Haku

APL 209/09

Tulosta

Asianumero: APL 209/09 (2010)

Kategoria: Sijoituspalvelun tarjoaminen

Ratkaisu annettu: 04.05.2010

Sijoitusneuvonta yhdistelmärahasto

Tapahtumatiedot

Asiakas on 31.10.2006 käynyt sijoitusneuvotteluita pankin konttorissa. Hän on tehnyt samana päivänä 90.000 euron merkinnän yhdistelmärahastoon ja 100.000 euron merkinnän korkorahastoon. Asiakkaan valitus koskee ainoastaan yhdistelmärahastosijoitusta.

Asiakas on 8.10.2008 lunastanut yhdistelmärahastosijoituksen, jonka arvo oli laskenut 9.128,89 euroa. Tästä syystä asiakas on tehnyt pankille 28.1.2009 reklamaation, jossa hän on vaatinut yhdistelmärahastosijoituksen arvon alentumisen korvaamista. Pankki ei kuitenkaan suostunut asiakkaan vaatimuksiin.
 

Asiakkaan valitus arvopaperilautakunnalle

4.5.2009 päivätty valitus

Asiakas vaatii pankkia korvaamaan hänelle 9.128,89 euron menetyksen, joka on aiheutunut yhdistelmärahaston arvon alentumisesta. Lisäksi asiakas vaatii pankkia maksamaan alentuneelle pääomalle 6 prosenttia korkoa talletuksen purkuhetkestä 8.10.2008 lukien.

Asiakas perustelee vaatimustaan sillä, ettei hänelle ollut missään vaiheessa kerrottu, ettei yhdistelmärahasto ole pääomaltaan turvattu. Sijoitusneuvoja ei siis kertonut asiakkaalle rahastoon liittyvästä pääoman lopullisen menettämisen riskistä.

Asiakkaan mukaan sijoitusneuvotteluissa puhuttiin rahaston arvon 25 prosentin suuruisesta heilahtelusta, mutta hänelle ei kerrottu, että sen arvo voisi pelkästään laskea nousematta takaisin talletustasoon. Rahastotalletusta myytiin asiakkaalle täysin verrannollisena määräaikaistalletukseen.

Lisäksi asiakas kertoo, ettei hänellä ollut aikaisempaa sijoituskokemusta ja hän halusi siirtää eläkesäästönsä ehdottoman turvalliseen kohteeseen. Koska asiakas korosti sijoitusneuvotteluissa useaan kertaan viimeksi mainittua seikkaa, hän katsoo saaneensa virheellistä neuvontaa.

25.8.2009 päivätty vastine

Asiakas kiistää arvopaperilautakunnalle toimittamassaan vastineessa pankin väitteen siitä, että hänelle olisi sijoitusneuvonnan yhteydessä annettu riittävät tiedot yhdistelmärahaston riskistä, talletuksen arvon mahdollisesta pysyvästä alentumisesta ja pääoman pysyvän menettämisen mahdollisuudesta.

Asiakas katsoo, että sijoitusneuvojan olisi tullut suositella hänelle määräaikaistiliä ja ottaa huomioon neuvonnassaan asiakkaan asiantuntemattomuus.

Asiakas korostaa, että hän on sijoitussuosituksen kohdasta 4 ilmenevällä tavalla todennut olevan ehdottoman tärkeää, että sijoituksen arvo säilyisi. Lisäksi asiakas kertoo ymmärtäneensä sijoitussuosituksen sijoituksen arvon vaihtelua koskevat kysymykset siten, että rahaston arvo voi vain tilapäisesti nousta tai laskea.

Asiakkaan mukaan hän on itse tehnyt päätöksen varojen sijoittamisesta yhdistelmärahastoon. Asiakas kuitenkin kiistää saaneensa riittävät tiedot sijoitukseen liittyvästä riskistä.
 

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Pankki kertoo, ettei sen edustaja muista tarkasti kahden ja puolen vuoden takaista neuvottelua. Pankki on kuitenkin kuvannut sijoitusneuvojan aina ja poikkeuksetta noudattamaa toimintatapaa sijoitusneuvotteluissa. Lisäksi sijoitusneuvoja on dokumentoinut asiakkaan kanssa käydyn neuvottelun.

Pankin mukaan asiakas on tavannut sijoitusneuvojan 31.10.2006. Tällöin asiakkaalle on esitetty kysymyksiä muun muassa asiakkaan aikaisemmasta sijoituskokemuksesta, arvioidusta sijoitusajasta, tuotto-odotuksesta sekä suhtautumisesta sijoituksen arvon vaihteluun sijoitusaikana. Saatujen vastausten perusteella asiakkaan riskinottohalukkuus on arvioitu matalaksi ja pankin yleiseen näkemykseen perustuva ehdotus omaisuusjakaumaksi on ollut sijoittaa 70 prosenttia varoista pitkän koron tuotteisiin, 15 prosenttia lyhyen koron tuotteisiin ja 15 prosenttia osaketuotteisiin.

Koska asiakkaan tarkoituksena oli sijoittaa säästönsä tuottavasti, sijoitusneuvoja suositteli 100.000 euron sijoittamista korkorahastoon ja 90.000 euron sijoittamista yhdistelmärahastoon. Yhdistelmärahasto sijoittaa varansa pääasiassa pankin muihin rahastoihin siten, että keskimäärin 75 prosenttia rahaston varoista on sijoitettuna korkorahastoihin ja 25 prosenttia osakerahastoihin. Pankki katsoo, että rahastosuositukset ovat olleet asiakkaalle sopivaksi arvioidun omaisuuslajihajautuksen mukaiset, ja molempia rahastoja on muutenkin voitu hyvin suositella eläkevarojen pitkäjänteiseen sijoittamiseen.

Pankki kertoo, että sen edustaja antaa asiakkaille aina sijoitusneuvotteluissa merkityn rahaston yksinkertaistetun rahastoesitteen. Sijoitusneuvojan muistiinpanoista ilmenee, että ”Asiakkaan kanssa käytiin läpi yksinkertaistettu rahastoesite ja se on annettu mukaan”. Asiakas on siten saanut olennaiset ja riittävät tiedot yhdistelmärahastosta voidakseen arvioida rahastoa ja erityisesti siihen liittyviä riskejä. Lisäksi sijoitusneuvojan toimintatapana on käydä asiakkaan kanssa suullisesti läpi rahaston toimintaperiaatteet, siihen liittyvät riskit, rahaston kohderyhmä ja rahaston perimät palkkiot.

Asiakas on rahasto-osuuksia merkitessään allekirjoittanut merkintätoimeksiannon, jossa on selkeästi mainittu muun muassa se, että pankin edustaja on käynyt asiakkaan kanssa läpi ja selostanut hänelle yhdistelmärahaston ominaisuudet ja kiinnittänyt asiakkaan huomiota siihen, että rahasto-osuuksien arvo voi nousta tai laskea markkinatilanteesta riippuen. Lisäksi merkintätoimeksiannossa on huomautettu, että rahasto-osuuden arvon historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta.

Pankin mukaan ei ole mahdollista, että sen edustaja olisi antanut yhdistelmärahastosta sellaisen kuvan, että siihen liittyisi pääomaturva. Tätä pankki perustelee sillä, että sijoitusneuvoja on noudattanut samoja periaatteita satojen asiakkaiden kohdalla ja mainittua väärinkäsitystä ei ole muiden kanssa tapahtunut. Lisäksi pankki katsoo, ettei asiakas ole voinut saada sijoituksen arvon vaihtelusta sellaista epäjohdonmukaista ja sijoitustoiminnan peruslähtökohtien vastaista kuvaa, ettei rahaston arvo voisi laskea nousematta enää takaisin talletustasoon. Pankki pitää myös edellä mainittujen perusteiden nojalla ilmeisenä, ettei asiakas voi perustellusti väittää käsittäneensä, ettei hän ole merkinnyt sijoitusrahastoa.
 

Selvitykset

Osapuolien kirjelmien lisäksi arvopaperilautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

1. 31.10.2006 päivätty sijoitussuositus, joka sisältää pankin ehdotuksen sijoitusvaihtoehdoista. Asiakirja sisältää myös pankin näkemyksen asiakkaan riskinottohalukkuudesta, joka on arvioitu matalaksi.
2. Pankin yhdistelmärahaston yksinkertaistettu rahastoesite helmikuulta 2006. Asiakirjan 3. kohdassa on kuvattu rahaston riskiprofiilia, jonka mukaan rahasto sijoittuu riskiprofiililtaan korkorahastojen ja osakerahastojen välimaastoon. Lisäksi samassa kohdassa on huomautettu, ettei historiallinen kehitys ole tae tulevaisuudesta. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea ja sijoittaja saattaa menettää osan sijoittamistaan varoista.
3. Asiakkaan ja pankin edustajan 31.10.2006 allekirjoittama merkintätoimeksianto, joka koskee 90.000 euron sijoittamista yhdistelmärahastoon. Asiakirjan mukaan toimeksiantaja on vastaanottanut rahastoa koskevan yksinkertaistetun rahastoesitteen, tutustunut tähän sekä rahaston sääntöihin ja hyväksyy ne. Lisäksi asiakirjassa on todettu, että rahastoyhtiön edustaja on käynyt toimeksiantajan kanssa läpi ja selostanut hänelle rahaston ominaisuudet ja kiinnittänyt toimeksiantajan huomiota siihen, että rahasto-osuuksien arvo voi nousta tai laskea markkinatilanteesta riippuen. Rahasto-osuuden arvon historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta.
4. Asiakkaan ja pankin edustajan 31.10.2006 allekirjoittama sijoitusrahaston tietojen vahvistus.
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Taustaa

Asiakas on käynyt sijoitusneuvotteluita pankin konttorissa 31.10.2006 190.000 euron suuruisten eläkesäästöjen sijoittamisesta. Neuvotteluissa asiakkaalta tiedusteltiin muun muassa aikaisempaa sijoituskokemusta, suhtautumista sijoituksen arvonvaihteluihin ja sijoittamiseen liittyviä tavoitteita. Annettujen tietojen perusteella pankki arvioi asiakkaan riskinottohalukkuuden matalaksi ja suositteli 100.000 euron sijoittamista korkorahastoon ja 90.000 euron sijoittamista yhdistelmärahastoon. Asiakas toimi pankin suosituksen mukaisesti.

Asiakkaan valituksesta ja 31.10.2006 päivätystä sijoitussuosituksesta ilmenee, ettei asiakkaalla ole aiempaa sijoituskokemusta. Aikaisemmin hän oli sijoittanut varojaan vain tileille. Asiakas katsoo valituksessaan, että pankki on toiminut sijoitusneuvotteluissa epäasianmukaisesti, koska se ei ole kertonut yhdistelmärahastosijoitukseen liittyvästä pääoman menettämisen riskistä. Asiakkaan valitus ei koske korkorahastosijoitusta.

Asiakas on pyytänyt arvopaperilautakunnan kannanottoa siihen, onko pankki antanut hänelle virheellistä sijoitusneuvontaa. Lausunnossa on otettava kantaa pankin selonotto- ja tiedonantovelvollisuuksien täyttämiseen, sijoitustuotteen sopivuuden arviointiin sekä asiakkaan korvausvaatimukseen.

Tapauksessa on kysymys pankin tarjoamasta sijoituspalvelusta. Tapaukseen soveltuvaa sääntelyä on arvopaperimarkkinalaissa (26.5.1989/495), jota on muutettu 31.10.2006 annetun sijoitusneuvonnan jälkeen. Tähän tapaukseen on sovellettava vain mainittuna ajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon Rahoitustarkastuksen (nyk. Finanssivalvonnan) ohje nro 201.7 sijoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista.

Arvopaperimarkkinalain 4 luvun 3a pykälässä määrättiin sijoitusneuvonnan ajankohtana, että:

”Arvopaperinvälittäjän, joka tarjoaa sijoituspalveluna omaisuudenhoitoa, on pyydettävä asiakkaaltaan ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot tämän taloudellisesta asemasta, sijoituskokemuksesta ja sijoituspalvelua koskevista tavoitteista, jollei se asiakkaan sijoituskokemukseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta. Arvopaperinvälittäjän on tällöin pyydettävä riittävät tiedon myös sen selvittämiseksi, voidaanko asiakasta pitää 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettuna ammattimaisena sijoittajana.

Edellä 1 momentissa säädetty velvollisuus koskee arvopaperinvälittäjää myös silloin, kun se tarjoaa sijoituspalveluna arvopaperinvälitystä tai emissionjärjestämistä, jos asiakas pyytää ennen toimeksiannon antamista sijoitusneuvontaa arvopaperien hankinnassa tai luovutuksessa.”

Edelleen arvopaperimarkkinalain silloisen 4 luvun 4 pykälässä todettiin, että arvopaperinvälittäjän on annettava asiakkaalle sijoituspalvelusta ja sen kohteena olevista arvopapereista ne tiedot, joilla saattaa olla olennaista vaikutusta asiakkaan päätöksentekoon, jollei se sijoituspalvelun luonteeseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta.

Rahoitustarkastuksen ohjeen mukaan pankin, joka antaa asiakkaalle sijoitusneuvontaa ennen arvopaperinvälitystoimeksiannon vastaanottamista, on tunnettava asiakkaansa voidakseen palvella asiakasta tämän edun mukaisesti. Pankin on asiakkaalta saamiensa tietojen perusteella pyrittävä varmistumaan siitä, että asiakkaan taloudellinen vastuunkantokyky ja sijoituskokemus ovat riittäviä asiakkaan kaavailemiin tai tälle suositeltaviin sijoitustoimiin.

Pankin tiedonantovelvollisuuden osalta Rahoitustarkastuksen ohjeessa on todettu, ettei arvopapereiden myyntiä saa pyrkiä edistämään antamalla harhaanjohtavia tai totuudenvastaisia tietoja taikka käyttämällä hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä. Pankilla on tiedonantovelvollisuus asiakasta kohtaan ja tiedot on annettava asiakkaalle ennen kaupan tekemistä. Pankilla on velvollisuus varoittaa asiakasta, mikäli toimeksiannon kohteena olevaan arvopaperiin tai sen liikkeeseenlaskijaan liittyy erityisiä riskejä. Samoin asiakkaalle on annettava tieto julkistetuista tai muutoin yleiseen tietoon tulleista seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon.

Perustelut

Pankin selonottovelvollisuuden täyttäminen

Arvopaperilautakunta katsoo, että pankki on täyttänyt arvopaperimarkkinalakiin ja Rahoitustarkastuksen ohjeeseen perustuvan selonottovelvollisuutensa. Tämä ilmenee 31.10.2006 päivätystä sijoitussuosituksesta.

Pankin tiedonantovelvollisuuden täyttäminen

Asiakas on valituksessaan kertonut, ettei pankin sijoitusneuvoja maininnut hänelle pääoman menettämisen riskistä 31.10.2006 käydyissä sijoitusneuvotteluissa. Lisäksi asiakas on kertonut ymmärtäneensä sijoituksen arvon vaihteluun liittyvät tiedot siten, ettei pääoman arvo voi laskea lopullisesti. Asiakas on edelleen korostanut, ettei hän ole halunnut ottaa ollenkaan riskiä.

Pankki on vastineessaan kertonut sen edustajan noudattamasta menettelytavasta sijoitusneuvonnassa. Koska edustaja on noudattanut johdonmukaisesti kuvattua toimintatapaa, pankki on katsonut, ettei ole mitään syytä epäillä, etteikö edustaja olisi toiminut asianmukaisesti myös asiakkaan kohdalla. Arvopaperilautakunta katsoo, ettei pankin kertomus itsessään osoita, että sen edustaja olisi toiminut väitetyllä tavalla juuri tässä tapauksessa.

Asiakas on kuitenkin allekirjoittanut 31.10.2006 päivätyn merkintätoimeksiannon, jonka mukaan hän on vastaanottanut yhdistelmärahastosijoitusta koskevan yksinkertaistetun rahastoesitteen, tutustunut siihen sekä rahaston sääntöihin ja hyväksynyt ne. Lisäksi merkintätoimeksiannosta ilmenee, että rahastoyhtiön edustaja on käynyt asiakkaan kanssa läpi ja selostanut hänelle rahaston ominaisuudet ja kiinnittänyt asiakkaan huomiota siihen, että rahasto-osuuksien arvo voi nousta tai laskea markkinatilanteesta riippuen. Pääoman menettämisen riskistä on mainittu myös yksinkertaistetun rahastoesitteen kohdassa 4 ”Rahasto-osuuden ja vertailuindeksin tuoton kehitys”.

Koska asiakas on myös itse valituksessaan kertonut, että sijoitusneuvotteluissa puhuttiin sijoituksen myös alaspäinsuuntautuvan arvonvaihtelun mahdollisuudesta, arvopaperilautakunta katsoo asiakkaan saaneen riittävästi tietoa, jotta hän on voinut arvioida sijoitukseen liittyvää riskiä.

Sijoitustuotteen sopivuuden arviointia

Pankki on arvioinut asiakkaan riskinottohalukkuuden asteen sijoitushetkellä matalaksi. Tästä syystä asiakkaalle on suositeltu varojen hajauttamista siten, että 100.000 euroa sijoitettaisiin korkorahastoon ja 90.000 euroa yhdistelmärahastoon. Asiakas on toiminut pankin antaman suosituksen mukaisesti.

Arvopaperilautakunta katsoo, että korkopainotteista yhdistelmärahastoa on voitu pitää sijoitushetkellä vallitsevien tietojen perusteella matalariskisenä sijoitusinstrumenttina ja yhdistelmärahaston arvon alentuminen on johtunut ennakoimattomasta rahoitusmarkkinoiden kriisistä. Tästä syystä arvopaperilautakunta katsoo, ettei yhdistelmärahasto ole sellainen sijoitusinstrumentti, jonka suositteleminen olisi ollut ristiriidassa asiakkaan riskinottohalukkuuden kanssa.

Asiakkaan vahingonkorvausvaatimuksen arviointia

Asiakas on vaatinut pankkia korvaamaan hänelle 9.128,89 euron menetyksen, joka on aiheutunut yhdistelmärahaston arvon alentumisesta. Lisäksi asiakas on vaatinut pankkia maksamaan alentuneelle pääomalle 6 prosenttia korkoa rahaston lunastamispäivästä 8.10.2008 lukien.

Arvopaperilautakunta katsoo, että pankki on menetellyt sijoitusneuvottelussa arvopaperimarkkinalain ja Rahoitustarkastuksen antaman ohjeen mukaisesti. Vaikka asiakas on kärsinyt vahinkoa, pankki ei ole siitä kuitenkaan edellä mainituin perustein vastuussa.

Suositus

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella arvopaperilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Rissanen sekä jäsenet Kajander-Saarikoski, Palin, Repo, Sario, Tauru, Teperi ja Turtiainen. Sihteerinä toimi Pönkä.

ARVOPAPERILAUTAKUNTA
 

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia