Haku

APL 242/09

Tulosta

Asianumero: APL 242/09 (2011)

Kategoria: Sijoituspalvelun tarjoaminen

Ratkaisu annettu: 01.03.2011

Sijoitusneuvonta korkorahasto

Tapahtumatiedot

Asiakas on 12.8.2004 sijoittanut varoja pankin korkorahastoon. Asiakas on sittemmin vuosina 2007 ja 2008 tehnyt lisämerkintöjä rahastoon siten, että asiakkaan merkintöjen yhteismäärä on ollut 15.766,50 euroa. Asiakas on lunastanut rahasto-osuutensa 17.3.2009, jolloin niiden arvo oli 14.078,91 euroa. Näin ollen asiakas on kärsinyt tappiota 1.687,59 euroa. Asiakas on sijoittanut lunastetut varat pankin toiseen korkorahastoon.

Asiakas katsoo, että hän on saanut virheellistä sijoitusneuvontaa sekä sijoittaessaan varoja ensimmäisen kerran pankin korkorahastoon 12.8.2004 että vaihtaessaan sijoituksensa 17.3.2009 toiseen korkorahastoon. Asiakas vaatii sekä hänen että hänen vaimonsa nimissä olevien korkorahastosijoitusten arvonalentumisesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamista. Asiakkaan nimissä olevan sijoituksen arvo on laskenut 1.687,59 euroa ja hänen vaimonsa nimissä oleva sijoitus 1.934,40 euroa. Asiakkaalle ja hänen vaimolleen on aiheutunut vahinkoa yhteensä 3.621,99 euroa.
 

Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

25.5.2009 päivätty valitus

Asiakas on valituksessaan kertonut, ettei hänelle annettu vuonna 2004 tietoa korkorahastosijoitukseen liittyvästä pääoman menettämisen riskistä. Asiakkaan mukaan hänelle ei myöskään tehty sijoittajankuvakartoitusta eikä hänen tilanteeseensa muutenkaan perehdytty. Kun sijoitus sittemmin osoittautui asiakkaalle tappiolliseksi, pankin sijoitusneuvojat vakuuttivat hänelle, ettei sijoituksen lunastaminen olisi kannattavaa. Asiakas otti kuitenkin yhteyttä pankin toisen konttorin sijoitusneuvojaan, joka suositteli sijoitettujen varojen siirtämistä uuteen rahastoon. Toimiessaan tämän neuvon mukaisesti, asiakas katsoo menettäneensä yhteensä 3.621,99 euroa. Asiakas tosin huomauttaa, että toinen hänen rahasto-osuuksista on verotuksellisten etuuksien vuoksi hänen vaimonsa nimissä.

Asiakas katsoo, että hänen vahinkonsa on aiheutunut pankin selonotto- ja tiedonantovelvollisuuksien laiminlyömisestä.

7.7.2009 päivätty lisävastine

Asiakkaan mukaan hän ei saanut sijoitusta tehdessään luotettavaa tietoa rahaston riskeistä. Asiakkaalle ei myöskään annettu rahastoesitettä.

Asiakkaan mukaan hänelle ei ole lainkaan tehty sijoittajankuvakartoitusta. Myöhemmin 14.5.2009 – siis toisen korkorahastosijoituksen tekemisen jälkeen – asiakasta tosin pyydettiin täyttämään kyseinen kartoituslomake, mutta asiakas ei suostunut tähän.

13.1.2011 sähköpostitse toimitettu lisäselvitys

Asiakkaan mukaan pankilla ei ole mitään näyttöä siitä, että hänelle olisi annettu yksinkertaistettu rahastoesite. Lisäksi pankilla ei ole mitään näyttöä siitä, että asiakkaalta olisi tiedusteltu hänen sijoittajakokemustaan tai hänen riskinottohalukkuuttaan.

Asiakkaan mukaan myös hänen vaimonsa nimissä olevat sijoitukset ovat tosiasiallisesti asiakkaan omia ja tästä syystä asiakkaan valitus koskee molempia sijoituksia.
 

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

23.6.2009 päivätty vastaus

Pankin mukaan asiakkaalle on pankin käytännön mukaisesti annettu rahastomerkintää tehtäessä 12.8.2004 selvitys korkorahastosta ja sen riskeistä. Lisäksi asiakkaalle on kerrottu, ettei tuotto-odotus tarkoita takuuvarmaa prosentuaalista korkoa tuotolle. Pankin mukaan asiakkaille on pankin yleisen käytännön mukaisesti annettu yksinkertaistettu rahastoesite, jossa on kerrottu rahaston riskeistä. Pankin mukaan sillä ei ole ollut vielä vuonna 2004 velvollisuutta tehdä sijoittajankuvakartoitusta asiakkaasta. Tällaista velvollisuutta pankilla ei ole ollut myöhemminkään vuosina 2007 ja 2008, kun asiakas teki lisämerkintöjä rahastoon omasta aloitteestaan. Pankin mukaan sillä ei ole arvopaperimarkkinalain mukaan velvollisuutta arvioida tarjotun palvelun tai arvopaperin soveltuvuutta asiakkaalle, jos toimeksiannon toteuttaminen tai välittäminen tapahtuu asiakkaan aloitteesta ja palvelu liittyy arvopaperimarkkinalain tarkoittamiin yksinkertaistettuihin tuotteisiin, kuten sijoitusrahastoihin.

Pankki katsoo, että asiakkaalle on 17.3.2009 annettu sijoitusneuvontaa ja tällöin pankin olisi selonottovelvollisuutensa täyttämiseksi tullut laatia sijoittajankuvakartoitus. Pankin mukaan tästä huolimatta jää avoimeksi, onko asiakkaan kanssa pyritty kartoittamaan hänen sijoittajaprofiiliaan merkintää tehtäessä. Asiakkaalle on tarjottu myöhemmin 14.5.2009 mahdollisuutta täyttää sijoittajakuvankartoitus, josta asiakas on kuitenkin kieltäytynyt.

Pankki katsoo, ettei se ole antanut asiakkaalle totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja rahastosta. Lisäksi pankki katsoo, ettei 17.3.2009 annettuun sijoitusneuvontaan liittyvällä selonottovelvollisuuden puuttumisella ole vaikutusta asiakkaalle aikaisemmasta korkorahastosijoituksesta aiheutuneeseen tappioon. Pankin mukaan asiakkaalle on annettu asianmukaista neuvontaa ja ohjeistusta käsiteltävänä olevassa asiassa.

19.1.2011 päivätty lisävastine

Pankki on lisävastineessaan kertonut asiakkaan lunastaneen 12.8.2004 tehdyn korkorahastosijoituksen 17.3.2009. Tällöin asiakkaan sijoituksen arvo oli 14.078,90 euroa.

Pankki on edelleen kertonut, että asiakas on asioinut aina yksin pankin konttoreissa. Hänen vaimonsa ei ole siis ollut mukana sijoitusneuvotteluissa eikä asiakas ole esittänyt koskaan valtakirjaa vaimon asioiden hoitamisesta. Näin ollen asiakkaan kanssa on keskusteltu ainoastaan hänen sijoituksiinsa liittyvistä asioista.

15.2.2011 päivätty lisävastine

Pankki on lisävastineessaan kertonut, että asiakkaan pankkitoiminta oli ennen 12.8.2004 tehtyä sijoitusta pääsääntöisesti muissa pankeissa. Kyseisessä pankissa asiakkaalla oli vuonna 2004 ollut vain talletuksia ja käyttötili.

12.8.2004 käydyissä sijoitusneuvotteluissa asiakkaalle annettiin asianmukaiset tiedot rahastoista ja niiden riskeistä.
 

Selvitykset

1. Kaksi tulostetta, joista ilmenee, että asiakas on sijoittanut vuodesta 2004 lähtien pankin korkorahastoon yhteensä 15.766,91 euroa ja asiakkaan vaimo yhteensä 16.000 euroa. Asiakkaan sijoituksen arvo oli 17.3.2009 laskenut 1.687,59 eurolla ja asiakkaan vaimon sijoituksen arvo 1.934,40 eurolla.
2. Tuloste, josta ilmenee, että asiakas sijoitti 17.3.2009 14.078,90 euroa pankin toiseen korkorahastoon.
3. 24.4.2009 päivätty pankin kielteinen vastaus asiakkaan korvausvaatimukseen.
4. Pankin kielteistä korvauspäätöstä koskevaa pankin ja asiakkaan välistä sähköpostikirjeenvaihtoa toukokuulta 2009.
5. 17.3.2009 päivätty ja asiakkaan allekirjoittama rahastonvaihtotoimeksianto, jossa todetaan seuraavasti:”The customer has examined the fund rules and the simplified prospectus and accepts the subscription terms and conditions.”
6. 17.3.2009 päivätty ja asiakkaan allekirjoittama lunastustoimeksianto, joka koskee asiakkaan vuosina 2004, 2007 ja 2008 tekemiä korkorahastosijoituksia.
7. 12.8.2004 ja 7.8.2007 päivätyt ja asiakkaan allekirjoittamat merkintätoimeksiannot, joissa todetaan seuraavasti: ”The customer has read the Mutual Fund’s rules and regulations and accepts the terms and conditions of subscription.”
8. 16.4.2008 päivätty ja asiakkaan allekirjoittama merkintätoimeksianto, jossa todetaan seuraavasti:”The customer has examined the fund rules and the simplified prospectus and accepts the subscription terms and conditions.”
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Taustaa

Tapauksessa on kyse kahdesta korkorahastosijoituksesta. Ensimmäisen sijoituksen osalta asiakkaalle on annettu sijoitusneuvontaa 12.8.2004. Tämän jälkeen asiakas on omasta aloitteestaan merkinnyt lisää saman rahaston rahasto-osuuksia vuosina 2007 ja 2008. Toisen sijoituksen osalta asiakkaalle on annettu sijoitusneuvontaa 17.3.2009. Tällöin asiakas on vaihtanut pankin suosituksesta ensimmäisen sijoituksen pankin toiseen korkorahastoon. Asiakkaan mukaan hänelle on annettu molempien sijoitusten osalta virheellistä tietoa sijoitukseen liittyvästä pääoman menettämisen riskistä. Sekä asiakas että pankki ovat kertoneet, ettei asiakkaalle ole tehty lainkaan sijoittajankuvakartoitusta.

Koska asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että 17.3.2009 tehdyn korkorahastosijoituksen yhteydessä olisi tapahtunut tiedonantovirhe, arvopaperilautakunta ottaa tapauksessa ainoastaan kantaa 12.8.2004 käytyihin sijoitusneuvotteluihin ja sitä seuranneisiin lisämerkintöihin vuosina 2007 ja 2008.

12.8.2004 voimassa ollut sääntely

Arvopaperimarkkinalain 4 luvun 3a pykälässä määrättiin vuonna 2004 annetun sijoitusneuvonnan ajankohtana, että:

”Arvopaperinvälittäjän, joka tarjoaa sijoituspalveluna omaisuudenhoitoa, on pyydettävä asiakkaaltaan ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot tämän taloudellisesta asemasta, sijoituskokemuksesta ja sijoituspalvelua koskevista tavoitteista, jollei se asiakkaan sijoituskokemukseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta. Arvopaperinvälittäjän on tällöin pyydettävä riittävät tiedon myös sen selvittämiseksi, voidaanko asiakasta pitää 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettuna ammattimaisena sijoittajana.

Edellä 1 momentissa säädetty velvollisuus koskee arvopaperinvälittäjää myös silloin, kun se tarjoaa sijoituspalveluna arvopaperinvälitystä tai emissionjärjestämistä, jos asiakas pyytää ennen toimeksiannon antamista sijoitusneuvontaa arvopaperien hankinnassa tai luovutuksessa.”

Edelleen arvopaperimarkkinalain silloisen 4 luvun 4 pykälässä todettiin, että arvopaperinvälittäjän on annettava asiakkaalle sijoituspalvelusta ja sen kohteena olevista arvopapereista ne tiedot, joilla saattaa olla olennaista vaikutusta asiakkaan päätöksentekoon, jollei se sijoituspalvelun luonteeseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta.

Vuonna 2004 voimassa olleen Rahoitustarkastuksen ohjeen nro 201.7 (Ohje sijoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista) mukaan pankin, joka antaa asiakkaalle sijoitusneuvontaa ennen arvopaperinvälitystoimeksiannon vastaanottamista, on tunnettava asiakkaansa voidakseen palvella asiakasta tämän edun mukaisesti. Pankin on ennen sijoituspalvelua koskevan sopimuksen tekemistä pyydettävä asiakkaaltaan riittävät tiedot tämän taloudellisesta asemasta, sijoituskokemuksesta ja sijoituspalvelua koskevista tavoitteista, jollei se asiakkaan sijoituskokemukseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta. Asiakkaalta on myös pyydettävä riittävät tiedot sen selvittämiseksi, voidaanko tätä pitää ammattimaisena sijoittajana. Pankin on edelleen asiakkaalta saamiensa tietojen perusteella pyrittävä varmistumaan siitä, että asiakkaan taloudellinen vastuunkantokyky ja sijoituskokemus ovat riittäviä asiakkaan kaavailemiin tai tälle suositeltaviin sijoitustoimiin.

Pankin tiedonantovelvollisuuden osalta ohjeessa on todettu, että pankin on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle sijoituspalvelusta, siitä perittävistä kuluista ja muista palkkioista sekä sen kohteena olevista arvopapereista ne tiedot, joilla saattaa olla olennaista vaikutusta asiakkaan päätöksentekoon, jollei se sijoituspalvelun luonteeseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta.

Perustelut

Asiakas on valituksessaan kertonut, ettei hänelle annettu 12.8.2004 käydyissä sijoitusneuvotteluissa tietoa korkorahastosijoitukseen liittyvästä pääoman menettämisen riskistä. Asiakkaan mukaan hänelle ei myöskään tehty sijoittajankuvakartoitusta eikä hänen tilanteeseensa muutenkaan perehdytty.

Pankki on puolestaan kertonut, että asiakkaalle on pankin yleisen käytännön mukaisesti annettu rahastomerkintää tehtäessä selvitys korkorahastosta ja sen riskeistä. Lisäksi asiakkaalle on kerrottu, ettei tuotto-odotus tarkoita takuuvarmaa prosentuaalista korkoa tuotolle. Asiakkaalle on pankin mukaan myös annettu yksinkertaistettu rahastoesite, jossa on kerrottu rahaston riskeistä. Pankin mukaan sillä ei ole ollut vielä vuonna 2004 velvollisuutta tehdä sijoittajankuvakartoitusta asiakkaasta.

Arvopaperimarkkinalain ja Rahoitustarkastuksen ohjeen mukaan pankin olisi tullut antaa asiakkaalle sijoituspalvelun kohteena olevista arvopapereista ne tiedot, joilla olisi saattanut olla olennaista vaikutusta asiakkaan päätöksentekoon.

Pankki on 23.6.2009 päivätyssä vastineessa kertonut, että sen yleisen käytännön mukaisesti asiakkaille on annettu yksinkertaistettu rahastoesite. Pankki ei ole kuitenkaan toimittanut arvopaperilautakunnalle vuonna 2004 tehdyn merkinnän aikana voimassa ollutta yksinkertaistettua rahastoesitettä eikä muutenkaan esittänyt selvitystä siitä, että se olisi täyttänyt vuosina 2004 ja 2007 tehdyissä merkinnöissä arvopaperimarkkinalakiin ja Rahoitustarkastuksen ohjeeseen perustuvan tiedonantovelvollisuutensa. Arvopaperilautakunta katsoo, että näyttötaakka tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä on pankilla. Vuonna 2008 asiakkaan allekirjoittaman merkintätoimeksiannon mukaan asiakas on merkinnän yhteydessä tutustunut korkorahaston yksinkertaistettuun rahastoesitteeseen. Merkintäajankohtana voimassa olleessa yksinkertaistetussa rahastoesitteessä on puolestaan kerrottu korkorahastosijoitukseen liittyvästä pääoman menettämisen riskistä.

Asiakkaan vahingonkorvausvaatimuksen arviointia

Asiakas on vaatinut sekä hänen että hänen vaimonsa nimissä olevien korkorahastosijoitusten arvonalentumisesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamista. Asiakkaan nimissä olevan sijoituksen arvo on laskenut 1.687,59 euroa ja hänen vaimonsa nimissä oleva sijoitus 1.934,40 euroa. Asiakkaalle ja hänen vaimolleen on aiheutunut vahinkoa yhteensä 3.621,99 euroa.

Arvopaperilautakunta katsoo, ettei asiassa ole esitetty selvitystä siitä, että asiakkaalla olisi oikeus esittää vaatimuksia hänen vaimonsa puolesta. Asiassa ei ole myöskään esitetty selvitystä siitä, että asiakkaan vaimon sijoitukset olisivat tosiasiallisesti kuuluneet asiakkaalle. Näin ollen arvopaperilautakunta ottaa asiassa kantaa ainoastaan asiakkaalle aiheutuneen vahingon korvaamiseen.

Arvopaperilautakunta katsoo edellä esitetyn perusteella pankin jättäneen näyttämättä, ettei asiakas olisi toiminut toisin, vaikka hän olisi saanut arvopaperimarkkinalaissa ja Rahoitustarkastuksen ohjeessa tarkoitetut tiedot korkorahastosijoitukseen liittyvästä pääoman menettämisen mahdollisuudesta. Asiassa ei ole myöskään esitetty selvitystä siitä, että asiakkaalla olisi ollut sellaista aikaisempaa sijoituskokemusta, jonka perusteella hänen olisi pitänyt tietää kyseisestä riskistä. Tästä syystä asiakkaan vahingolla on korvausvastuun edellyttämää syy-yhteys pankin laiminlyönteihin.

Asiakas on katsonut, että hänelle on aiheutunut 12.8.2004 tehdyn korkorahastosijoituksen arvonalentumisesta vahinkoa 1.687,59 euroa. Vahinko on realisoitunut, kun asiakas on lunastanut sijoituksensa ja siirtänyt varat toiseen korkorahastoon. Asiakkaan toimittamasta selvityksestä ilmenee, että asiakas on tehnyt lisämerkintöjä rahastoon sekä vuonna 2007 että 2008. Arvopaperilautakunta katsoo, että pankki on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa vuoden 2008 merkintöjen osalta. Tästä syystä arvopaperilautakunta katsoo, ettei vuonna 2008 tehtyjen sijoitusten 538,81 euron suuruista arvonalentumista voida lukea pankin vahingoksi. Näin ollen asiakkaalle on aiheutunut vahinkoa yhteensä 1.148,78 euroa. Pankki ei ole erikseen kiistänyt asiakkaan väitettä aiheutuneen vahingon määrästä.

Suositus

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella arvopaperilautakunta suosittaa, että pankki korvaa asiakkaalle 1.148,78 euroa.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen an­tami­seen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Repo, Sario, Kajala ja Norros. Sihtee­rinä toimi Pönkä.


ARVOPAPERILAUTAKUNTA
 

Tulosta