tai jatkuvaan kaupankäyntiin. Kaupankäynnin jälkeisen vaiheen aikana voidaan tallentaa sopimuskauppoja, nk. jälkipörssi 1 kauppoja. Sopimuskauppojen hintarajat määräytyvät pääsääntöisesti kaupankäyntipäivän erällisten kauppojen hintojen sekä osto- ja myyntipäätöskurssien perusteella, mikäli kyseessä ei ole blokkikauppa tai rahasto-osuuksien lunastukseen tai merkintään liittyvä kauppa."

Kohdassa "Päätöskurssin määräytyminen" todetaan seuraavasti:

"Osakkeiden päätöskurssi määräytyy ensisijaisesti pörssin päätöshuutokaupassa alkaen kello 18.20. Päätöshuutokauppaan siirtyvät jatkuvasta kaupankäynnistä voimassa olevat tarjoukset. Päätöshuutokaupan aikana tarjouksia voidaan edelleen tallettaa ennen täsmäytystä, mikä alkaa osakekohtaisesti muutama minuutti huutokaupan alkamisajankohdan jälkeen."

Asiakkaalle oli 4.11.2005 Helsingin Pörssistä kerrottu jatkuvan kaupankäynnin loppuvan huutokaupan alkaessa. Asiakas keskusteli asiasta myös liikkeeseenlaskijan kanssa, joka oli tietoinen mahdollisesta tulkintaepäselvyydestä. Liikkeeseenlaskija kertoi myös heidän selvittäneen tilannetta ja päätyneen lopputulokseen Pörssin kaupankäyntisääntöjen kohdan 4.5.1 perusteella, että myös huutokaupan lopputulos on jatkuvaa kaupankäyntiä.

Kohta Pörssin 4.5.1 ko. säännöistä:

”Automaattisessa Tarjousten Täsmäytyksessä Kaupankäyntipäivän aika-na sovelletut kaupankäyntitavat on kuvattu Liitteessä D. Kaupankäynti alkaa avoimella huutokaupalla Jatkuvan Kaupankäynnin alussa ja päättyy avoimeen huutokauppaan Jatkuvan Kaupankäynnin lopussa. Helsingin Pörssi voi päättää, että avointa huutokauppaa ei järjestetä jonkin Alamarkkinan ja/tai Instrumentin kohdalla.”

Sittemmin 4.11.2005 myös Helsingin Pörssistä oli vahvistettu, että sen määrittelyn mukaan huutokauppa kuuluu jatkuvaan kaupankäyntiin. Mahdollisesta tulkintaepäselvyydestä Pörssin sivustoilla olevan informaation osalta, joka asiakkaan mielestä selvästi erotteli jatkuvan kaupankäynnin ja huutokaupan, ei haluttu keskustella. Asiakas kuitenkin huomauttaa saaneensa Pörssistä kaksi erilaista vastausta saman päivän aikana, joten asia ei ilmeisesti ole täysin selkeä myöskään Pörssin sisällä.

Asiakas kiistää liikkeeseenlaskijan väitteet siitä, että warrantin toteutus-arvon laskeminen ennen huutokauppaa olisi keinotekoista. Jatkuvan kaupankäynnin ja huutokaupan välillä on selvä tauko, jolloin voidaan helposti nähdä viimeinen vähintään pörssierän kokoisen kaupan hinta kohdeosakkeella ennen huutokauppaa. Asiakas toteaakin, että warranttien toteutushinnat pystyttiin laskemaan myös ennen huutokaupan käyttöönottoa Pörssissä kohdeosakkeen viimeisen kaupan perusteella.

Asiakas pyytääkin lautakunnalta lausuntoa ko. warrantin oikeasta toteutushinnasta, koska asiakkaan mielestä:

1. Pörssin säännöt (kohta 4.5.1) jättävät tulkinnanvaraa siitä, milloin jatkuva kaupankäynti loppuu;

2. vaikka Pörssin säännöt olisivatkin selkeät, ei voida kohtuudella edellyttää ei-ammattimaisen sijoittajan tutkivan Pörssin sääntöjä yksityiskohtaisesti ja sitä kautta tulevan lopputulokseen, että Pörssin sivustoilla olevat selkeät viittaukset jatkuvan kaupankäynnin ja huutokaupan eroista ovat virheelliset;

3. asiassa on sen verran epäselvyyttä (i) warranttiehtojen, (ii) Pörssin kaupankäyntisääntöjen ja (iii) Pörssin Internet -sivujen osalta, että tulkinnan tulisi olla ei-ammattimaisen sijoittajan puolella.

Asiakas toteaa, ettei pidä liikkeeseenlaskijaa vastuullisena Pörssin Internet –sivujen sisällöstä, mutta heidän epäselvät warranttiehtonsa yhdistettynä Pörssin Internet –sivuilla olevaan informaatioon johtavat selkeästi käsitykseen, että warrantin toteutushinta määräytyy kohde-etuuden hinnasta ennen huutokauppaa. Tältä osin asiakas toteaa, ettei liikkeeseenlaskija anna miltään osin vastausta siihen, että heidän epäselvät warranttisääntönsä ja Pörssin Internet -sivuilla oleva informaatio johtavat selkeästi väärään käsitykseen ajankohdasta, jolloin warrantin toteutusarvo määräytyy.

Asiakas hämmästelee liikkeeseenlaskijan viitettä Kauppalehden sivulla olevaan alaviitteeseen väitteensä tueksi. Jos Kauppalehden ja Pörssin sivustoilla olisi esim. keskenään ristiriitaista tietoa, voitaisiin kohtuudella olettaa, että tyypillinen ei-ammattimainen sijoittaja pitäisi Pörssin antamaa tietoa oikeana.

Asiakkaan on vaikea ymmärtää, kuinka Helsingin Pörssillä ei ole virallista määrittelyä päätöskurssista warrattien toteutusarvon määräytymiseen liittyen. Toimitettuun aineistoon viitaten: "Kyseessä ei ole virallinen mää-rittely, mutta toivottavasti tästä on teille apua".

Asiakas toteaa, ettei Pörssin sähköposti liene julkinen tai jotain muuta kautta julkista informaatiota kaikille ei-ammattimaisille sijoittajille, jotka eivät mitenkään voi olla tietoisia Pörssin sähköpostiliikenteestä warrantin liikkeellelaskijalle ja tätä kautta Pörssin tulkinnasta.

Liikkeeseenlaskijan väitteeseen Arvopaperilautakunnan toimivallan puut-tumisen osalta asiakas toteaa seuraavaa:

Asiakas kiistää liikkeeseenlaskijan toimivaltaväitteen ja toteaa, että Arvo-paperilautakunnalla on oikeus, ellei suorastaan tarve, ottaa asia käsitte-lyynsä ja antaa asiassa lausunto.

Asiakas ei ymmärrä liikkeeseenlaskijan pyrkimystä estää asian käsittely lautakunnassa, ja sen suositusta ratkaista asia tuomioistuimessa, johon menemiseen ei-ammattimaisella sijoittajalla on aina korkea kynnys.

Asiakas toteaa, että vaikka hänen ja liikkeeseenlaskijan välillä ei olekaan sijoituspalvelusopimusta, asiakas on kuitenkin omistanut liikkeeseenlaskijan rahamarkkinainstrumenttia. Tämä on asiakkaan käsityksen mukaan verrattavissa pörssiyhtiön osakkeen omistamiseen. Liikkeeseenlaskijan logiikan mukaan osakkeen omistajalle ei olisi mitään suhdetta ko. pörssiyhtiöön, jos osakkeet olisi ostettu kauppapaikan välityksellä esim. pörssistä.

Liikkeeseenlaskijan kuvaukseen Arvopaperilautakunnan tehtävistä mm. "... yrityksen ja ei-ammattimaisen asiakkaan välisissä lain, viranomaismääräysten, hyvän arvopaperikauppatavan ja sopimusten soveltamista sekä palveluntarjoajan menettelyä koskevissa asioissa ja erimielisyyksissä." Asiakkaan käsityksen mukaan asiassa on kysymys juuri hyvästä arvopaperikauppatavasta ja sopimusehtojen soveltamisesta, ja siksi lautakunnan tulisi asia käsitellä ja antaa asiassa suositus.

Edellä kerrotun perusteella asiakas katsoo, että tapauksessa käsiteltävä warrantti tulee toteuttaa arvolla 0.10 euroa, joka vastaa kohde-etuuden arvoa ennen huutokauppaa warrantin päättymispäivänä. Lisäksi asiakas katsoo kohtuulliseksi, että liikkeeseenlaskija hyvittäisi asiakkaalle warranttiehdoissa määritellyn toteutuspalkkion (2 % nettoarvosta) sekä korvaisi asian selvittelystä aiheutuneesta vaivasta kohtuulliseksi katsoman summan.
 

Liikkeeseenlaskijan vastaus asiakkaan valitukseen

Liikkeeseenlaskija on toimittanut Arvopaperilautakunnalle 5.1.2006 päivätyn vastauksen ja antanut lisäksi 17.2.2006 päivätyn lisälausuman.

Arvopaperilautakunnan toimivallan osalta liikkeeseenlaskija katsoo ensisijaisesti, että lautakunnan tulee olla antamatta ratkaisusuositusta nyt puheena olevassa asiassa, koska lautakunnalla ei ole toimivaltaa yksittäistä liikkeeseenlaskijaa eikä arvopaperin ehtojen tulkintaa koskevissa asioissa

Pääasian osalta liikkeeseenlaskija on vaatinut, että asiakkaan valitus tulee hylätä perusteeltaan ja määrältään.

Liikkeeseenlaskija on vaatimuksensa tueksi esittänyt muun muassa seuraavaa.

Nyt puheena olevat Nokia Oyj:n osakkeeseen perustuvat warrantit (NOKSJ21E13.00R.2Ixxx) on laskettu liikkeeseen liikkeeseenlaskijan vuoden 2005 warranttiohjelman puitteissa. Warrantin yleiset ehdot si¬sältyvät liikkeeseenlaskijan 15.3.2005 julkistamaan listalleottoesitteeseen ja sen yksityiskohtaiset ehdot liikkeeseenlaskijan kyseisten warranttien liikkeeseenlaskun yhteydessä 9.5.2005 julkistamiin warranttikohtaisiin ehtoihin.

Arvopaperilautakunnan toimivalta

Mikäli Arvopaperilautakunta katsoisi vastoin liikkeeseenlaskijan käsitystä, että se olisi toimivaltainen asiassa, se katsoo, että Nokia Oyj:n osakkeeseen perustuvan warrantin toteutusarvo on laskettu warrantin ehtojen mukaisesti.

Arvopaperilautakunnan tehtävänä on sen ohjesäännön 3 §:n mukaisesti antaa ratkaisusuosituksia sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa ja si-joitusrahastolaissa tarkoitetuissa sijoitus- ja sijoitusrahastopalveluihin liittyvissä, näitä palveluja tarjoavan yrityksen ja ei-ammattimaisen asiak-kaan välisissä lain, viranomaismääräysten, hyvän arvopaperikauppatavan ja sopimusehtojen soveltamista sekä palveluntarjoajan menettelyä kos-kevissa asioissa ja erimielisyyksissä. Yksittäisiä liikkeeseenlaskija- ja pörssiyhtiöitä koskevat vaatimukset ovat Arvopaperilautakunnan toimivaltuuksien ulkopuolella.

Nyt puheena olevassa tapauksessa on kyse warrantin liikkeeseenlaskijana ja yksittäisen sijoitusinstrumentin, warrantin, ehtojen tulkintaan liittyvästä kysymyksestä, eikä sijoitus- tai sijoitusrahastopalvelun tarjoamisesta. Liikkeeseenlaskijan ja asiakkaan välillä ei myöskään ole Arvopaperilautakunnan sääntöjen edellyttämää asiakassuhdetta eikä liikkeeseenlaskija ole tarjonnut sijoitus- tai rahoituspalveluja asiakkaalle. Asiakas ei ole ostanut nyt puheena olevia warrantteja liikkeeseenlaskijan välityksin.

Warrantteihin sovellettavien yleisten ehtojen kohdassa 18 todetaan, että "warrantteja koskevat riitaisuudet käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa tai muussa toimivaltaisessa tuomioistuimessa Suomessa". Kyse on nyt lisäksi Helsingin Pörssin sääntöjen tulkinnasta, mikä ei myöskään kuulu Arvopaperilautakunnan toimivaltaan. Arvopaperilautakunta ei ole edellä sanotuilla perusteilla toimivaltainen tässä asiassa.

Liikkeeseenlaskija pitää hyvänä sitä, että Suomessa on Arvopaperilautakunnan kaltainen taho, joka suosituksillaan ohjaa hyvää arvopaperikauppatapaa. Lautakunnan ei tule kuitenkaan ylittää toimivaltaansa.

Vastaus pääasiaan

Warrantteihin sovelletaan kunkin warrantin liikkeeseenlaskuhetkellä voimassa olevia yleisiä ehtoja ja niitä täydentäviä warranttikohtaisia ehtoja. Warranttien liikkeeseenlaskuun sekä niiden kaupankäyntiin ja selvitykseen sovelletaan warranttien yleisten ehtojen kohdan 18 mukaan Suomen lakia sekä Helsingin Pörssin ja Suomen Arvopaperikeskuksen (APK) kulloinkin voimassa olevia sääntöjä.

Kyseessä on nyt warrantin toteutusarvon eli "markkinaehtoisesti määräy-tyvän warrantin kohde-etuutena olevan osakkeen warrantin toteutukses-sa käytettävän arvon" laskemisesta. Warrantin toteutustapa on kuvattu yleisesti yleisten ehtojen kohdassa 6. Toteutukseen liittyvät yksityiskoh-dat määritellään warranttikohtaisissa ehdoissa, joissa kuvataan toteutusarvon laskentatapa seuraavasti:

"Toteutusarvo on warrantin viimeisen kaupankäyntipäivän Nokia Oyj:n osakkeen viimeinen vähintään pörssierän suuruisen kaupan kauppahinta Helsingin Pörssin jatkuvan kaupankäynnin aikana pois lukien ETF:n primäärimarkkinakaupat, blokkikaupat, warrantin toteutuskaupat tai muu vastaava kauppa, jonka kauppahinta ei ole määräytynyt markkinaehtoisesti."

Tarkoituksena on määritellä warrantille toteutusarvo, joka kuvaa mahdol-lisimman hyvin warrantin kohde-etuutena olevan osakkeen päättymis-päivän viimeisintä saatavilla olevaa markkinahintaa. Toteutusarvon las-kennassa ei oteta huomioon ei-markkinahintaisia kauppoja.

Asiakkaan käsityksen mukaan jatkuva kaupankäynti päättyisi jo klo 18.20 eikä avointa huutokauppaa enää otettaisi huomioon laskettaessa toteutusarvoa. Tämä tulkinta ei ole warrantin ehtojen tarkoituksen, sana-muodon eikä Helsingin Pörssin voimassa olevien sääntöjen mukainen.
Helsingin Pörssin säännön 4.5.1 mukaan " kaupankäynti ...päättyy avoimeen huutokauppaan Jatkuvan kaupankäynnin lopussa".

Avoin huutokauppa alkaa kello 18.20, siinä käydään kauppaa täysin markkinaehtoisesti ja kunkin osakkeen pörssipäivän päätöskurssi määräytyy markkinaehtoisesti avoimessa huutokaupassa. Avoin huutokauppa päättyy jatkuvan kaupankäynnin päättyessä kello 18.30, jolloin määräytyy myös osakkeen päätöskurssi. Tätä päätöskurssia käytetään warranttien toteutuksessa.

Mikäli warrantin toteutusarvo vastoin liikkeeseenlaskijan käsitystä tulisi määritellä jo kello 18.20 tilanteen mukaisesti kesken pörssipäivän, johtaisi tämä keinotekoisiin järjestelyihin warrantin toteutusarvon laskemiseksi eikä toteutusarvo kuvaisi viimeisintä saatavilla olevaa markkinaehtoisesti määräytynyttä osakkeen kauppahintaa.

Liikkeeseenlaskijan tulisi tällöin selvittää erikseen warrantin kohde-etuutena olevan osakkeen toteutusarvona käytettävä pörssikurssi kesken pörssipäivän. Tällainen menettely olisi vastoin warrantin ehtojen sanamuotoa sekä ehtojen tarkoitusta. Huutokaupan jälkeen jatkuvan kaupankäynnin päättyessä osakkeen markkinaehtoisesti määräytynyt päätöskurssi on kaikkien markkinaosapuolten saatavilla luotettavasti ja yksiselitteisesti.

Liikkeeseenlaskijan käsityksen mukaan tulkinta vastaa arvopaperimarkkinoilla toimivien osapuolten käsitystä ja sitä tukee myös liikkeeseenlaskijain vastineessa viitattu Kauppalehden julkistama päätöskurssi. Esimerkiksi Kauppalehden warrantteja koskevassa osiossa todetaan, että "päätöskurssi on osakkeen viimeisin hinta jatkuvan kaupankäynnin päätyttyä klo 18.30". Myös Helsingin Pörssin vahvistuksen mukaan avoin huutokauppa kuuluu jatkuvaan kaupankäyntiin. Helsingin Pörssi on samalla vahvistanut myös sen, että nyt puheena olevan kaltaisessa tilanteessa "otetaan huomioon myös päätöshuutokaupassa täsmäytyneet kaupat"

Liikkeeseenlaskija ei ole Helsingin Pörssin Norex -sääntöuudistuksen jälkeen voinut viitata säännöissään viralliseen päätöskurssiin, koska uudistuksen yhteydessä Helsingin Pörssin säännöistä poistettiin päätöskurssin määritelmä. Esimerkiksi Nordea Pankki Suomi Oyj on muuttanut warranttiensa ehtoja vastaavalla tavalla ja laskee liikkeeseenlaskijain käsityksen mukaan warrantin toteutusarvon ottaen huomioon myös avoimessa huutokaupassa syntyneet kaupat.

Liikkeeseenlaskija on omalta osaltaan laatiessaan warrantin ehtoja ottanut huomioon Helsingin Pörssin sääntöjen määräykset, muiden vastaavien warranttien liikkeeseenlaskijoiden noudattaman markkinakäytännön sekä ennen kaikkea pyrkinyt määrittelemään warranteille päättymispäivän markkinahintaa mahdollisimman hyvin ja luotettavasti kuvaavan toteutusarvon.

Asiakas vetoaa vaatimustensa tueksi ainoastaan OMX:n internet-sivustolla olevaan taulukkoon ja tekstiin. Tulkintaerimielisyys voidaan kuitenkin ratkaista vain Helsingin Pörssin virallisten sääntöjen mukaisesti. Liikkeeseenlaskija on esittänyt Arvopaperilautakunnalle Helsingin Pörssin tulkinnan nyt puheena olevasta sääntökohdasta. Helsingin Pörssi tulkitsee sääntöjä samalla tavoin kuin liikkeeseenlaskija, mikä ilmenee vastineeseemme liitetystä sähköpostiviestistä. Liikkeeseenlaskijan toteutusarvon laskentatapa vastaa siis markkinakäytäntöä ja sen avulla saadaan warrantin kohde-etuutena olevan osakkeen päättymispäivän paras ja luotettavin markkinahinta.

Mikäli Arvopaperilautakunta katsoisi vastoin liikkeeseenlaskijan käsitystä, että se olisi toimivaltainen asiassa, liikkeeseenlaskija katsoo edelleen, että nyt puheena olevan Nokia Oyj:n osakkeeseen perustuvan warrantin toteutusarvo on laskettu kyseisen warrantin ehtojen mukaisesti.
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Lautakunnan toimivalta

Arvopaperilautakunta antaa ratkaisusuosituksia luottolaitos-, sijoitus- ja sijoitusrahastopalveluihin liittyvissä, näitä palveluja tarjoavan yrityksen ja ei-ammattimaisen asiakkaan välisissä lain, viranomaismääräysten, hyvää arvopaperikauppatavan ja sopimusehtojen soveltamista sekä palveluntarjoajan menettelyä koskevissa asioissa ja erimielisyyksissä.

Liikkeeseenlaskijan ja sijoittajan välisiä suhteita koskevat erimielisyydet jätettiin lautakunnan perustamisvaiheessa lautakunnan toimivallan ulkopuolelle. Tämä perustui kahteen seikkaan. Ensinnäkin liikkeeseenlaskijan ja sijoittajan välinen suhde poikkeaa luonteeltaan sijoituspalveluun liittyvästä asiakkuussuhteesta. Liikkeeseenlaskijan ja sijoittajan välisessä suhteessa on tiivistetysti kyse liikkeeseenlaskijan tuloksen ja taloudellisen aseman kehittymisestä ja siitä sijoittajalle annettavasta tiedosta sekä yhtiöoikeudellisista erityiskysymyksistä. Sijoituspalvelussa on sen sijaan kyse palveluntarjoamisesta ja asiakkuudesta sekä niihin läheisesti liittyvistä lähinnä sopimusoikeudellisista kysymyksistä.

Warrantti on arvopaperimarkkinalain 1 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu arvopaperi ja se lasketaan sellaisena liikkeeseen. Taloudelliselta luonteeltaan warrantti on kuitenkin johdannaissopimus. Sen arvo ei riipu, vastapuoliriskiä lukuun ottamatta, liikkeeseenlaskijan tuloksen ja taloudellisen aseman kehityksestä, vaan sen kohde-etuuden arvon kehityksestä. Samoin warrantin liikkeeseenlaskemisen tarkoituksena ei ole pääomien kerääminen sijoittajilta, vaan se on ennemminkin osa liikkeeseenlaskijan tulorahoituksen kerryttämiseen tähtäävää rahoitusalan liiketoimintaa. Tässä mielessä warrantti poikkeaa olennaisesti perinteisistä arvopapereista, kuten osakkeesta ja joukkovelkakirjasta. Tämä näkyy myös siinä, että Helsingin Pörssissä warranttien liikkeeseenlaskijat ovat poikkeuksetta sijoituspalveluntarjoajia.

Myös kaupankäynti warrantilla poikkeaa huomattavasti kaupankäynnistä esimerkiksi listatuilla osakkeilla. Warrantin liikkeeseenlaskija antaa warrantille osana liikkeeseenlaskuehtoja markkinatakauksen, johon perustuen se antaa warrantistaan sitovia osto- ja myyntitarjouksia. Liikkeeseenlaskun kohteena olevat sijoittajat käyvätkin kauppaa lähes poikkeuksetta warrantin liikkeeseenlaskijan tai tämän kanssa samaan konserniin kuuluvan tahon kanssa eivätkä, kuten esimerkiksi osakkeiden osalta, keskenään. Täten warrantin liikkeeseenlaskuehdot luovat liikkeeseenlaskijan ja sijoittajan välille sopimuksenomaisen suhteen kaupankäynnin osalta.

Lautakunta on toimivaltaansa liittyvän kysymyksen osalta ottanut huomioon seuraavat seikat. Warrantti rahoitusinstrumenttina ja sijoituskohteena poikkeaa ominaisuuksiltaan merkittävästi niistä sijoitustuotteista, joita tarkoitetaan, kun puhutaan yleisesti liikkeeseenlaskijan ja sijoittajan välisestä suhteesta. Kaupankäynti warrantilla on sijoittajan näkökulmasta lähellä asiakassuhteeseen perustuvaa sijoituspalvelun käyttämistä ja liikkeeseenlaskijan näkökulmasta puolestaan arvopaperikaupinnan luonteista toimintaa. Näillä perusteilla lautakunta katsoo, että warranttikaupankäyntiin liittyvät kysymykset ovat lähempänä sijoituspalvelutoimintaa kuin liikkeeseenlaskijan ja sijoittajan välistä suhdetta.

Edellä kerrotuilla perusteilla Arvopaperilautakunta katsoo sillä olevan toimivalta käsitellä kyseisen tapauksen kaltaisia warranttikysymyksiä.

Pääasia

Muutoin tapauksessa on kysymys sijoituspalveluyrityksen tarjoamasta sijoituspalvelusta, jota on säännelty laissa sijoituspalveluyrityksistä (26.7.1996/579) 3 §:n 3) kohdassa ja arvopaperimarkkinalaissa (26.5.1989/495) 4 luvussa. Lisäksi Rahoitustarkastus on antanut edellä mainittuja lakeja täydentävän sijoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavia menettelytapoja koskevan ohjeen nro 201.7, jossa Rahoitustarkastus suosittaa, että sijoituspalveluyhteisö noudattaisi tiettyjä velvollisuuksia, jotta asiakkaiden suoja ja sijoittajien luottamus toteutuisi.

Asiakas on vaatinut, että liikkeeseenlaskijan tulee korvata hänelle vahin-ko, joka on aiheutunut siitä, ettei tapauksessa käsiteltävää warranttia ole toteutettu arvolla 0.10 euroa, joka vastaa kohde-etuuden arvoa ennen huutokauppaa warrantin päättymispäivänä 21.10.2005. Lisäksi asiakas on pyytänyt liikkeeseenlaskijaa hyvittämään hänelle warranttiehdoissa määritellyn toteutuspalkkion (2 % nettoarvosta) sekä asian selvittelystä aiheutuneesta vaivasta kohtuullisen korvauksen.

Liikkeeseenlaskija katsoo ensisijaisesti, että Arvopaperilautakunnan tulee olla antamatta ratkaisusuositusta nyt puheena olevassa asiassa, koska sillä ei ole toimivaltaa yksittäistä liikkeeseenlaskijaa eikä arvopaperin eh-tojen tulkintaa koskevissa asioissa. Mikäli Arvopaperilautakunta katsoisi vastoin liikkeeseenlaskijan käsitystä, että se olisi toimivaltainen asiassa, se katsoo, että Nokia Oyj:n osakkeeseen perustuvan warrantin toteutus-arvo on laskettu warrantin ehtojen mukaisesti.

Asiassa on tullut riidattomasti selvitetyksi, nyt käsiteltävänä olevassa asiassa Nokia Oyj:n osakkeeseen perustuvat warrantit (NOKSJ21E13.00 R.2Ixxx) on laskettu liikkeeseen liikkeeseenlaskijan vuoden 2005 war-ranttiohjelman puitteissa. Warrantin yleiset ehdot sisältyvät liikkeeseen-laskijan 15.3.2005 julkistamaan listalleottoesitteeseen ja sen yksityis-kohtaiset ehdot liikkeeseenlaskijan kyseisten warranttien liikkeeseenlas-kun yhteydessä 9.5.2005 julkistamiin warranttikohtaisiin ehtoihin.

Warrantin nettoarvo tilitettiin asiakkaan tilille ehdoissa määriteltynä aikana vähennettynä palkkiolla (2 % nettoarvosta). Tilityksessä liikkeeseenlaskija oli käyttänyt nettoarvoa 0.09 euroa/warrantti, joka vastasi 21.10.2005 Nokian osakkeen hintaa 13.36 euroa/osake.

Asiakkaan näkemyksen mukaan warrantin nettoarvon tilityksen perusteena olisi tullut käyttää kyseisen warrantin päättymispäivän viimeisen vähintään pörssierän kokoisen kaupan arvoa, joka tehtiin ennen huutokauppaa hintaan 13.40 euroa. Tämä olisi tarkoittanut warrantille arvoa 0.10 euroa.

Liikkeeseenlaskija on katsonut, että asiakkaan tulkinta ei ole warrantin ehtojen tarkoituksen, sanamuodon eikä Helsingin Pörssin voimassa olevien sääntöjen mukainen. Helsingin Pörssin säännön 4.5.1 mukaan " kaupankäynti ...päättyy avoimeen huutokauppaan Jatkuvan kaupankäynnin lopussa". Liikkeeseenlaskija katsoo, että avoin huutokauppa päättyy jatkuvan kaupankäynnin päättyessä kello 18.30, jolloin määräytyy myös osakkeen päätöskurssi. Tätä päätöskurssia käytetään warranttien toteutuksessa. Liikkeeseenlaskijan käsityksen mukaan tulkinta vastaa myös arvopaperimarkkinoilla toimivien osapuolten käsitystä.

Arvopaperilautakunta toteaa, että warranttien liikkeeseenlaskijat ovat riippuvaisia Helsingin Pörssin kaupankäyntijärjestelmästä ja sitä säätelevistä säännöistä ja niiden tulkinnoista, jotka Helsingin Pörssi on asian osalta tehnyt. Warranttien liikkeeseenlaskijoiden warranttikohtaiset ehtojen ja Helsingin Pörssin sääntötulkintojen tulee siten olla yhdenmukaisia.

Edellä kerrotuilla perusteilla lautakunta katsoo, että liikkeeseenlaskijan tekemä tulkinta päättymispäivän markkinahinnasta omien ehtojensa ja pörssin sääntöjen nojalla vastaa myös lautakunnan käsitystä warranttien arvon määräytymisestä (kaupankäynti alkaa avoimella huutokaupalla jatkuvan kaupankäynnin alussa ja päättyy avoimeen huutokauppaan jatkuvan kaupankäynnin lopussa). Lautakunta katsoo tämän tulkinnan kuvaavan warranttien toteutusarvoa yksiselitteisesti ja luotettavasti.

Lisäksi lautakunnalle annetun selvityksen perusteella liikkeeseenlaskijan kuvaama hinnan muodostuminen vastaa myös muiden warranttien liikkeeseenlaskijoiden näkemystä ja heidän noudattamaa markkinakäytäntöä.

Edellä kerrotuilla perusteilla Arvopaperilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Hoppu, Kontkanen, Parkkonen, Teperi, Tomperi, Turtiainen ja Tuokko. Sihteerinä toimi Kouvalainen.


ARVOPAPERILAUTAKUNTA