Tapahtumatiedot

Asiakas on asioinut pankin konttorissa 21.3.2007. Hänelle on tarjottu sijoitusneuvontaa, jonka tuloksena asiakas on antanut pankille merkintätoimeksiannon. Toimeksianto on koskenut asiakkaan 40.000,00 euron suuruisen pääoman sijoittamista kokonaisuudessaan korkorahastoon. 26.5.2008 asiakas on sijoittanut samaan rahastoon 10.000,00 euroa lisää pääomaa.

Korkorahaston arvon alenemisen takia asiakas on väittänyt pääomansa vähentyneen 9.406,33 euroa. Sijoitusneuvonnan virheellisyyteen, riskinottohalukkuuden ylimitoittamiseen ja omaan asiantuntemattomuuteensa vedoten asiakas on vaatinut pankkia korvaamaan aiheutuneen menetyksen. Asiakkaan valituksesta tai pankin vastauksesta ei kuitenkaan käy ilmi, että asiakas olisi lunastanut rahasto-osuutensa.

Asiakas on tehnyt pankille reklamaation 26.2.2009. Saatuaan korvausvaatimukseensa kielteisen päätöksen 10.3.2009 asiakas on 13.5.2009 tehnyt arvopaperilautakunnalle kirjallisen valituksen asiasta. Asiakas vetoaa valituksessaan kirjalliseen reklamaatioonsa.
 

Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Asiakas katsoo, että hän on menettänyt merkittävän osan sijoittamastaan 50.000,00 euron suuruisesta pääomasta, koska se sijoitettiin riskipitoiseen korkorahastoon. Asiakkaan mukaan hänen tarkoituksenaan oli sijoittaa pääoma lyhyen koron rahastoon. Osoituksena tästä aikomuksesta asiakkaalla oli mukanaan sijoitusneuvotteluissa hänen poikansa ohjeen mukaisesti lappu, jossa luki ”LYHYEN KORON RAHASTO”. Lisäksi asiakas huomauttaa, että kyseinen riskipitoinen korkorahasto sijoittaa ”mm. hedge rahastoihin, roskalainoihin, kehitysmaiden lainoihin, johdannaisiin sekä monimutkaisiin CDO -instrumentteihin”, joiden merkitystä hän ei ole ymmärtänyt.

Asiakas kertoo, että hänelle on esitetty hänen riskinottohalukkuutensa kartoitusta osoittava tuloste. Asiakas ei kuitenkaan muista, että kyseinen kartoitus olisi tehty tai jos se onkin tehty, hän ei ole ymmärtänyt, että pankin tarkoituksena on ollut asiakkaan riskinottohalukkuuden kartoittaminen. Esitetty profiili ei joka tapauksessa vastaa todellisuutta. Asiakas näet kuvaa tietämystään rahoitusmarkkinoista alhaiseksi ja ainoa hänelle tuttu sijoitusinstrumentti on pankkitili. Asiakas on 71-vuotias, joten hän painottaa sijoitushorisonttinsa lyhytmittaisuutta ja sijoituksen arvon turvaamisen ensisijaisuutta.

Asiakas vaatii, että pankki korvaa hänelle menetetyn pääoman, määrältään 9.406,33 euroa, kokonaisuudessaan.
 

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Pankin mukaan asiakas on asioidessaan 21.3.2007 pankin toimipisteessä ilmoittanut olevansa kiinnostunut 40.000,00 euron suuruisen pääoman sijoittamisesta. Tämän takia pankin edustaja on esittänyt asiakkaalle kysymyksiä muun muassa asiakkaan sijoituskokemuksen ja riskinottohalukkuuden kartoittamiseksi. Saadun selvityksen perusteella asiakkaan riskinottohalukkuus arvioitiin matalaksi. Tämän takia pankin yleiseen näkemykseen perustuva sijoitussuositus on ollut sijoittaa 85 prosenttia varoista korkorahastoon ja loput 15 prosenttia osakerahastoon. Asiakas päätti sijoittaa varansa korkorahastoon.

Sijoituspäätöksen jälkeen pankin edustaja on kertonut asiakkaalle korkorahaston ominaisuuksista ja rahastosijoittamiseen liittyvästä arvonlaskun riskistä sekä antanut asiakkaalle korkorahaston yksinkertaistetun rahastoesitteen. Asiakas on allekirjoittanut rahaston merkintätoimeksiannon, jossa hän on vakuuttanut, että pankin edustaja on käynyt asiakkaan kanssa läpi ja selostanut hänelle korkorahaston ominaisuudet ja kiinnittänyt asiakkaan huomiota siihen, että rahasto-osuuksien arvo voi nousta tai laskea markkinatilanteesta riippuen. Lisäksi merkintätoimeksiannossa on huomautettu, että rahasto-osuuden arvon historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta.

Pankki katsoo, että asiakas on saanut asianmukaista sijoitusneuvontaa eikä asiakkaalle ole myyty tuotetta, jonka sisältöä hänelle ei olisi esitelty. Asiakas on saanut sijoituspäätöksen tekemisen tueksi tarpeelliset tiedot niin suullisesti kuin kirjallisessakin muodossa. Pankki lisäksi painottaa, että asiakkaalle on kerrottu korkorahastoon kohdistuvasta arvonlaskun riskistä. Rahastoesitteessä on selostettu mihin rahasto varojansa sijoittaa ja tieto korkorahaston sijoituspolitiikasta olisi ollut merkintähetkellä asiakkaan saatavilla, jos hän olisi halunnut tietoa siitä.

Pankin mukaan korkorahasto on ollut 21.3.2007 käytettävissä olleiden tietojen perusteella pankin yleisen näkemyksen mukainen matalariskinen rahastovaihtoehto. Rahaston arvon alentuminen on johtunut rahamarkkinoita kohdanneesta ennakoimattomasta kriisistä. Asiakkaan sijoituksen arvon aleneminen ei voi perustaa pankille korvausvelvollisuutta, koska asiakas on saanut tarvittavat tiedot rahaston ominaisuuksista ja sijoituksen arvonlaskun mahdollisuudesta. Korkorahaston suositteleminen on sijoitusajankohtana ollut asianmukainen ja ammatillisesti perusteltu neuvo eikä sijoittajariskin piiriin kuuluva rahasto-osuuksien arvon aleneminen voi perustaa pankille korvausvelvollisuutta.

Pankin mukaan asiakas ei ole esittänyt sen edustajalle paperilappua, jossa olisi lukenut teksti ”LYHYEN KORON RAHASTO”. Pankki ei pidä kyseistä lappua muutenkaan merkityksellisenä seikkana sijoitusneuvontaa koskevan vastuun kannalta. Pankin on sijoitustuotteita tarjotessaan tunnettava asiakkaansa palvellakseen tätä asianmukaisesti ja yksinomaan kolmannen henkilön antaman ohjeen mukaan toimiminen johtaisi pankin ja asiakkaan välisen suhteen sivuuttamiseen.

Lopuksi pankki huomauttaa, että asiakas olisi voinut reklamoida, lunastaa rahasto-osuutensa ja sijoittaa ne uudelleen haluamallaan tavalla, jos hän olisi ensimmäisen merkinnän jälkeen kokenut valitsemansa rahaston tarpeisiinsa sopimattomaksi. Asiakas ei ole kuitenkaan toiminut näin vaan on sen sijaan 26.5.2008, eli yli vuoden kuluttua ensimmäisestä merkinnästä tehnyt uuden 10.000,00 euron suuruisen sijoituksen rahastoon.
 

Selvitykset

Osapuolien kirjelmien lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

1. Asiakkaalle 21.3.2007 annettu sijoitussuositus, joka sisältää pankin ehdotuksen sijoitusvaihtoehdoista. Asiakirja sisältää myös pankin näkemyksen asiakkaan riskinottohalukkuudesta.
2. Pankin korkorahaston yksinkertaistettu rahastoesite joulukuulta 2006. Asiakirjan 3. kohdassa on kuvattu rahaston riskiprofiilia, jonka mukaan rahasto sijoittuu riskiprofiililtaan rahamarkkina- ja yrityslainarahastojen välimaastoon. Lisäksi samassa kohdassa on huomautettu riskistä, joka korkosijoittamisessa liittyy korkotason nousuun sijoitusaikana.
3. Asiakkaan ja pankin edustajan 21.3.2007 allekirjoittama korkorahaston merkintätoimeksianto. Asiakirjan mukaan asiakas sijoitti 40.000,00 euroa korkorahastoon.
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Taustaa

Asiakas on pyytänyt arvopaperilautakunnan kannanottoa siihen, onko pankki toiminut virheellisesti neuvoessaan asiakasta sijoittamaan varansa korkorahastoon. Lausunnossa on otettava kantaa pankin selonotto- ja tiedonantovelvollisuuksien täyttämiseen, sijoitustuotteen sopivuuden arviointiin ja asiakkaan väittämän lapun merkitykseen.

Tapauksessa on kysymys pankin tarjoamasta sijoituspalvelusta. Tapaukseen soveltuvaa sääntelyä on arvopaperimarkkinalaissa (26.5.1989/495), jota on muutettu 21.3.2007 annetun sijoitusneuvonnan jälkeen. Tähän tapaukseen on sovellettava vain mainittuna ajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon Rahoitustarkastuksen (nyk. Finanssivalvonnan) ohje nro 201.7 sijoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista.

Arvopaperimarkkinalain 4 luvun 3a pykälässä määrättiin sijoitusneuvonnan ajankohtana, että:

”Arvopaperinvälittäjän, joka tarjoaa sijoituspalveluna omaisuudenhoitoa, on pyydettävä asiakkaaltaan ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot tämän taloudellisesta asemasta, sijoituskokemuksesta ja sijoituspalvelua koskevista tavoitteista, jollei se asiakkaan sijoituskokemukseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta. Arvopaperinvälittäjän on tällöin pyydettävä riittävät tiedon myös sen selvittämiseksi, voidaanko asiakasta pitää 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettuna ammattimaisena sijoittajana.

Edellä 1 momentissa säädetty velvollisuus koskee arvopaperinvälittäjää myös silloin, kun se tarjoaa sijoituspalveluna arvopaperinvälitystä tai emissionjärjestämistä, jos asiakas pyytää ennen toimeksiannon antamista sijoitusneuvontaa arvopaperien hankinnassa tai luovutuksessa.”

Edelleen arvopaperimarkkinalain silloisen 4 luvun 4 pykälässä todettiin, että arvopaperinvälittäjän on hoidettava toimeksiannot huolellisesti asiakkaan eduksi ilman aiheetonta viivästystä. Arvopaperinvälittäjän on annettava asiakkaalle sijoituspalvelusta ja sen kohteena olevista arvopapereista ne tiedot, joilla saattaa olla olennaista vaikutusta asiakkaan päätöksentekoon, jollei se sijoituspalvelun luonteeseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta.

Rahoitustarkastuksen ohjeen mukaan pankin, joka antaa asiakkaalle sijoitusneuvontaa ennen arvopaperinvälitystoimeksiannon vastaanottamista, on tunnettava asiakkaansa voidakseen palvella asiakasta tämän edun mukaisesti. Pankin on ennen sijoituspalvelua koskevan sopimuksen tekemistä pyydettävä asiakkaaltaan riittävät tiedot tämän taloudellisesta asemasta, sijoituskokemuksesta ja sijoituspalvelua koskevista tavoitteista, jollei se asiakkaan sijoituskokemukseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta. Asiakkaalta on myös pyydettävä riittävät tiedot sen selvittämiseksi, voidaanko tätä pitää ammattimaisena sijoittajana. Pankin on edelleen asiakkaalta saamiensa tietojen perusteella pyrittävä varmistumaan siitä, että asiakkaan taloudellinen vastuunkantokyky ja sijoituskokemus ovat riittäviä asiakkaan kaavailemiin tai tälle suositeltaviin sijoitustoimiin.

Pankin tiedonantovelvollisuuden osalta ohjeessa on todettu, että pankin on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle sijoituspalvelusta, siitä perittävistä kuluista ja muista palkkioista sekä sen kohteena olevista arvopapereista ne tiedot, joilla saattaa olla olennaista vaikutusta asiakkaan päätöksentekoon, jollei se sijoituspalvelun luonteeseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta.

Perustelut

Pankin selonottovelvollisuuden täyttäminen

Arvopaperilautakunta toteaa esitetyn näytön perusteella olevan ilmeistä, että pankki on asianmukaisesti täyttänyt selonottovelvollisuutensa. Tämä ilmenee ennen kaikkea asiakkaalle 21.3.2007 annetusta sijoitussuosituksesta. Asiakas ei ole kiistänyt, etteikö hänelle olisi esitetty kyseistä riskinottohalukkuutta osoittavaa tulostetta. Asiakkaan väite siitä, ettei hän muista tai ymmärrä, että tällainen selvitys olisi tehty, vaikuttaa tätä taustaa vasten epäuskottavalta.

Asiakkaan mukaan hänelle esitetty sijoitusprofiili ei vastaa todellisuutta, koska hänen tietämyksensä rahoitusmarkkinoista on alhainen ja ainoa hänelle tuttu sijoitusinstrumentti on pankkitili. Lisäksi asiakas on kertonut olevansa 71-vuotias, jonka takia hän on painottanut sijoitushorisonttinsa lyhytmittaisuutta ja sijoituksen arvon turvaamisen ensisijaisuutta.

Arvopaperilautakunta katsoo, että pankin alkuperäinen käsitys asiakkaan riskinottohalukkuudesta ei eroa olennaisesti asiakkaan myöhemmin tekemässä reklamaatiossa esitetyistä tiedoista. Pankin riskikartoituksesta ilmenee, että asiakkaan tietämys rahoitusmarkkinoista on keskitasoa ja hän on sijoittanut vain tileille ja yksittäisiin osakkeisiin. Lisäksi asiakas on painottanut sijoituksen säilymisen ensisijaisuutta.

Pankin tiedonantovelvollisuuden täyttäminen

Asiakas on arvopaperilautakunnalle osoittamassaan valituksessa todennut, ettei sijoitusneuvontaa ole hoidettu asianmukaisesti, koska hänelle on myyty tuote, jota hän ei ole ymmärtänyt. Asiakas on kuitenkin allekirjoittanut 21.3.2007 päivätyn merkintätoimeksiannon, jonka mukaan hän on vastaanottanut korkorahastoa koskevan yksinkertaistetun rahastoesitteen, tutustunut siihen sekä rahaston sääntöihin ja hyväksynyt ne. Lisäksi merkintätoimeksiannosta ilmenee, että pankin edustaja on käynyt asiakkaan kanssa läpi ja selostanut hänelle korkorahaston ominaisuudet ja kiinnittänyt asiakkaan huomiota rahasto-osuuksien mahdollisen arvonlaskun riskiin. Tästä riskistä on ilmoitettu myös yksinkertaistetussa rahastoesitteessä.

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella vaikuttaa ilmeiseltä, että pankki on täyttänyt arvopaperimarkkinalaissa ja rahoitustarkastuksen ohjeessa asetetun tiedonantovelvollisuuden. Yksinkertaistetussa rahastoesitteessä on selostettu mihin korkorahaston varoja sijoitetaan. Asiakas olisi halutessaan voinut esittää korkorahaston sijoituspolitiikkaan sekä yksittäisiin rahoitusinstrumentteihin liittyviä tarkentavia ja selventäviä kysymyksiä.

Sijoitustuotteen sopivuuden arviointia

Pankki on, asiakkaan sijoitusprofiili huomioon ottaen, suositellut, että 85 prosenttia varoista sijoitettaisiin korkorahastoon ja loput 15 prosenttia osakerahastoon. Asiakas päätti kuitenkin sijoittaa varansa kokonaisuudessaan korkorahastoon.

Arvopaperilautakunta katsoo, että korkorahastoa on voitu pitää sijoitushetkellä vallitsevien tietojen perusteella matalariskisenä sijoitusinstrumenttina ja korkorahaston arvon alentuminen on johtunut pankin näkökulmasta ennakoimattomasta rahoitusmarkkinoiden kriisistä. Tästä syystä lautakunta katsoo, ettei korkorahasto ole sellainen sijoitusinstrumentti, jonka suositteleminen olisi ollut ristiriidassa asiakkaan riskinottohalukkuuden kanssa. Tätä käsitystä tukee myös asiakkaan oma toiminta. Hän on 26.5.2008 sijoittanut samaan korkorahastoon 10.000,00 euroa lisää pääomaa. Asiakas olisi tuskin menetellyt näin, jos hän olisi ensimmäisen merkinnän jälkeen kokenut valitsemansa rahaston tarpeisiinsa sopimattomaksi.

Lisäksi arvopaperilautakunta toteaa, ettei asiakkaan valituksesta tai pankin vastauksesta käy ilmi, että asiakas olisi lunastanut rahasto-osuutensa. Tästä syystä asiassa on jäänyt selvittämättä, että asiakas olisi kärsinyt vahinkoa.

Lapun merkitys

Asiakkaan väittämä lappu, johon oli kirjoitettu ”LYHYEN KORON RAHASTO” ei vaikuta arvopaperilautakunnan suositukseen, koska asiakas on itse tehnyt sijoituspäätöksen pankin antamien tietojen perusteella. Asiassa on muutenkin jäänyt selvittämättä, että asiakas olisi neuvontatilaisuudessa viitannut lapun sisältöön, tai että hän olisi esittänyt sen pankin edustajalle.

Suositus

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella arvopaperilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Rissanen sekä jäsenet Kajander-Saarikoski, Palin, Repo, Sario, Tauru, Kariola ja Turtiainen. Sihteerinä toimi Pönkä.

ARVOPAPERILAUTAKUNTA