Haku

APL 195/09

Tulosta

Asianumero: APL 195/09 (2012)

Kategoria: Sijoituspalvelun tarjoaminen

Ratkaisu annettu: 24.05.2012

Joukkovelkakirjalaina sijoitusneuvonta

 

Tapahtumatiedot

Asiassa on kyse uudentyyppisiin, vaihtuvakorkoisiin joukkovelkakirjalainoihin sijoitetun pääoman kesken tuotteen juoksuajan myynnistä johtuneesta menettämisestä aiheutuneen vahingon sekä asiakkaan edelleen omistamien vastaavien joukkolainojen mahdollisten tulevien tappioiden korvaamisesta. Kyseiset sijoitusinstrumentit ovat muodoltaan joukkovelkakirjalainoja, joissa sijoittaja ottaa liikkeeseenlaskijariskin lisäksi kannettavakseen tuotteen viitesalkussa olevien yhtiöiden luottoriskiä. Tuotteissa on ollut liikkeeseenlaskusarjasta riippuen kahdesta neljään neljä tuotto- ja riskitasoa, joita sijoittaja on voinut merkitä.

Asiakas oli sopinut pankin kanssa 18.3.2005 konsultatiivisesta varainhoidosta, mihin liittyen hänelle on laadittu sijoitussuunnitelma 10.10.2005. Sittemmin asiakas on luopunut private banking -asiakkuudesta. Ensimmäisen kerran asiakas sijoitti edellä mainitun tyyppiseen CDO-joukkolainaan syksyllä 2005, jolloin hän merkitsi joukkolainaa 10.000 eurolla (laina A). Sittemmin hän merkitsi kesällä 2006 lisää vielä toisen liikkeellelaskusarjan kahden eri riskitason lainaa kumpaakin 10.000 eurolla (laina B ja laina C). 

Asiakas myi laina A:n 30.10.2010 kurssiin 49,73 %. Kyseinen liikkeeseenlaskuerä erääntyi sittemmin täyteen arvoonsa. Asiakkaan myöhemmin merkitsemien lainojen B ja C pääomat ovat edelleen kokonaisuudessaan tallella ja ne erääntyvät syksyllä 2013. Laina A:sta asiakas sai tuottoa yhteensä 2.802 euroa ja lainoista B ja C hän saa edelleen niiden ehtojen mukaista tuottoa, jota laina B:n osalta on toistaiseksi kertynyt 29,10 % ja laina C:n osalta 40,07 %. 
 

Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Asiakas haluaa lautakunnan näkemyksen pankin korvausvelvollisuudesta. Asiakas katsoo pankin markkinoinnin olleen harhaanjohtavaa, koska missään vaiheessa hänelle ei kerrottu, että hän voi menettää koko lainoihin sijoittamansa pääoman. Asiakas kertoo saaneensa laina A:n markkinointiesitteen sähköpostitse ennen osallistumistaan tuotteen esittelytilaisuuteen ja saaneensa myös kyseisen tilaisuuden esityksen jälkikäteen. Kaikkien lainojen osalta asiakas katsoo merkinneensä tuotetta puutteellisin tiedoin eikä hänelle ole missään vaiheessa kerrottu mitään niihin sisään rakennetusta riskistä menettää koko pääoma. Asiakas toteaa, ettei saanut lainasta A sen ehtoja merkinnän yhteydessä, vaan vasta vuonna 2008, minkä jälkeen hänen suhtautumisensa niihin muuttui. Asiakas kiistää olevansa kokenut joukkovelkakirjasijoittaja ja toteaa, ettei kyseistä tuoteperhettä voi millään kriteerillä pitää matalariskisenä. Lisäksi asiakas ihmettelee, miksi pankista ei oltu häneen yhteydessä tuotteiden hinnan laskettua yli 15 %, koska niin oli pankin kanssa sovittu. Asiakas myös kritisoi sitä, ettei ole saanut pyynnöistään huolimatta pankista tarkkoja tietoja lainan markkina-arvoon vaikuttavista laskukaavoista ja -perusteista.

Pankin yhteydenoton perusteella asiakas myi laina A:n pankille 49,73 %:n arvosta, mitä ennen hän oli pankin kanssa käymissään keskusteluissa ehdottanut kaikkien kyseisten sijoitusten lunastamista 60 %:n arvosta.
 

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Pankki kiistää asiakkaan korvausvaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään. Pankin mukaan asiakkaan laina A:han kohdistuva vaatimus on seurausta hänen omasta vapaaehtoisesta myyntipäätöksestä ja lainojen B ja C osalta ennenaikainen, koska kyseiset lainat ovat edelleen täysmääräisinä tallella asiakkaan salkussa tuottaen normaalia tuottoa. Lisäksi kokonaisuutena asiakkaan sijoitukset tuoteperheeseen ovat selvästi voitolla hänen itsensä tekemästä tappiollisesta sijoituspäätöksestä huolimatta, joten asiasta ei ole aiheutunut hänen minkäänlaista vahinkoa. 

Pankin mukaan asiakas on saanut kaikkien lainojen osalta olennaiset tiedot sijoituspäätöksiensä tueksi markkinointiesitteiden muodossa, minkä lisäksi asiakas on osallistunut laina A:n esittelytilaisuuteen. Markkinaolosuhteiden muututtua vuonna 2008 asiakkaan suhtautuminen siihen asti hyvin tuottaneisiin sijoituksiin muuttui ja hän on keskustellut niistä pankin eri edustajien kanssa useita kertoja vuosien 2007 ja 2009 välisenä aikana, missä yhteydessä hänelle on kerrottu ja toimitettu tietoa tuotteiden arvoon vaikuttavista tekijöistä.

Pankin mukaan asiakkaan mainitsema stopp-loss-järjestely on koskenut vain osakkeita ja kurssien laskettua sitäkin on noudatettu asiakkaan toimesta vain osittain. Uuden yhteyshenkilön myötä on profiilia tarkasteltu ja todettu ettei ole tarvetta muutokseen.
 

Selvitykset

Osapuolten kirjelmien ja reklamaatiota koskevan kirjeenvaihdon lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- Asiakkaan varallisuudenhoitosopimus, joka on allekirjoitettu 18.3.2005

- Asiakkaalle 10.10.2005 laadittu sijoitussuunnitelma. Sijoitussuunnitelman mukaan asiakkaalla oli pankissa omaisuutta yhteensä noin 314.000 euroa, joista osakkeissa oli 57 %, lyhyissä korkosijoituksissa 10 % sekä pitkissä korkosijoituksissa 33 %. Osaa asiakkaan omaisuudesta hoidettiin aktiivisesti ja osaa passiivisesti. Lisäksi hänellä oli sijoituksia muissa pankeissa.

Asiakkaan sijoittamistavoitteena oli saada tuottoa ja varmistaa eläkepäivien sekä yllättävien tilanteiden toimeentulo arvonnousun ja osinkojen muodossa. Sijoituksille ei oltu asetettu muita erityisehtoja kuin että asiakkaan vanha osakesalkku säilyy entisellään. Sijoitusstrategian osalta todettiin, että sitä ei muuteta. Suosituksessa on kuitenkin todettu, että koska osakkeiden osuus on miltei 60 %, niin asiakas on valmis vähentämään osakeriskiä, jos markkinat muuttuvat rauhattomiksi.

- Asiakkaan yhteyshenkilölleen lähettämä sähköposti, jossa hän ilmoittaa halustaan merkitä lainan A:n toiseksi ylintä riskitasoa 10.000 eurolla

- Laina A:n markkinoinnissa käytetty PowerPoint-kalvosarja (17 s.). Esityksessä käydään läpi tuotetta yleisellä tasolla, esitellään sen eri tuotto- ja riskitasot, kuvataan tuotteen rakennetta ja sen viitesalkkua sekä tuotteen toimintaa, selostetaan tuotteen keskeisempiä käsitteitä sekä luottoluokituksia ja annetaan esimerkkejä eri tilanteiden vaikutuksesta tuottoon ja sijoitettuun pääomaan. 

Kalvosarjan yleisesittelysivulla tuotteen kerrotaan olevan 5-vuotinen, jälkimarkkinakelpoinen yrityslainakori, jossa on neljä erillistä luottoluokitustasoa valittavana. Tuotteen vuotuinen tuotto on 3kk euribor + 0,60 % … + 15 % valitun luottoluokitustason mukaan. Tuoton kerrotaan olevan tavallista yrityslainaa selvästi korkeampi. Tuotteen liikkeeseenlasku on 31.10.2005.

Tuotteen tuotosta ja riskistä todetaan mm. seuraavaa:

- Alin riskitaso - luottoriski vastaa hyvin turvallista yrityslainaa
Luottoluokitus sama kuin esim. Nordea ja Deutsche Bank
Vuotuinen tuotto 3kk euribor + 0,60 %

- Toiseksi alin riskitaso - luottoriski vastaa turvallista yrityslainaa
Luottoluokitus sama kuin vakavaraisilla yrityksillä esim. UPM-Kymmene, Stora Enso
Vuotuinen tuotto 3kk euribor + 1,75 %

- Toiseksi korkein riskitaso - luottoriski vastaa spekulatiivista yrityslainaa
Luottoluokitus sama kuin esim. Metso, M-Real
Vuotuinen tuotto 3kk euribor + 3,60 %

- Korkein riskitaso - luottoriski vastaa lähinnä suoria osakesijoituksia
Vuotuinen tuotto 3kk euribor + 15 %

Kalvosarjassa selostetaan tuotteen rakennetta ja viitesalkun sisältöä sekä tuodaan esiin viiteyhtiöiden vakavaraisuus ja se, että Euribor-koron noustessa myös tuotteesta saatava tuotto nousee. Tuotteen rakenteen toimintaa ja tuottoa kuvataan kahden eri skenaarion muodossa:

Skenaario 1
- Viitesalkussa ei tapahdu yhtään luottovastuutapahtumaa
- Sijoittaja saa neljännesvuosittain korkoa pääomalle; 3kk euribor + lisätuotto 
- Pääoma maksetaan takaisin kokonaisuudessaan eräpäivänä

Skenaario 2
- Viitesalkussa sattuu yksi luottovastuutapahtuma, joka johtaa luottotappioon
- Luottotappio vähennetään tuotteen alimman luottoluokitustason pääomasta
- Luottotappion kokeneen luottoluokitustason korko kertyy alennetulle pääomalle
- Toinen luottovastuutapahtuma pienentää jälleen alimman luottoluokitustason pääomaa

Kalvosarjassa todetaan palautusasteen olevan historiallisesti n. 45 %. Palautusasteen ja luottotappioiden vaikutusta tuottoon kuvataan seuraavalla esimerkillä:

Jokaiseen viitesalkun yritykseen on sijoitettu 1/125 = 0,80 %. Jos laina-aikana sattuu yksi luottovastuutapahtuma viiteyhtiöiden joukossa, ja palautusaste on 50 %
- Vain tuotteen korkein riskitaso/alin luottoluokitustaso kärsii koko luottotappion 
- Tappio = yhteen joukkolainaan sijoitettuosuus 0,80 % * (100 % - palautusaste 50 %) / alimman luottoluokitustason osuus salkusta 2,70 % = 14,8 % alimman luottoluokitustason pääomasta häviää
- Toisen luottovastuutapahtuman sattuessa alimman luottoluokitustason alkuperäinen pääoma vähenee taas 14,8 %
- Alimman luottoluokitustason korkea tuotto kompensoi pääomatappioita, ja useista luottovastuutapahtumista huolimatta sijoitus voi olla selvästi voitollinen.

Viitesalkun puskurirakennetta kuvataan seuraavasti:
Tuotteen viitesalkku koostuu suorien joukkolainasijoitusten lisäksi kahdesta yrityslainaindeksistä
- viiteyhtiökoreihin sijoitettu määrä on kolminkertainen verrattuna yksittäiseen joukkolainaan
Myös viiteyhtiökorit koostuvat luottoluokitustasoista. Viitekoriyhtiöistä otetaan viitesalkkuun mukaan se osa jolla on allaan 3 % viiteyhtiökorin pääomasta
Viitesalkun ns. osittainen tuplapuskurirakenne toisaalta nostaa tuotteen tuottoa ja muodostaa lisäpuskurin luottotappioita vastaan mutta toisaalta kasvattaa sijoittajan tappioita jos luottotappiot ulottuvat viiteyhtiökorin osaan

Luottovastuutapahtumien vaikutusta pääomaan kuvataan seuraavasti:
- Kaikki luottoluokitustasot alinta lukuun ottamatta kestävät tietyn määrän luottovastuutapahtumia kärsimättä pääomatappioita
- määrä riippuu luottoluokitustason lisäksi myös palautusasteesta; mitä korkeampi palautusaste sitä enemmän luottovastuutapahtumia sijoitus kestää
- 50 % palautusasteella toiseksi korkein riskitaso kestää noin 6 luottovastuutapahtumaa kärsimättä pääomatappiota; yksi luottovastuutapahtuma pienentää korkeimman riskitason pääomaa n 15 %

Kalvosarjassa luottotappioiden todetaan olevan epätodennäköisiä luottotappiotilastojen perusteella. 
- Vuosina 1970–2004 vastaavassa salkussa olisi 5 vuoden aikana tapahtunut 2,4 luottovastuutapahtumaa
- alin ja toiseksi alin luottoluokitustaso olisivat välttyneet pääomatappiolta
- toiseksi ylin luottoluokitustaso olisi kärsinyt kerran pääomatappion 
- pankki on laskenut liikkeeseen 7 vastaavaa joukkolainaa, joissa on sattunut yhteensä vain yksi luottovastuutapahtuma. 

Tuotteen eri luottoluokitustasojen arvioituja tuottoja vertaillaan keskenään. Tuotetta verrataan tavallisiin joukkolainoihin ja todetaan, että kolme alinta luottoluokitustasoa tuottavat vastaavan luottoluokitustason perinteistä joukkolainaa enemmän. Ylimmän tason osalta vertailua ei ole tehty. 

Syiksi sijoittaa listataan muun muassa perinteistä joukkolainaa huomattavasti parempi tuotto, vaivattomasti hyvin hajautettu sijoitus kansainvälisille joukkolainamarkkinoille, vaihtuvakorkoinen joukkolaina, tasainen tuottovirta 3 kk välein sekä mahdollisuus valita itselleen sopiva tuotto-riski –taso.

Kalvosarjan lopussa esitetään tuotteen alustava viitesalkku sekä vastuuvarauma.

 


- Asiakkaan allekirjoittama varausmerkintälomake, jonka perusteella hänelle on merkitty lainaa A 10.000 eurolla ja jossa asiakas on ilmoittanut tutustuneensa lainaehtoihin ja hyväksyvänsä ne.

- Laina A:n painettu markkinointiesite, jossa kerrotaan lainasta yleisesti, sen tuotosta ja rakenteesta sekä riskeistä. Esitteen alussa tuotteen pääominaisuudet on koottu erilliseen listaan seuraavasti: 
- pankki emittoi kolme CDO -tyyppistä joukkolainaa
- mahdollisuus perinteistä joukkolainaa korkeampaan tuottoon
- odotettu vuotuinen tuotto 3kk Euribor +0.60 % .. +3.603 % joukkolainan mukaan
- sijoittajan saama tuotto nousee 3kk Euribor koron noustessa
- velkakirjojen pääomaa ei ole turvattu ja sen voi menettää osittain tai kokonaan

Mitä joukkolainat ovat?
Lainat ovat 5-vuotisia, CDO -tyyppisiä, joukkolainoja.
Lainojen tuotto muodostuu neljännesvuosittain maksettavasta indeksihyvityksestä, jonka perusteena on 3kk Euribor lisättynä lisätuotolla. Liikkeeseenlaskijan eräpäivänä sijoittajalle takaisin maksama määrä vaikuttaa indeksihyvityksen lisäksi Lainojen tuottoon. Sijoitus Lainoihin on hajautettu sijoitus kansainvälisille joukkolainamarkkinoille joka tarjoaa mahdollisuuden perinteistä joukkolainaa huomattavasti parempaan tuottoon. Täydelliset lainaehdot ovat saatavissa merkintäpaikoista.

Sijoituksen tuotto
Lainojen tuotto maksetaan sijoittajalle indeksihyvityksenä neljä kertaa vuodessa.
Indeksihyvityksen määrä riippuu lisätuottoprosentista, 3kk Euribor korosta sekä pääomasta, jolle indeksihyvitys lasketaan. Jos viitesalkussa tapahtuneiden luottovastuutapahtumien aiheuttama taloudellinen tappio ylittäisi alasuojaustason, pienenisi sen lainan pääoma, jonka alasuojaustaso on ylittynyt. Tämän jälkeen indeksihyvitys laskettaisiin alennetulle pääomalle. Indeksihyvitystä ei maksettaisi lainkaan, jos kertynyt portfoliotappio ylittäisi lainan yläsuojaustason.

Tuotto muodostuu 3kk Euribor korosta ja lisätuotosta joka on 0.60 % - 3.60 % lainan mukaan. Lisätuotto, jonka sijoittaja saa Euribor koron päälle on sama koko laina-ajan. Maksettavan koron määräytyminen 3kk Euriborin mukaan tarkoittaa, että sijoittaja hyötyy korkojen mahdollisesti noustessa. Pankki ennustaa 3kk Euribor koron olevan 3.50 % kahden vuoden kuluttua (2.134 % 12.9.2005). Alla olevasta taulukosta käy ilmi lainojen vuotuiset tuotot tämän päivän koroilla ja pankin korkoennusteen toteutuessa.

Kokonaistuotto
Euribor 2.134% Euribor ennuste
alin riskitaso 2.73% 4,10%
keskitaso 3.83% 5.20%
ylin taso 5.73% 7.10%

Lainojen viitesalkku
Lainojen tuotto on peräisin viitesalkusta johon on valittu viiteyhtiöiksi kansainvälisiä suuryrityksiä ns. viiteyhtiöitä. Lainoilla on sama viitesalkku ja se sisältää 3 sarjaa. Sarjassa 1 on 119 viiteyhtiötä ja sarjoissa 2 ja 3 kussakin 125 viiteyhtiötä. Viiteyhtiö voi kuulua useampaan sarjaan viitesalkussa.

Lainojen rakenne
Lainojen viitesalkku koostuu kolmeen sarjaan jaetuista viiteyhtiöistä. Viitesalkun
luottoriski keskitetään salkun pohjalle. Jos vain yhtä viitesalkun yritystä kohtaa luottovastuutapahtuma, tästä aiheutuva mahdollinen luottotappio kohdistuu ainoastaan salkun alimpaan osaan. Liikkeeseenlaskijan eräpäivänä sijoittajalle takaisin maksama määrä riippuu siitä, tuleeko viitesalkussa tapahtumaan luottovastuutapahtumia, joiden aiheuttama taloudellinen tappio ylittäisi lainan alasuojaustason. Jos näin kävisi, sijoittaja menettää sijoittamansa pääoman osaksi tai kokonaan. Tappiota kertyy sarjassa vain siinä määrin kuin luottovastuutapahtuman ja aiempien luottovastuutapahtumien aiheuttamien tappioiden summa sarjassa ylittää sarjan alasuojaustason (sarjassa 2 ja 3: 3 sarjan laskennallisesta koosta). Luottovastuutapahtumien aiheuttamien tappioiden summan ylittäessä lainan yläsuojaustason, lainan koko pääoma on hävitty.

Mahdollisuus perinteistä joukkolainaa korkeampaan tuottoon
Rakenteensa ansiosta Lainojen pääomatappioiden todennäköisyydet ovat arvioitavissa. Verrattuna sellaiseen yrityslainaan, jossa luottotappioiden todennäköisyys on yhtä suuri, Lainojen lisätuotto on huomattavasti korkeampi. Esitteessä olevassa kuvassa on verrattu Lainojen lisätuottoja vastaavan luottoriskin yrityslainojen lisätuottoihin. Sijoittaja voi halutessaan myydä laina-osuutensa kesken laina-ajan, joskin Lainat on hyvä mieltää "osta-ja-pidä" sijoituksiksi jälkimarkkinahinnan vaihdellessa perinteisiä
joukkolainoja voimakkaammin.

Montako luottovastuutapahtumaa tappioitta? 
Luottovastuutapahtuma johtaa lähes aina luottotappioon jonka kokoa on kuitenkin etukäteen mahdoton tietää. Historiallisesti ns. senior joukkolainoihin sijoittaneet ovat konkurssin sattuessa saaneet takaisin keskimäärin n. 45 % sijoittamastaan rahasta. Tämä ns. palautusaste on ratkaiseva arvioitaessa montako luottovastuutapahtumaa Lainat kestävät kärsimättä pääomatappioita. Esitteen taulukkoon on laskettu montako luottovastuutapahtumaa Lainat kestävät tappioitta eri palautusasteilla. Jos palautusaste on 50 %, viitesalkun yrityksistä n. 6 saa kohdata luottovastuutapahtuma ennen kuin keskitason joukkolainasta takaisin maksettava pääoma alenee. Alimman tason vastaava luku on 16. Taulukon luvut ovat viitteellisiä mm. sen takia että viiteyhtiö voi kuulua useampaan sarjaan viitesalkussa. Lisäksi sarjojen 2 ja 3 viiteyhtiöihin kohdistuvat luotovastuutapahtumat eivät aiheuta tappiota ennen kuin sarjassa 2 tai 3 alasuojaustaso ylittyy, eivätkä sen jälkeen kun yläsuojaustaso ylittyy.

Suuret luottotappiot epätodennäköisiä
Moody's luottoluokituslaitos julkaisee tilastoja vuosittain tapahtuvista luottovastuutapahtumista. Luottoriskiltään vastaavanlaisessa viitesalkussa on viimeisen 34 vuoden aikana sattunut keskimäärin 2.4 luottovastuutapahtumaa jokaista 5 vuoden jaksoa kohden.

Verotus
Voimassa olevan lain mukaan Suomessa liikkeeseen lasketulle joukkovelkakirjalainalle maksettava indeksihyvitys on kotimaassa yleisesti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle korkotulon lähdeverosta säädetyn lain mukaista tuloa. Edellä mainitulle lainan pääoma ei ole veronalaista omaisuutta.


- Lainojen B ja C painettu markkinointiesite, jossa kerrotaan lainasta yleisesti, sen tuotosta ja rakenteesta sekä riskeistä. Esitteen alussa tuotteen pääominaisuudet on koottu erilliseen listaan seuraavasti: 

- Mahdollisuus perinteistä joukkolainaa selkeästi korkeampaan tuottoon
- Luottovastuuaika alkaa 20.9.2010 ja sen jälkeen mahdollisesti toteutuvat luotto-vastuutapahtumat vaikuttavat takaisinmaksettavaan pääomaan
- Mahdollinen vuotuinen tuotto 3 kk Euribor +1,05 % ...4,20 % p.a. lainaehtojen mukaisesti laskettuna
- Tuotto maksetaan neljännesvuosittain
- Velkakirjojen pääomaa ei ole turvattu ja sen voi menettää osittain tai kokonaan.

Mitä joukkolainat ovat?
Lainat ovat noin 7-vuotisia, vaihtuvakorkoisia joukkolainoja. Niiden tuotto muodostuu neljännesvuosittain mahdollisesti maksettavasta indeksihyvityksestä, jonka perusteena on 3 kk Euribor ja lainan riskitason mukainen lisätuotto. Sijoitus Lainoihin vastaa sijoitusta kansainvälisille joukkolainamarkkinoille, ja tarjoaa mahdollisuuden perinteistä joukkolainaa huomattavasti parempaan tuottoon. Täydelliset lainaehdot ovat saatavissa merkintä-paikoista.

Sijoituksen tuotto
Lainojen tuotto maksetaan sijoittajalle indeksihyvityksenä neljä kertaa vuodessa. Indeksihyvityksen määrä riippuu 3 kk Euribor -korosta, lainakohtaisesta lisätuottoprosentista sekä pääomasta, jolle indeksihyvitys lasketaan. Ennen Luottovastuuaikaa indeksihyvitys kertyy ja se maksetaan Lainojen liikkeeseen lasketulle nimellismäärälle. Luottovastuuaikana mahdollisen indeksihyvityksen määrä riippuu Lainojen pääomasta.

Kiinteä lisätuotto, jonka sijoittaja saa 3 kk Euribor -koron lisäksi, on 1,05-4,20 % lainan riskitason mukaan. Maksettavan indeksihyvityksen määräytyminen 3 kk Euriborin mukaan tarkoittaa, että Lainojen tuotto nousee lyhyiden markkinakorkojen mahdollisesti noustessa. Nordea ennustaa 3 kk Euribor -koron olevan 3,40 % vuoden kuluttua2. Esitteessä olevasta taulukosta käy ilmi Lainojen laskennallinen vuotuinen tuotto tämän päivän korkotasolla laskettuna (2,95 % 5.6.2006).

Odotettu Vuotuinen tuotto
vuotuinen 3 kk Euriborin
tuotto ollessa 2,95 %

Alin taso 3 kk Euribor + 1,05 % 4,00 %
Keskitaso 3 kk Euribor + 2,40 % 5,35 %
Ylin taso 3 kk Euribor + 4,20 % 7,15 %

Lainojen viitesalkku
Lainojen lisätuotto on peräisin viitesalkusta, joka koostuu 100 viiteyhtiöstä ja -yhteisöstä. Viiteyhtiöt ja -yhteisöt ovat pääsääntöisesti eurooppalaisia ja amerikkalaisia suuryrityksiä. Jokaisella viite-yhtiöllä ja -yhteisöllä on joko Moody's Investors Service tai Standard & Poor's luottoluokituslaitosten antama ns. Investment Grade -luottoluokitus, mikä tarkoittaa sitä, että luottoluokituslaitos on arvioinut niiden olevan vakavaraisia. Lainoilla on sama viitesalkku, ainoastaan luottoriskin suuruus vaihtelee lainoittain.

Lainojen rakenne
Lainojen lopulliseen tuottoon vaikuttaa maksetun indeksihyvityksen lisäksi liik-keeseenlaskijan eräpäivänä sijoittajalle takaisin maksama määrä.

Liikkeeseenlaskijan eräpäivänä sijoittajalle takaisin maksama määrä riippuu siitä, tapahtuuko viitesalkussa luotto-vastuuaikana luottovastuutapahtumia, joiden aiheuttama taloudellinen tappio ylittäisi tarkasteltavan lainan suojaustason. Lainojen luottovastuuaika alkaa 20.9.2010. Jos näin käy, sijoittaja menettää sijoittamansa pääoman ainakin osittain. Luottovastuutapahtumien aiheuttamien tappioiden summan ylittäessä lainan yläsuojaustason, lainan koko pääoma on menetetty.

Velkakirjojen pääomaa ei ole turvattu ja sen voi menettää osittain tai kokonaan.

Mahdollisuus perinteistä joukkolainaa korkeampaan tuottoon
Yrityslainojen riskipreemiot ovat viime aikoina laskeneet huomattavasti. Sijoittamalla suoraan Investment Grade -luotto-luokitettuihin yrityslainoihin on erittäin vaikea päästä Lainojen tarjoamiin lisä-tuottoihin. Lainojen korkeat lisätuotot johtuvat niiden rakenteesta, joka myös on syy niiden jälkimarkkinahintojen voimakkaaseen vaihteluun. Tämän korkean hintavolatiliteetin takia Lainat tulee mieltää "osta ja pidä" -tyyppisiksi sijoituksiksi.

Montako luottovastuutapahtumaa tappioitta?
Luottovastuutapahtuma johtaa lähes aina luottotappioon, jonka kokoa on kuitenkin etukäteen mahdoton tietää. Historiallisesti (1982-2005) ns. senior-joukkolainoihin sijoittaneet ovat konkurssin sattuessa saaneet takaisin keskimäärin n. 45 % sijoittamastaan pääomasta. Tämä ns. palautusaste on ratkaiseva arvioitaessa montako luottovastuutapahtumaa Lainat kestävät kärsimättä pääomatappioita. Historiallinen kehitys ei kuitenkaan ole tae tulevasta.

Lainojen luottovastuuaika alkaa 20.9.2010. Tätä ennen Lainoihin ei voi syntyä pääomatappiota, eikä sijoittaja voi menettää lisätuottoa. Alla olevasta taulukosta käy ilmi, kuinka monta luottovastuutapahtumaa Lainat kestävät tappioitta eri palautusasteilla. Esimerkiksi jos palautusaste on 5o %, luottovastuuaikana viitesalkun yrityksistä noin neljä saa kohdata luotto-vastuutapahtuma ennen kuin ylin taso joukkolainasta takaisin maksettava pääoma alenee. Vastaavasti keskimmäisessä luottovastuutapahtumia saa olla kuusi ennenkuin takaisinmaksettava pääoma alenee.

Luottovastuutapahtumat luottovastuuaikana

  30 % 40 % 50 % 60 %
Alin 5 6 8 10
Keski 4 5 6 7
Ylin 2 3 4 5


Suuret luottotappiot epätodennäköisiä
Moody's Investors Service luottoluokitus-laitos julkaisee tilastoja vuosittain tapahtuvista luottovastuutapahtumista. Luotto-riskiltään viitesalkkua vastaavassa salkussa olisi viimeisen 30 vuoden aikana keski-määrin sattunut arviolta 3,1 luottovastuu-tapahtumaa jokaista seitsemän vuoden jaksoa kohden. Lainojen luottovastuuaika alkaa kuitenkin vasta 20.9.2010, jolloin ensimmäisen neljän vuoden aikana sattuneet luottovastuutapahtumat eivät voi aiheuttaa pääomatappioita. Historiallisesti seitsemän vuoden jakson kolmena viimeisenä vuotena viitesalkkua vastaavassa salkussa on tapahtunut 1,6 luotto-vastuutapahtumaa. Historiallinen kehitys ei kuitenkaan ole tae tulevasta.

- Laina A:n lainakohtaiset ehdot, 26 sivua

- Pankin kirje 13.10.2005, jossa se ilmoittaa vähäisistä teknisistä muutoksista liittyen laina A:han ja jonka mukaan mikäli asiakas ei ota pankkiin yhteyttä määräpäivään mennessä, katsotaan hänen hyväksyneen muutokset
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Taustaa

Asiakas oli sijoittanut ensimmäisen kerran uudentyyppiseen CDO-joukkolainaan syksyllä 2005, jolloin hän merkitsi sitä 10.000 eurolla (laina A). Asiakas hankki vuoden 2006 kesällä lisäksi 10.000 eurolla laina B:tä ja 10.000 eurolla laina C:ta. Laina A:n asiakas myi noin puoleen hintaan syksyllä 2010. Lainat B ja C ovat edelleen asiakkaan salkussa markkina-arvoiltaan hieman alentuneina, mutta nimellisarvoiltaan täysimääräisinä.

Asiakas on valituksessaan vaatinut laina A:sta saamansa ja siihen sijoittamansa pääoman erotusta sekä lainoihin B ja C sijoittamansa pääoman palauttamista. Hän on katsonut mm., että hänellä ei ollut käytettävissään riittävää aineistoa, hän ei ollut ymmärtänyt tuotteeseen liittyviä riskejä, eikä hän pidä tuotetta riskinottohalukkuuttaan vastaavana. Tapauksessa tulee arvioitavaksi pankin tiedonantovelvollisuuden täyttäminen joukkolainoja markkinoitaessa ja merkittäessä sekä asiakkaalle annettujen sijoitusneuvojen asianmukaisuus. 

Tapaukseen soveltuvaa sääntelyä on arvopaperimarkkinalaissa (26.5.1989/495). Sitä täydensi Rahoitustarkastuksen (nyk. Finanssivalvonnan) ohje nro 201.7 sijoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista.

Riidanalaisen joukkolainojen merkintäajankohtana voimassa olleen arvopaperimarkkinalain 2 luvun 1 §:n mukaan arvopapereita ei saanut markkinoida eikä hankkia elinkeinotoiminnassa antamalla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja taikka käyttämällä hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä.

Lain 2 luvun 2 ja 3 §:n perusteella pankilla on ollut velvollisuus julkistaa joukkolainaa koskeva esite ja pitää se sijoittajien saatavilla. 2 luvun 4c §:n mukaan tuotteen markkinointiaineistossa on tullut viitata esitteeseen ja mainita paikka, jossa esite on saatavilla.

Lain tuolloisen 4 luvun 1 §:n mukaan arvopaperien kaupassa ja sijoituspalvelun tarjoamisessa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista menettelyä. 

Rahoitustarkastuksen ohjeen 201.7 mukaan hyvä tapa edellyttää mm. sitä, että sijoituspalveluyhteisö toimii rehellisesti, puolueettomasti, ammattitaitoisesti ja huolellisesti tavoitteenaan asiakkaiden etu ja arvopaperimarkkinoita kohtaan tunnetun luottamuksen edistäminen. Lisäksi hyvä tapa edellyttää, että sijoituspalveluyhteisö antaa asiakkailleen riittävästi ja olennaista tietoa asiakkaan päätöksen tueksi, kuten tiedot sijoituspalvelun sisällöstä ja kuluista sekä arvopaperiin ja sen liikkeeseenlaskijaan liittyvistä riskeistä.

Arvopaperimarkkinalain 4 luvun 3a §:n mukaan arvopaperinvälittäjän on nyt käsillä olevan kaltaisessa sijoitusneuvontatilanteessa pyydettävä asiakkaaltaan ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot tämän taloudellisesta asemasta, sijoituskokemuksesta ja sijoituspalvelua koskevista tavoitteista, jollei se asiakkaan sijoituskokemukseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta. Arvopaperinvälittäjän on tällöin pyydettävä riittävät tiedot myös sen selvittämiseksi, voidaanko asiakasta pitää 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettuna ammattimaisena sijoittajana.

Rahoitustarkastuksen ohjeen 201.7 mukaan sijoituspalveluyhteisön, joka tarjosi sijoituspalveluna arvopaperinvälitystä ja joka antoi asiakkaalle sijoitusneuvontaa ennen toimeksiannon vastaanottamista, oli tunnettava asiakkaansa voidakseen palvella asiakasta tämän edun mukaisesti (know your customer -periaate). Sijoituspalveluyhteisön oli asiakkaaltaan saamiensa tietojen perusteella pyrittävä varmistumaan siitä, että asiakkaan taloudellinen vastuunkantokyky ja sijoituskokemus olivat riittäviä asiakkaan kaavailemiin tai tälle suositeltaviin sijoitustoimiin. Tällöin oli kiinnitettävä huomiota esimerkiksi siihen, kuinka hyvin asiakas tuntee arvopapereiden ja johdannaissopimusten ominaisuudet ja niihin liittyvät riskit, sekä siihen, tapahtuiko sijoittaminen omalla vai vieraalla pääomalla. 

Lain 4 luvun 4 §:ssä todettiin, että arvopaperinvälittäjän on annettava asiakkaalle sijoituspalvelusta ja sen kohteena olevista arvopapereista ne tiedot, joilla saattaa olla olennaista vaikutusta asiakkaan päätöksentekoon, jollei se sijoituspalvelun luonteeseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta.

Rahoitustarkastuksen ohjeessa 201.7 on tiedonantovelvollisuuden osalta todettu mm., että välittäjällä on asiakastaan kohtaan tiedonantovelvollisuus arvopaperien arvoon vaikuttavista seikoista. Tiedot on annettava ennen kaupan tekemistä. Välittäjällä on velvollisuus varoittaa asiakasta, mikäli toimeksiannon kohteena olevaan arvopaperiin tai sen liikkeeseenlaskijaan liittyy erityisiä riskejä. Samoin on asiakkaalle annettava tieto julkistetuista tai muutoin yleiseen tietoon tulleista seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon.


Perustelut

Pankin selonottovelvollisuus

10.10.2005 päivätyn sijoitussuunnitelman mukaan asiakkaalle esitetty sijoittamiseen liittyviä kysymyksiä, joilla on selvitetty mm. asiakkaan sijoitusvarallisuutta, sijoittamisen tavoitteita ja riskinottohalukkuutta sekä sijoituskokemusta. Tämän selvityksen perusteella Arvopaperilautakunta katsoo pankin täyttäneen selonottovelvollisuutensa.

Tuotteen suosittamisen asianmukaisuus

Sijoitussuunnitelman mukaan asiakkaalla on vankka kokemus analysoida yrityksiä ja hän seuraa markkinoita. Pankilta hän toivoo tietoa uusista sijoituskohteista. Sijoitustoiminnan tavoitteeksi on kirjattu kasvattaa tuloa, turvata eläke ja toimeentuloa yllättävien tilanteiden varalle osittain arvonnousun muodossa ja osittain osinkojen muodossa. Aikaisempaa sijoitustrategiaa ei katsottu tarpeelliseksi muuttaa, mutta salkun korkeaa osakepainoa (60 %) on katsottu mahdolliseksi alentaa, mikäli markkinat muuttuvat epävakaiksi. Suurta riskiä asiakas ei kuitenkaan ole ollut valmis ottamaan, koska on pääasiassa vastuussa perheen elinkustannuksista. 

Lautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan asiakas on sijoittanut mm. osaketuotteisiin, joihin tunnetusti liittyy merkittävä arvonvaihtelun mahdollisuus. Siten jää selvittämättä, että asiakas olisi edellyttänyt hänelle tarjottavien tuotteiden olevan pääomaturvattuja tai muutoin erityisen vähäriskisiä. Sijoitussuunnitelmaa on lisäksi kirjattu asiakkaan kiinnostus erilaisia sijoitustuotteita kohtaan sekä valmius vähentää osakeomistustaan markkinoiden muuttuessa. 

Lautakunnan käytettävissä oleva asiakirjaselvitys ei osoita, että asiakas olisi ilmoittanut haluavansa sijoittaa varansa pääomaturvattuun tuotteeseen. Asiakkaan saamissa markkinointiesitteissä ja PowerPoint-esityksessä on useassa kohtaa todettu, etteivät tuotteet ole pääomaturvattuja ja että niihin sijoitetun pääoman voi menettää osittaan tai kokonaan. Lisäksi lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että asiakas on markkinointitilaisuuteen osallistumisensa jälkeen itse lähestynyt pankkia ilmoittaen halustaan merkitä tuotetta.

Lautakunta katsoo näin ollen, että pankki ei ole toiminut virheellisesti esitellessään asiakkaalle valituksen kohteena olevia joukkolainoja.

Pankin tiedonantovelvollisuus, tuotteen riskit

Lain mukaan pankin velvollisuutena on antaa sijoittajille tarjoa­mistaan tuotteista riittävät ja oikeansisältöiset tiedot ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Annettujen tietojen oikeellisuutta, laajuutta ja esitystapaa on arvioitava sijoituspäätöstä tekevän asiakkaan näkökulmasta. Huomioon on otettava rahoitusvälineen luonne ja asiakkaan tuntemus rahoitusmarkkinoista.

Arvopaperilautakunta on käsitellyt samankaltaista sijoitustuotetta koskevaa riitaa mm. tapauksessa APL 11/10. Tuohon ratkaisusuositukseensa viitaten lautakunta toteaa, että palveluntar­joajan tiedonantovelvollisuus merkintähetkellä ja tuotteen osalta sittemmin toteutuva tosiasiallinen kehitys ovat kaksi eri asiaa. Sijoittajalle ennen sijoituspäätöstä annettavista tiedoista on käytävä riittävästi ilmi, miten kyseinen sijoitustuote käyttäytyy erilaisissa markkinaolosuhteissa. 

Käsillä olevassa tapauksessa CDO-tuotetta on markkinoitu asiakkaalle uudentyyppisenä, vaihtuvakorkoisena joukkolainana ja pitkäaikaisena korkosijoituksena, jollainen se on tuotoltaan ollutkin. Lainaan liittyvä riski on kuitenkin luonteeltaan poikennut perinteisestä joukkovelkakirjalainasta siten, että liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukyvyn lisäksi ja ensi sijassa asiakkaan riski on liittynyt CDO-tuotteen viitesalkun yhtiöiden maksukykyyn. Viiteyhtiöiden konkursseista tai muista luottovastuutapahtumista voi seurata tuotteeseen sijoitetun pääoman alentuminen tai menettäminen kokonaan. Lisäksi tuotteen rakenteesta johtuu, että sijoitetun pääoman aleneminen saattaa tapahtua melko voimakkaasti ja nopeasti. Lautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut näiden olevan sellaisia erityisiä seikkoja, joihin tämän tuotteen markkinoinnissa on tullut kiinnittää erityistä huomiota, vaikka historiallisesti ja tuotteen myyntihetkellä riskitekijöiden toteutumista onkin pidetty epätodennäköisenä.

Huomioon otettava aineisto

Pankin tiedonantovelvollisuuden täyttämistä ja markkinoinnin asianmukaisuutta on arvioitava kokonaisuutena, jossa huomioon otetaan niin kirjallisesti kuin suullisestikin annetut tiedot. Sijoittajan vastuulla on tutustua saamaansa aineistoon. 

Asiakas on vedonnut siihen, ettei hän saanut riittävän yksityiskohtaista kirjallista materiaalia ennen joukkolainan myyntiä. Pankin selvityksen mukaan asiakas on saanut ennen tekemiään merkintöjä kaikkien lainojen markkinointiesitteet ja laina A:n osalta hän on myös osallistunut tuotteen esittelytilaisuuteen sekä saanut postitse tuotteen lainakohtaiset ehdot. 

Lautakunta katsoo, että asiakkaalla on ollut valituksen kohteena olevien joukkolainojen ostotoimeksiantoja tehdessään käytettävissään hänelle suullisesti esitetyn informaation lisäksi laina A:n markkinoinnissa käytetyn PowerPoint-kalvosarjan tiedot ja lainakohtaiset ehdot sekä lainoja B ja C osalta niiden markkinointiesitteet.

Suullisesti annetut tiedot

Asiakkaan mukaan hänellä ei ollut tietoa joukkolainan pääoman menettämisen riskistä. Asiakas ei ole esittänyt, että hänelle olisi kerrottu joukkolainan olleen pääomaturvattu. Pankin mukaan lainojen esittelyn yhteydessä ja asiakkaan saamassa materiaalissa on tuotu ilmi pääoman menettämisen mahdollisuus. Lautakunta toteaa, ettei asiakkaalle suullisesti annetusta informaatiosta ole annettu muuta selvitystä. Lautakunta katsoo siten, ettei asiassa ole osoitettu pankin antaneen suullisesti olennaisia tietoja valituksen kohteena olevan joukkolainan oston yhteydessä.

Onko tiedonantovelvollisuus täytetty?

Asiakkaalla on ennen joukkolainojen ostotoimeksiantoja ollut käytettävissään laina A:n PowerPoint-kalvosarjan tiedot ja kyseisestä joukkolainasta suullisesti annetut tiedot. Esitetystä selvityksestä ei ilmene, että asiakkaalle olisi suullisesti annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja.

Lautakunta toteaa, että laina A:n sekä laina B:n ja C:n hankintojen välillä on ollut reilu puoli vuotta ja kyseiset joukkolainat eroavat rakenteeltaan jonkin verran toisistaan. Joukkolainat ovat kuitenkin liittyneet samaan liikkeeseenlaskusarjaan, ne ovat olleet samannimisiä (vain sarjanumero on vaihtunut) ja molemmissa on ollut mahdollisuus menettää koko pääoma luottovastuutapahtumien johdosta. Asiakas on merkinnyt laina A:sta sen keskimmäistä vaihtoehtoa, kun taas lainat B ja C ovat saman liikkeeseenlaskuerän keski- ja ylin riskitaso.

Lautakunta toteaa, että laina A:n PowerPoint-kalvosarjasta käy selvästi ilmi, että tuotteen pääomaa ei ole turvattu. Pankin selvityksen mukaan tämä on myös tuotu suullisesti ilmi asiakkaalle eikä asiakas ole kiistänyt pankin väitettä. Lautakunta katsoo, että asiakkaan on tullut mieltää saman liikkeeseenlaskusarjan joukkolainojen olevan keskeisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisia. Lautakunta katsoo siten, että asiakkaan olisi tullut ymmärtää, ettei valituksen kohteena olevilla joukkolainalla ole ollut pääomaturvaa. 

Suositus

Arvopaperilautakunta katsoo, ettei pankki ole lautakunnan käytettävissä olevien tietojen perusteella toiminut tuolloin voimassa olleen arvopaperimarkkinalain ja Rahoitustarkastuksen ohjeen vastaisesti.

Lautakunta ei suosita hyvitystä asiassa.


Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen an­tami­seen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Norros, Repo ja Sario sekä varajäsen Laurila. Sihtee­rinä toimi Sainio.


ARVOPAPERILAUTAKUNTA

 

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia