Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle
Asiakas on toimittanut Arvopaperilautakunnalle 19.10.2007 päivätyn valituksen ja antanut lisäksi 13.12.2007 päivätyn lausuman. Asiakas oli merkinnyt 32.000 eurolla pankin joukkovelkakirjalainaa ja katsoo, että hänelle ei tuotetta myytäessä selvitetty sen olennaisia ehtoja. Asiakas vaatii merkinnän purkamista 32.000 euron ostoarvoon sekä 2,5 prosentin korkoa purkuhetkeen saakka.
Asiakkaan mukaan pankin edustaja tarjosi puhelimitse merkittäväksi joukkovelkakirjaa 3,5 prosentin vuosikorolla. Puhelinkeskustelun jälkeen asiakas kävi pankissa 20.9.2005 myös paikan päällä keskustelemassa asiasta. Muutama päivä myöhemmin asiakas palasi pankkiin, minkä jälkeen merkintä tehtiin. Asiakkaan mukaan hänelle ei missään vaiheessa kerrottu suullisesti tai kirjallisesti korkoon liittyviä ehtoja eikä esimerkiksi käyty läpi tuotteen nelisivuista esitettä.
Myöhemmin asiakkaalle oli toimitettu 26.10.2005 päivätty merkintävahvistus, mutta asiakas ei käsittänyt, että se rajoittaisi aikaisemmin hänelle vahvistettua 3,5 prosentin korkoa. Asiakkaalle selvisi lainaehdot vasta myöhemmin kun hänelle 25.1.2007 toimitettiin vuosiraportti. Tällöin hän oli mennyt merkintävahvistuksen kanssa pankin konttoriin. Pankissa asiakas keskusteli lainan myyneen sijoitusneuvojan kanssa, joka ei silloin kieltänyt, että oli unohtanut selvittää lainaehdot. Sijoitusneuvojan mukaan myyntihetkellä oli näyttänyt siltä, että ehdot eivät vaikuta maksettavaan korkoon. Samassa yhteydessä sijoitusneuvoja oli soittanut toisaalle ja kysynyt, voisiko pankki lunastaa asiakkaan sijoituksen hieman ”ylikurssiin”.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Pankki on toimittanut Arvopaperilautakunnalle 4.12.2007 ja 3.1.2008 päivätyt vastineet. Pankin mukaan asiakkaan vaatimus takaisinostosta ja korkovaatimus tulee hylätä. Pankki on antanut asiakkaalle ennen sijoituspäätöksen tekemistä tarvittavat ja riittävät tiedot indeksilainan ehdoista, lainan soveltuvuudesta sekä lainaan liittyvistä riskeistä.
Ensimmäisessä tapaamisessa asiakas ja sijoitusneuvoja olivat keskustelleet sopivista sijoitusvaihtoehdoista. Asiakkaan kanssa oli käyty läpi tilikorkovaihtoehtoja sekä indeksilainan ehtoja. Myös indeksilainaan liittyvät riskit (markkina- ja liikkeeseenlaskijariski) oli käyty läpi, mistä sijoitusneuvoja on antanut erillisen selvityksen. Sijoitusneuvojan mukaan, asiakkaan ikä ja kokemus huomioiden, asiakas oli ymmärtänyt hyvin tuotteen ehdot. Asiakas ja sijoitusneuvoja olivat yhtä mieltä siitä, että markkinatilanne huomioonottaen korkojen nousu oli odotettavissa. Tapaamisessa oli tutkittu lainan ns. korkokäytävää ja oli todettu, että korkojen noustessa korkotuotto osuu käytävään. Asiakas oli ottanut mukaansa lainaehdot sekä esitteen indeksilainasta.
Indeksilainan esitteen mukaan ”lainalle maksetaan vuosittain 3,50 % korkoa niiltä korkopäiviltä, jolloin 12 kuukauden euribor-korko on pysynyt ns. korkokäytävän sisällä”. Lisäksi esitteessä on taulukko ja esimerkki, jossa selvitetään koron laskemista käytännössä. Esitteen mukaan ”Lainan pääomaan ei kohdistu riskiä korkojen muutoksesta, mikäli lainaa ei myydä ennen takaisinmaksupäivää. Markkinakorkojen tuleva kehitys vaikuttaa kuitenkin siihen, kuinka paljon sijoittajalle maksetaan vuosittain korkoa. – – Lainan tuotto riippuu 12 kuukauden euribor-koron kehityksestä. (Todellinen vuotuinen tuotto on välillä 0 % – 3,50 %).”
Asiakas oli palannut pankin konttoriin kolme päivää myöhemmin ja oli tehnyt merkinnän. Merkinnästä oli lähetetty asiakkaalle kuukausi myöhemmin merkintävahvistus, jossa myös erikseen todetaan, että ”korko maksetaan vuosittain niiltä päiviltä, jolloin 12 kuukauden euribor-korko on ollut korkokäytävän sisällä”.
Asiakkaalle oli selvitetty keskustelussa sijoitusneuvojan kanssa kaikki lainaan liittyvät ehdot. Lisäksi sijoituksen ehdot käyvät ilmi lainaesitteestä ja myös merkintävahvistuksessa asia on todettu. Asiakas ei merkintävahvistuksen lähettämisenkään jälkeen palannut pankkiin selvittämään asiaa vaan ensimmäinen yhteydenotto pankkiin tapahtui vasta alkuvuodesta 2007.
Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus
Asiakas on pyytänyt Arvopaperilautakunnan kannanottoa siihen, onko pankki antanut asiakkaalle riittävät tiedot myydystä indeksilainasta. Pankin mukaan se on täyttänyt sillä olevan tiedonantovelvollisuuden.
Tapauksessa on kysymys sijoituspalveluyrityksen tarjoamasta sijoituspalvelusta, josta on säännelty voimassa olleen sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (26.7.1996/579) 5 §:ssä ja arvopaperimarkkinalain (495/1989) 4 luvussa. Lisäksi Rahoitustarkastus on antanut edellä mainittuja lakeja täydentävän ohjeen 201.2 arvopaperien markkinoinnissa noudatettavasta menettelystä ja 201.7 sijoituspalvelujen tarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista. Arvopaperimarkkinalaissa säädetään muun ohessa sijoituspalveluntarjoajan selonotto- ja tiedonantovelvollisuudesta.
Ohjeen 201.7 mukaan sijoituspalvelun tarjoamisessa on noudatettava hyvää tapaa. Valvottavan tulee antaa asiakkaalle olennaista tietoa päätöksenteon tueksi mm. sijoituspalvelun sisällöstä ja siihen liittyvistä olennaisista riskeistä. Ohjeen 201.2 jakso 6 koskee erityisesti joukkovelkakirjojen markkinointia. Ratan ohjeen mukaan markkinoinnissa tulee mm. selkeästi ilmoittaa, mikä on efektiivinen tuotto tai sen vaihteluväli tietyllä hetkellä ja että tuotto voi muuttua.
Asian käsittely Arvopaperilautakunnassa tapahtuu kirjallisesti ja lautakunnan ratkaisusuositus voi perustua vain lautakunnalle toimitetuista asiakirjoista ilmeneviin seikkoihin. Osapuolten näkemykset pankin tiedonantovelvollisuuden täyttämisen osalta poikkeavat toisistaan. Riidatonta asiassa on, että asiakas on keskustellut sijoitustuotteesta pankin sijoitusneuvojan kanssa ja asiakas on muutaman päivän kuluttua keskustelusta tehnyt merkinnän. Arvopaperilautakunta katsoo, että pankin laatimassa esitteessä tuottoon vaikuttavat tekijät on riittävästi selvitetty. Asiakkaalle on myös toimitettu 26.10.2005 päivätty merkintävahvistus. Lautakunta katsoo, että merkintävahvistuksessa on selkeästi esitetty joukkovelkakirjan lainaehdot. Asiakkaan olisi pitänyt ymmärtää viimeistään merkintävahvistuksesta koron määräytymistä koskevat ehdot.
Riitaiseksi on jäänyt asiakkaan ja sijoitusneuvojan välisen keskustelun sisältö sekä se, onko asiakkaalle annettu mm. tuotteesta laadittu esite. Arvopaperilautakunnalle toimitetun aineiston perusteella näyttökysymystä ei ole mahdollista arvioida tarkemmin.
Arvopaperilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.
Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Kontkanen, Sainio, Sario, Tauru, Teperi, Tuokko ja Turtiainen. Sihteerinä toimi Romppainen.
ARVOPAPERILAUTAKUNTA