Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Asiakas on toimittanut Arvopaperilautakunnalle 3.2.2003 päivätyn valituksen sekä antanut lisäksi 9.4.2003 päivätyn lausuman.

Asiakas on vaatinut, että omaisuudenhoitajan tulee korvata hänelle 25.000 euron vahinko, joka on syntynyt, kun omaisuudenhoitaja ei ole noudattanut omaisuudenhoidossa sopimuksenmukaista sijoituspolitiikkaa eikä asiakkaan antamia ohjeita.

Asiakas on vaatimuksensa perusteeksi esittänyt muun muassa seuraavaa.

Asiakas katsoo, ettei hänen varallisuuttaan ole hoidettu vastuullisesti ja asiantuntevasti, koska 1,5 vuoden aikana omaisuutta on hoitanut neljä eri salkunhoitajaa. Jokainen salkunhoitaja on aloittanut varallisuuden hoidon siitä arvosta, jonka hän on vastaanottanut edelliseltä salkunhoitajalta. Arvonmenetys ei ole siten kohdistunut vain yhteen salkunhoitajaan ja siten menetykset suhteessa jokaiseen salkunhoitajaan näyttävät kohtuullisilta. Mikäli 1,5 vuoden aikana olisi ollut vain yksi salkunhoitaja, omaisuuden arvonlasku 168 000 eurosta alle 84 000 euroon olisi asiakkaan mukaan havahduttanut sekä salkunhoitajan että hänen esimiehensä huolelliseen ja vastuulliseen varainhoitoon.

Edellä kerrotun lisäksi asiakas toteaa, että salkunhoitajien yhteydenpito asiakkaaseen päin ei ole ollut riittävää eivätkä nämä ole noudattaneet annettuja omaisuudenhoito-ohjeita. Asiakas on todennut, että omaisuudenhoitajien kanssa oli sovittu sijoitussuunnitelman omaisuusjakaumien olevan ohjeellisia. Asiakas oli painottanut korkoinstrumenttien ja maalaisjärjen käyttämistä sijoitustoiminnassa. Asiakas kiistää omaisuudenhoitajan väitteet siitä, että hän olisi vaatinut erityisesti sijoitusten osakepainoa. Asiakas on halunnut omaisuudelleen vain kohtuullisen tuoton. Varallisuudenhoidon lopputuloksena on ollut kuitenkin sijoitusomaisuuden menettäminen alle puoleen alkuperäisestä varallisuuden arvosta osinkotulojen ja verojen jälkeen. Asiakkaan näkemys on, että omaisuudenhoitajan olisi tullut käyttää sijoitustoiminnassaan hyväkseen myös turvaavampia sijoitusmuotoja.

Taloudellisen riskin osalta asiakas on todennut, että luovuttaessaan omaisuudenhoitajalle noin 168 000 euron varallisuuden hän oli ymmärtänyt, että toimenpide pitäisi sisällään myös riskin. Asiakas katsoo ymmärtäneen, että huonommillaan omaisuudenhoidon tappiot olisivat enintään noin 10–15 prosenttia. Asiakas katsoo, ettei omaisuudenhoidon lopputulos ole edes markkinatilanne huomioon ottaen kohtuullinen. Asiakkaan mukaan vertailuindeksi tuskin kuvaa asiakassalkun kulloistakin tilannetta, koska kysymyksessä on yksilöllinen varainhoito.
 

Omaisuudenhoitajan vastaus asiakkaan valitukseen

Omaisuudenhoitaja on toimittanut Arvopaperilautakunnalle 21.3.2003 päivätyn vastauksen asiassa.

Omaisuudenhoitaja on vaatinut, että asiakkaan valitus tulee hylätä perusteettomana.

Omaisuudenhoitaja on vaatimuksensa perusteeksi esittänyt muun muassa seuraavaa.

Asiakas on allekirjoittanut omaisuudenhoitosopimuksen omaisuudenhoitajan kanssa 7.4.2000. Tällöin asiakas on ollut omaisuudenhoitajan omaisuudenhoitoyksikön hoidossa. Yksityisasiakkaat on siirretty omaisuudenhoitajan toiseen yksikköön tämän perustamisen yhteydessä, mistä syystä asiakas on allekirjoittanut uuden sopimuksen 9.10.2000.

Salkunhoitajien vaihtuminen. Omaisuudenhoitaja kiistää asiakkaan väitteet siitä, että neljä eri salkunhoitajaa 1,5 vuoden aikana olisivat aiheuttaneet sen, ettei omaisuudenhoitaja olisi kyennyt vastuulliseen ja hyvään salkunhoitoon. Omaisuudenhoitaja ei katso salkunhoitajien vaihtumisen olevan pätevä peruste vahingonkorvausvaatimukselle. Omaisuudenhoitajan toimintojen organisoinnin ja henkilöiden työpaikanvaihdosten vuoksi asiakkaalla on ollut useampi salkunhoitaja hänen asiakkuutensa aikana. Tästä huolimatta omaisuudenhoitaja katsoo, että asiakkaan varallisuutta on hoidettu mahdollisimman huolellisesti ja sopimuksen mukaisesti.

Puhelinsopimusten noudattaminen. Omaisuudenhoitaja katsoo, että asiakkaan kanssa puhelimitse sovittuja omaisuudenhoito-ohjeita on noudatettu. Omaisuudenhoitaja korostaa, että sopimuksessa on asiakkaan kanssa sovittu varallisuuden perusallokaatioksi vähintään 70 prosenttia ja enintään 100 prosenttia osakkeisiin. Omaisuudenhoitaja katsoo, että vahva osakepaino on ollut sopimuksenmukainen tilanne asiakkaan varallisuudenhoidossa.

Omaisuudenhoitaja huomauttaa, ettei asiakas ole nimenomaisesti halunnut muuttaa kirjallista sopimusta korkopainotteisemmaksi, vaan korkosijoituskohteiden käyttämisestä oli sovittu suullisesti omaisuudenhoitajan ja asiakkaan kesken.

Sijoitustoiminnan taloudellinen riski. Sijoitusvarallisuuden menetysten osalta omaisuudenhoitaja toteaa, että asiakkaan kulloinkin voimassa olleen omaisuudenhoitosopimuksen yleisten ehtojen kohdan 3) mukaan sijoitustoiminnasta syntyvä taloudellinen riski on asiakkaalla. Omaisuudenhoitaja katsoo, ettei sillä ole velvollisuutta korvata pääoman vähenemistä, vaikka osakekurssit ovatkin laskeneet voimakkaasti hankalassa markkinatilanteessa.

Omaisuudenhoitaja huomauttaa, että asiakkaan salkun arvo on laskenut vähemmän kuin sopimuksessa määritelty vertailuindeksi. Tästä syystä omaisuudenhoitaja katsoo, että sijoitustoiminnalle asetetut tavoitteet on pystytty saavuttamaan sopimuksen mukaisesti.
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys sijoituspalveluyrityksen tarjoamasta omaisuudenhoitopalvelusta, mitä on säännelty laissa sijoituspalveluyrityksistä (26.7.1996/579) ja arvopaperimarkkinalaissa (26.5.1989/495). Lisäksi Rahoitustarkastus on antanut edellä mainittuja lakeja täydentävän omaisuudenhoitosopimuksia koskevan ohjeen nro 201.9, jonka mukaan omaisuudenhoitosopimuksessa on syytä määritellä sijoitustoiminnan tavoitteet ja miten niihin pyritään. Määritellyt toimintatavat muodostavat perustan omaisuudenhoitajan vastuun arvioinnille.

Asiakas on vaatinut, että omaisuudenhoitajan tulee korvata hänelle 25 000 euron vahinko, joka on syntynyt omaisuudenhoitajan huolimattomasta ja asiantuntemattomasta varallisuuden hoidosta sekä suullisten varainhoito-ohjeiden laiminlyönneistä. Taloudellisen riskin osalta asiakas on todennut, ettei omaisuudenhoidon lopputulos ole kohtuullinen edes markkinatilanne huomioon ottaen.

Omaisuudenhoitaja on vaatinut, että asiakkaan valitus tulee hylätä perusteettomana.

Sopimusehdot ja sijoituspäätösten tekeminen

Lautakunta toteaa asiakkaan allekirjoittaneen 7.4.2000 omaisuudenhoitosopimuksen, joka on organisatorisista muutoksista johtuen uudistettu 9.10.2000. Asiakas on omaisuudenhoitosopimuksien allekirjoituksillaan vakuuttanut hyväksyneensä sopimuksien ehdot. Molemmissa omaisuudenhoitosopimuksissa asiakas on antanut pankille valtuudet sijoittaa varallisuutta perusallokaatiolla osakkeisiin välillä 0-100 prosenttia.

Asiakkaan allekirjoittamissa omaisuudenhoitosopimuksissa on sijoituspäätösten tekemisestä todettu, että omaisuudenhoitaja päättää itsenäisesti sijoitustoiminnan ja muiden hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta ottaen huomioon määritellyt sijoitustoiminnan tavoitteet ja rajoitukset. Asiakasvastuulliset salkunhoitajat tekevät sijoitustoimintaan liittyvät toimenpiteet, jotka perustuvat omaisuudenhoitajan sijoitustoimikunnan tekemiin päätöksiin. Edellä kerrotun lisäksi asiassa on riidattomasti tullut näytetyksi, että korkosijoitusten käytöstä oli sovittu suullisesti asiakkaan ja omaisuudenhoitajan kesken.

Sijoitussuunnitelman noudattamisen osalta lautakunta toteaa, että asiassa on jäänyt näyttämättä, ettei omaisuudenhoitaja olisi noudattanut sovittua sijoitusstrategiaa ja annettuja omaisuudenhoidon ohjeita. Lautakunnan näkemys on, että pankki on hoitanut asiakkaan omaisuutta sopimuksen ja sovittujen sijoitusperiaatteiden mukaisesti.

Lautakunta katsoo, että hyväksyessään yksilöllisen varainhoitosopimuksen ehdot asiakas on antanut omaisuudenhoitajalle itsenäistä päätöksentekovaltaa, joka on oikeuttanut omaisuudenhoitajan hoitamaan asiakkaan varallisuutta niissä sijoitusstrategian rajoissa, jotka omaisuudenhoitosopimuksessa on määritelty. Lautakunnan näkemys on, ettei omaisuudenhoitaja ole kyseisessä tapauksessa ylittänyt tai laiminlyönyt sovittuja hoitorajoja, vaan hoitanut asiakkaan varallisuutta sopimusehtojen mukaisesti.

Omaisuudenhoidon taloudellisen riskin vastuu

Arvopaperilautakunta toteaa, että asiakkaan allekirjoittamissa sopimusehdoissa on todettu, että sijoitustoiminnasta syntyvä riski on asiakkaalla eikä riskin enimmäismäärää ole sopimuksissa määritelty. Lautakunnan näkemyksen mukaan asiakas ei ole voinut sopimusta tehdessään olla siinä käsityksessä, että riski ei kuuluisi asiakkaan kannettavaksi tai että se sisältyisi jollakin tavoin sopimukseen. Lautakunta toteaa, että huomioon ottaen sijoitustoiminnan ajankohdan markkinatilanne, sijoitusten lopputulosta on heikentänyt poikkeuksellisen jyrkkä ja pitkä osakkeiden arvonlasku, jota ei ole voitu arvioida ennalta.

Salkunhoitajien vaihtuminen

Asiakas on todennut, että jatkuvista salkunhoitajien vaihtumisista johtuen omaisuudenhoitaja ei ole kyennyt huolehtimaan asiakkaan varallisuudesta riittävän huolellisesti ja asiantuntevasti. Asiakkaan mukaan 4,5 kuukauden välein vaihtuneet salkunhoitajat eivät ole pystyneet huolehtimaan asiakkaan kokonaistilanteesta.

Lautakunta toteaa, että omaisuudenhoitajan määräysvaltaan kuuluu, kenet se kulloinkin määrää asiakkaan varallisuudenhoitajaksi. Sopimusehdoissa varsinaiseksi omaisuudenhoitajaksi on määritelty itse yritys, eikä tiettyä henkilöä. Lautakunnan näkemys on, että koska omaisuudenhoitosuhde on luonteeltaan pitkäaikainen ja luottamukselle rakentuva, omaisuudenhoitajan tulisi pyrkiä välttämään vastuuhenkilön usein tapahtuvaa vaihtamista. Tämän perusteella arvioiden kyseisen asiakkaan kohdalla salkunhoitaja on vaihtunut varsin usein. Lautakunta on asiassa kiinnittänyt huomiota myös siihen, että asiakkaalle on omaisuudenhoitosopimussuhteessa annettu melko lyhyt irtisanomisaika.

Lautakunnan näkemys on, että omaisuudenhoitaja on hoitanut asiakkaan omaisuutta sopimuksen ja sovittujen sijoitusperiaatteiden mukaisesti siitä huolimatta, että salkunhoitajat ovat asiakkaan sopimussuhteessa muuttuneet.

Edellä kerrotuilla perusteilla Arvopaperilautakunta ei suosita hyvitystä asiassa.


Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Hoppu, Kontkanen, Parkkonen, Kariola ja Tuokko. Sihteerinä toimi Kouvalainen.

ARVOPAPERILAUTAKUNTA