Tapahtumatiedot

CDO-joukkolaina

Asiassa on kyse CDO-tyyppisestä joukkolainasta. Sijoitusinstrumentti on muodoltaan vaihtuvakorkoinen joukkovelkakirjalaina, jossa sijoittaja ottaa liikkeeseenlaskijariskin lisäksi kannettavakseen tuotteen viitesalkussa olevien yhtiöiden luottoriskiä. Tuotteen liikkeeseenlaskusarjoissa on ollut kahdesta neljään tuotto- ja riskitasoa, joita sijoittaja on voinut merkitä.

Asiakas on ollut yksityispankin asiakkaana vuodesta 2003 alkaen. Hänelle oli laadittu 14.3.2003 päivätty sijoitussuunnitelma. Asiakas osallistui pankin kutsumana 22.2.2006 pidettyyn pankin asiakastilaisuuteen, jossa esiteltiin CDO-joukkolainaa. Tilaisuuden jälkeen asiakas keskusteli yhteyshenkilönsä kanssa puhelimitse esitellystä tuotteesta ja sen oston rahoittamisesta lainarahalla. Asiakas neuvotteli 6.3.2006 yhteyshenkilönsä kanssa riskiltään korkeimpaan CDO-tuotteeseen sijoittamisesta ja joukkolainan hankinnan rahoittamiseksi lainan ottamisesta sekä joukkolainan panttauksesta. Asiakas allekirjoitti 9.3.2006 kyseisen 300.000 euron lainasopimuksen ja joukkolainan panttausta koskevan sopimuksen. Pankki siirsi samana päivänä asiakkaan tilille 299.900 euroa ja sen jälkeen merkitsi asiakkaalle CDO-joukkolainaa 299.700 eurolla.

Vuonna 2009 joukkolaina menetti täysin arvonsa luottovastuutapahtumien johdosta. Näistä sijoituksista oli kertynyt asiakkaalle veronalaisia tuottoja yhteensä 91.897,01 euroa.

M-realin joukkolaina

Asiakas sijoitti 39.945,25 euroa helmikuussa 2008 nimellisarvoltaan 50.000 euron M-realin joukkolainaan, jota varten asiakas otti pankista lainan. M-real lunasti 25.1.2010 noin 74 % joukkolainasta ennenaikaisesti nimellisarvostaan. Asiakkaalle maksettiin 28.1.2010 tästä syystä 36.759 euron suuruinen lunastushinta. M-real lunasti loputkin kyseisestä joukkolainasta ennenaikaisesti 30.7.2010 ja asiakkaalle maksettiin sijoituksen loppuosa 13.241 euroa lisättynä kertyneillä ja maksamattomilla koroilla lunastuspäivään saakka. Asiakas on maksanut lainan takaisin 30.6.2010.
 

Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

CDO-joukkolaina

Asiakas on osa-aikaeläkkeellä oleva osa-aikaviljelijä ja pitkäaikainen arvopaperisäästäjä lähinnä ”osta ja pidä” -periaatteella. Asiakas osallistui pankin kutsumana CDO-tyyppisen sijoitustuotteen markkinointitilaisuuteen helmikuussa 2006, jossa esiteltiin vauhdikkaassa PowerPoint -esityksessä pieniriskinen sijoitustuote ja sen hyvät tuottomahdollisuudet. Tilaisuudesta hän ei saanut mukaan mitään kirjallista materiaalia. Esityksen päätteeksi pankinjohtaja totesi, että “tähän sitten velkavipua”. Sekin vahvisti käsitystä riskittömästä sijoitustuotteesta.

Tilaisuuden jälkeen asiakas otti puhelimella yhteyttä pankin yhdyshenkilöön saadakseen lisäinformaatiota ja tiedustellakseen mahdollista lainoitusta ja lainan marginaalia, mutta summasta ei ollut vielä keskustelua. Pankin väitteen mukaan asiakkaalle lähetettiin 24.2.2006 sähköpostia, jonka liitteenä oli CDO-joukkolainan markkinointiesite. Asiakas ei kuitenkaan saanut väitettyä viestiä. Joko sitä ei ole lähetetty tai se on jäänyt roskapostisuodattimeen.

He tapasivat 6.3.2006 yksityispankin toimitiloissa. Asiakkaan tarkoituksena oli merkitä noin kymmenellä tuhannella eurolla kyseistä tuotetta ja ottaa siihen sijoitusluotto, mutta yhteyshenkilö suositti näin varmalle ja hyvätuottoiselle sijoitukselle 300.000 euron merkintää. Yhteyshenkilö vakuutti, että lainan korko on vähennyskelpoinen verotuksessa ja lisää näin tuottoa, joka ei kuitenkaan pitänyt myöhemmin paikkaansa. Mitään tuotteen riskejä hän ei maininnut. Tilaisuudesta tehtiin muistio jatkotoimenpiteiden pohjaksi, jossa mainittiin panttausasia, laina ja sen marginaali ja että merkitään CDO-joukkolainaa 300.000 eurolla. Siinä ei mainittu, että pankki tekisi merkinnän. Merkinnän mahdolliseksi ajankohdaksi arvioitiin 9.3., mutta tämä oli asiakkaan mukaan vain alustava arvio.

Asiakas allekirjoitti muistiossa merkityn lainan sekä siinä mainitun uuden panttauksen 9.3.2006. Asiakas ei ole saanut missään vaiheessa CDO-joukkolainan markkinointiesitettä eikä lainaehtoja. Asiakas ei myöskään ole antanut toimeksiantoa merkitä CDO-joukkolainaa. Asiakkaalle ei lähetetty mitään materiaalia tuotteesta ja hän ajatteli, että merkinnälle oli tullut jokin este. Huhtikuussa 2006 hän huomasi arvopaperiotteesta, että CDO-joukkolaina oli merkitty sinne. Kesäkuussa tullut ensimmäinen tuotto kuitenkin rauhoitti asiakasta. Marraskuussa 2008 asiakas sai kuulla yhteyshenkilöltään CDO-joukkolainan viiteyhtiöissä tapahtuneista luottovastuutapahtumista, joiden johdosta sijoituksen arvo oli pudonnut kahteenkymmeneen prosenttiin.

Asiakas on saanut pankilta harhaanjohtavaa ja virheellistä tietoa CDO-joukkolainasta. Markkinointitilaisuudessa ja keskusteluissa ennen merkintää on annettu virheellistä ja virallisesta esitteestä poikkeavaa tietoa. Pankki on vähätellyt tuotteen riskejä. Asiakas ei saanut CDO-joukkolainan esitettä eikä lainaehtoja. Pankki on nostanut asiakkaan lainan ilman valtuutusta. Asiakkaan nimi on väärennetty merkintälistaan, jossa on allekirjoituksena teksti ”sov.” ja asiakkaan sekä yhteyshenkilön nimet. Asiakas ei ole allekirjoittanut kyseistä merkintälistaa eikä hän ole antanut oikeutta käyttää nimeään allekirjoituksessa. Pankki on tehnyt merkinnän ja kuitannut merkintälistaan allekirjoituksen, jolla vakuutetaan merkitsijän saaneen listalleottoesitteen ja hyväksyneen sen ehdot ilman toimeksiantoa. Pankki ei ole ilmoittanut tehdystä merkinnästä asianmukaisesti asiakkaalle.

Asiakas katsoo, että pankki on laiminlyönneillään ja omavaltaisella toiminnallaan aiheuttanut mittavat taloudelliset tappiot, jotka hän vaatii korvattavaksi täysimääräisesti siten, että vuoden 2009 alusta lähtien maksetut sijoituslainan korot palautetaan asiakkaan tilille, tehty sijoitus hyvitetään täysimääräisenä ja sillä maksetaan pois sijoituslaina. Salkkupanttaus on myös purettava.

M-realin joukkolaina

Asiakas tiedusteli puhelimitse yhteyshenkilöltään M-realin yrityslainan merkitsemistä, mahdollisuutta saada lainaa, lainan korkomarginaalia ja sitä, onko lainan korko vähennyskelpoinen. Siihen otetun lainan korkojen yhteyshenkilö kertoi olevan vähennyskelpoisia, mutta jälkeenpäin selvisi, ettei näin ollut. M-realin joukkolainan panttaamisesta ei ollut mitään puhetta, eikä yhteyshenkilö sellaista ehdottanut.

Asiakas allekirjoitti 22.2.2008 päivätyn erityispanttaussopimuksen, jolla pantattu arvo-osuustili on saatettu lainan vakuudeksi. Allekirjoituksen hetkellä M-realin yrityslaina ei ollut asiakkaan omistuksessa, vaan se on ostettu vasta 28.2.2008. Pantatulle arvo-osuustilille se oli kuitenkin jo merkitty 26.2.2008 eli samana päivänä kun asiakas nosti lainan. Merkintä on selvästi virheellinen.

Asiakas pyytää Arvopaperilautakuntaa antamaan lausunnon siitä, onko panttaus tehty lain mukaisesti. Mikäli näin ei ole asia, hän vaatii panttauksen purkamista ja M-realin tuoton tilittämistä hänen shekkitililleen. Lisäksi asiakas pyytää Arvopaperilautakunnan lausunnon siitä, onko pankilla velvollisuus maksaa saamatta jäänyt verohyöty siitä, ettei sijoituslainan korko ollut verovähennyskelpoinen, vaikka ennen lainan nostamista yhteyshenkilö puhelimessa näin vakuutti.
 

Palveluntarjoajan vastaus asiakkaan valitukseen

Pankki katsoo, ettei se ole korvausvelvollinen asiassa.

CDO-joukkolaina

Asiakas oli valituksensa kohteena olevien tapahtumien aikaan 55-vuotias ja virkavapaalla ammattikorkeakoulun tietotekniikan yliopettajan toimesta. Pankissa asiakkaalla on ollut vuodesta 1992 alkaen arvo-osuustili, jolla on noin 30 suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita yhteensä noin 550.000 euron arvosta. Näin usean yhtiön osakkeiden omistaminen osoittaa Hirvosen olevan sijoitustoiminnassaan aktiivinen. Hänellä on ollut kokemusta myös lainavaroin sijoittamisesta. Asiakas on taloudellisissa asioissa valveutunut henkilö, jonka kyky käsittää hänelle esitettävää informaatiota on ollut korkealla tasolla.

Asiakas teki 7.2.2003 pankin kanssa konsultatiivisen varallisuudenhoitosopimuksen. Samassa yhteydessä asiakkaan yhteyshenkilöksi tuli pankin sijoitusjohtaja, jonka kanssa asiakas on hoitanut pankkiasioitaan. Asiakkaalle laadittiin 14.3.2003 kirjallinen sijoitussuunnitelma. Asiakkaan on pitkäaikaisena osakesijoittajana täytynyt ymmärtää, että matalasuhdanteet ja taloudelliset kriisit voivat kouriintuntuvalla tavalla näkyä sijoitusten arvoissa ja että sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Tästä huolimatta asiakas on sijoituksissaan halunnut toimia pitkäjänteisesti ja ottaa riskiä saadakseen sijoituksilleen korkeaa tuottoa. Asiakkaan tuntevana henkilönä asiakkaan yhteyshenkilö pitää täysin epäuskottavana asiakkaan väitettä siitä, että hän olisi tehnyt merkittävän sijoituspäätöksen tutustumatta perin pohjin saamiinsa tietoihin, tai että asiakas olisi ylipäänsä tehnyt sijoituksen käsittämättä, mitä on tekemässä.

Asiakas on totuudenvastaisesti kuvannut, että hänen yhteyshenkilönsä olisi saanut hänet tekemään tarkoitetun 10.000 euron sijoituksen sijaan 300.000 euron merkinnän. Asiakas toteaa, että hän oli 10.000 euron sijoituksella ajatellut osittain rahoittaa lähestyvän sapattivuotensa. Todettakoon, että 10.000 euron sijoitus joukkolainaan olisi luotosta perittävien korkojen jälkeen tuottanut hänelle noin 52,50 euroa kuukaudessa. Asiakas on ollut aktiivinen osapuoli sijoituksen tekemisessä.

Asiakas osallistui 22.2.2006 järjestettyyn tilaisuuteen, jossa pankin asiantuntija esitteli liikkeeseen laskettavia CDO-joukkolainoja. Pankin asiantuntijan mukaan tilaisuus ei ollut asiakkaan kuvaamalla tavalla erityisen vauhdikas, vaan tarkoituksena oli esitellä sijoitustuotteiden ominaisuudet perusteellisesti. Esityksessä käytetyistä 17 kalvosta 8 keskittyi joukkolainojen rakenteen, pääomariskin ja sen toteutumisen mekanismien kuvaamiseen. Lisäksi jo materiaalin sivulla kaksi kerrotaan selkeästi, että joukkolainojen pääomaa ei ole turvattu ja että sen voi menettää osittain tai kokonaan. Tilaisuuden jälkeen asiakas sai Rahoitustarkastuksen tarkastaman ja hyväksymän joukkolainojen markkinointiesitteen yhteyshenkilöltä sähköpostitse 24.2.2006. Markkinointiesitteestä joukkolainojen ominaisuudet ja myös riskit kävivät selkeällä tavalla ilmi. Markkinointiesitteessä on mainittu, että täydelliset lainaehdot sisältävä esite on saatavissa merkintäpaikoista.

Asiakas tiedusteli yhteyshenkilöltä mahdollisuudesta sijoittaa joukkolainoihin velkavivulla. Asiakas oli kiinnostunut nimenomaan riskitasoltaan korkeimmasta tuotteesta, jonka riskittömän koron ylittävä tuotto oli 7,00 % p.a. Joukkolaina on siis tarjonnut noin 10 %:n vuotuista tuottoa. Asiakkaan on kokeneena sijoittajana pitänyt käsittää, ettei 10 %:n tuottoa voi saavuttaa ilman kasvanutta pääoman menettämisen riskiä.

Asiakas ja yhteyshenkilö tapasivat 6.3.2006 pankin konttorissa ja keskustelivat vielä joukkolainojen ominaisuuksista. Väitteet asiakkaan ylipuhumisesta aikomaansa suurempaan sijoitukseen ovat täysin kohtuuttomia ja paikkansapitämättömiä. Asiakas on itse halunnut tehdä 300.000 euron sijoituksen. Yhteyshenkilö ei ole väittänyt sijoituksen olevan riskitön, vaan riskeistä – joista asiakas oli saanut jo aikaisemmin tiedon – on vielä erityisesti asiakkaan kanssa puhuttu.

CDO-joukkolainan vakuusarvo oli 50 % sijoituksen määrästä. Tästä syystä asiakas antoi lisävakuudeksi omistamiaan pörssiosakkeita ja rahasto-osuuksia noin 345.000 euron käyvästä arvosta. Nämä vakuudet riittivät kattamaan 300.000 euron luoton sekä hänellä ennestään olleen, noin 22.000 euron luoton, jonka vakuutena myös oli ollut arvopapereita. Luoton korot sovittiin lyhennettäviksi neljännesvuosittain samalla kun joukkolainan tuotto maksettiin. Luoton pääoma sovittiin maksettavaksi kokonaisuudessaan takaisin joukkolainan erääntyessä. Heti keskustelun jälkeen asiakas vahvisti edellä mainitut asiat toteutettaviksi allekirjoittamalla niitä koskevan toimeksiannon.

Asiakas tuli 9.3.2006 sovitulla tavalla konttoriin allekirjoittamaan erityispanttaussitoumuksen ja luoton velkakirjan. Vasta tämän jälkeen asiakkaan 6.3.2006 antama toimeksianto toteutettiin sovitulla tavalla.

Asiakas oli pitkän aikaa ilmeisen tyytyväinen sijoitukseen ja siitä maksettavaan tuottoon. Pankille tulikin suurena yllätyksenä, kun asiakas lähes kolme vuotta myöhemmin värikkäästi väitti, että a) hänen nimensä oli väärennetty merkintälistaan, b) hän ei koskaan olisi halunnutkaan ottaa luottoa, jonka oli 9.3.2006 nostanut ja c) hän ei koskaan edes ollut tehnyt koko sijoitusta CDO-joukkolainaan. Pankki pitää asiakkaan väitteitä käsittämättöminä.

Asiakkaan väitteeseen väärennysrikoksesta pankki toteaa, että se ei ole missään vaiheessa väittänyt, että merkintälistaan kirjoitettu merkintä olisi asiakkaan allekirjoitus. Asiakas oli antanut toimeksiannon jo aikaisemmin. Pankin käsityksen mukaan Arvopaperilautakunta ei myöskään asiaa ratkaistessaan suorita tapahtumien rikosoikeudellista arviointia.

Asiakas väittää, että pankki olisi maaliskuussa 2006 päättänyt sijoittaa 300.000 euroa hänen varojaan CDO-joukkolainaan. Pankki pitää väitettä todetulla tavalla käsittämättömänä. Asiakas on 6.3.2006 antanut toimeksiannon merkitä 300.000 eurolla mainittua joukkolainaa. Asiakas on kolme päivää myöhemmin tullut nostamaan sovitun 300.000 euron luoton, jonka korot maksuohjelman mukaan maksettaisiin kolmen kuukauden välein samaan aikaan kuin CDO-joukkolainan tuotot tulevat asiakkaan tilille ja jonka “pääoma maksetaan kerralla kokonaan CDO-joukkolainan eräpäivänä.

Asiakkaan 7.2.2003 allekirjoittaman varallisuudenhoitosopimuksen ehtojen mukaan “Asiakkaan katsotaan hyväksyneen pankin toimenpiteet, mikäli hän ei ole esittänyt kirjallisesti pankkia kohtaan huomautusta 30 kalenteripäivän saatuaan tiedon toimenpiteestä.” Asiakas on muun muassa pantatun rahatilinsä tiliotteilta voinut todeta joukkolainasta maksetun tuottoja kolmen kuukauden välein kesäkuusta 2006 alkaen. Hän on näin ollen saanut tiedon merkinnästä jo vuonna 2006 ja hänen olisi pitänyt reklamoida asiasta tuolloin. Reklamoimatta jättämällä hän on joka tapauksessa merkinnän hyväksynyt.

Asiakkaan ja pankin käsitykset tapahtumista poikkeavat todetusti merkittävällä tavalla toisistaan. Pankin näkemyksen mukaan asian ratkaiseminen vaatisi suullisen todistelun kuulemista. Koska Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus voi perustua vain lautakunnalle toimitetuista asiakirjoista ilmeneviin seikkoihin, Arvopaperilautakunta ei pankin näkemyksen mukaan voi toimitetun aineiston perusteella arvioida näyttökysymyksiä tarkemmin, vaan arviointi vaatisi suullisen todistelun kuulemista. Arvopaperilautakunnan ei tästä syystä tule suosittaa asiassa hyvitystä.

Asiakkaalle CDO-joukkolainasta aiheutunut sijoitustappiotappio on valitettava, mutta tuo tappio on seurausta äärimmäisen poikkeuksellisesta markkinatilanteesta. Ennen kokematon finanssikriisi johti siihen, että asiakkaan tietoisesti ottama sijoittajariski toteutui. Tuo riski kuuluu kuitenkin joukkolainaan sijoittaneen asiakkaan itsensä kannettavaksi. Pankki katsoo korvausvaatimuksen ja asiakkaan muiden vaatimusten edellä mainituista syistä olevan vailla perusteita.

M-realin joukkolaina

Asiakkaalle ei ole aiheutunut riidanalaisesta M-real-sijoituksesta tai panttauksesta minkäänlaista vahinkoa. Sijoitus on ollut hänelle selvästi voitollinen. Asiakas on lautakuntamenettelyn aikana sopinut pankin kanssa M-real-joukkolainan hankkimiseen otetun luoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta ja maksanut luoton 30.6.2010. Pankin käsityksen mukaan Arvopaperilautakunnalla ei ole perusteita antaa M-real-joukkolainasijoitukseen liittyen suositusta, koska riidanalaisesta sijoitustuotteesta ei ole aiheutunut asiakkaalle vahinkoa ja riidanalaiseen panttaukseen liittyvä luotto on maksettu pois. Pankki kertoo tästä huolimatta seuraavassa näkemyksensä riidanalaisesta tapahtumainkulusta.

Asiakas antoi 21.2.2008 puhelinkeskustelun aikana toimeksiannon M-real-joukkolainan merkitsemisestä 50.000 euron nimellisarvosta. Merkintä sovittiin rahoitettavaksi kokonaisuudessaan pankista lainattavilla varoilla. Asiakkaan arvo-osuustilillä ja rahatilillä olevat varat olivat jo ennestään asiakkaan aikaisempien luottojen vakuutena. Puhelimessa sovittiin, että M-real-joukkolaina pantataan tuohon samaan vakuuteen. Lisäksi sovittiin, että yhteyshenkilö laatii laina-asiakirjat ja panttaussitoumuksen ja asiakas tulee ne myöhemmin allekirjoittamaan.

Asiakas meni 25.2.2008 pankin konttoriin allekirjoittamaan laina-asiakirjat, erityispanttaussitoumuksen sekä lainan nostotositteen, jolla laina 26.2.2008 nostettiin pantatulle rahatilille. Asiakirjojen allekirjoittamisen jälkeen Hirvosen antama toimeksianto M-real-joukkolainan ostamisesta voitiin toteuttaa.

Asiakkaalle on koko ajan ollut selvää, että hänen M-real-joukkolainan hankkimista varten ottamansa laina nostetaan hänen pantatulle rahatililleen. Hänelle on myös ollut selvää, että M-real-joukkolaina ostetaan pantatun rahatilin varoilla ja siirretään pantatulle arvo-osuustilille. Asiakas on tiennyt näillä tileillä olevien ja niille tulevien varojen olevan pantattuina hänen lainojensa, mukaan lukien M-real-joukkolainan hankkimista varten otettu laina, vakuudeksi allekirjoitettuaan erityispanttaussitoumuksen 25.2.2008.

25.2.2008 allekirjoittamastaan lainan nostotositteesta asiakas on nähnyt, että M-real-joukkolainan hankintaan otettava laina nostetaan pantatulle rahatilille. Velkakirjasta hän taas on nähnyt, että lainan korot veloitetaan samalta pantatulta rahatililtä. Vielä kun asiakas on kauppavahvistukselta nähnyt, että M-real-joukkolainan merkintä on tehty pantatulta rahatililtä pantatulle arvo-osuustilille, ei hänelle mitenkään ole voinut jäädä virheellistä käsitystä M-real-joukkolainan tulemisesta erityispanttauksen piiriin.

Pankki kiistää asiakkaan väitteen siitä, että M-real-joukkolainan panttaus olisi tapahtunut ilman hänen suostumustaan. Pankin näkemyksen mukaan sillä ei ole mitään perusteita hyväksyä asiakkaan vaatimusta M-real-joukkolainan tuoton tilittämisestä hänen shekkitililleen.

Asiakas on pyytänyt Arvopaperilautakunnan kannanottoa siitä, onko pankilla velvollisuus maksaa saamatta jäänyt verohyöty. Pankilla ei ole tietoa asiakkaan saamasta, asiaan liittyvästä verotuspäätöksestä tai siitä, onko asiakas ilmoittanut paikalliseen verotoimistoon riittävät tiedot M-real-joukkolainamerkintää varten otetun velan käyttötarkoituksesta ja kohdistumisesta. Pankin vastuulla ei ole ollut toimittaa verotoimistolle näitä tietoja, vaan asiakkaan on pitänyt tehdä se itse. Asiakkaan vaatimuksen kannalta merkityksellistä on kuitenkin se, että yhteyshenkilö on antanut asiakkaalle täysin oikean tiedon.

M-real-joukkolaina on ulkomainen joukkolaina. Sen tuotto ei siten ole laissa korkotulon lähdeverosta tarkoitettua kotimaista korkotuloa, vaan tuloverolain mukaista pääomatuloa. Mainitunlaisen joukkolainan hankkimiseen käytettyä velkaa voidaan pitää tuloverolain 58 §:ssä tarkoitettuna tulonhankkimisvelkana, sillä se kohdistuu veronalaisen tulon hankkimiseen. Verovelvollisella on oikeus vähentää tuollaisen velan korot pääomatuloista tai alijäämähyvityksenä ansiotulojen verosta.
 

Selvitykset

Osapuolten kirjelmien lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- Yksityishenkilön varallisuudenhoitosopimus, jonka asiakas on allekirjoittanut 7.2.2003.

- Yksityishenkilön varallisuudenhoitosopimuksen yleiset ehdot. Ehtojen mukaan asiakkaan katsotaan hyväksyneen pankin toimenpiteet, mikäli hän ei ole esittänyt kirjallisesti pankkia kohtaan huomautusta 30 kalenteripäivän saatuaan tiedon toimenpiteestä.

- Asiakkaan sijoitussuunnitelma, joka on päivätty 14.3.2003. Sijoitussuunnitelman mukaan asiakkaan ansiotulot olivat noin 45–50.000 euroa vuodessa bruttona. Asiakkaalla oli lyhyitä korkosijoituksia n. 14.000 euron arvosta ja osakesijoituksia noin 358.000 euroa, joista kertyi osinkotuottoa kyseisenä vuonna yli 10.000 euroa. Asiakkaan omistuksessa oli myös maatila ja metsää, joiden arvo oli noin 150.000 euroa.

Sijoitussuunnitelman mukaan asiakkaan sijoittamisen tavoitteeksi alkoi muodostua eläkepäivien elintason turvaaminen. Asiakkaalle arvioitiin sopivaksi strategia, joka sopii tuottohakuiselle sijoittajalle, joka sijoittaa pitkällä tähtäimellä ja on valmis ottamaan suuremman riskin saavuttaakseen paremman tuoton. Asiakkaan kertoman mukaan hän on harjoittanut sijoitustoimintaa jo 1980-luvulta lähtien. Hänen sijoitustähtäimensä oli pitkä ja hän tunsi sijoittamiseen liittyvät riskit. Hän tunsi myös muihin sijoitusinstrumentteihin kohdistuvat riskit ja ymmärsi, mitä vaikutuksia riskitekijöillä on toteutuessaan varallisuuden tuottoon ja arvonmuutokseen sekä hänen tavoitteensa saavuttamiseen.

- CDO-joukkolainan PowerPoint-kalvosarja (22.2.2006) ja painettu markkinointiesite (helmikuu 2006). Niiden sisältöä on esitelty lähemmin mm. Arvopaperilautakunnan ratkaisussa APL 11/10, joka on saatavilla lautakunnan lausuntojen internet-tietokannassa osoitteessa http://www.fine.fi.

- CDO-joukkolainan 10.1.2006 päivätty ohjelmaesite (52 s.) ja lainakohtaiset ehdot (23 s.). 

- Tuloste yhteyshenkilön 24.2.2006 lähettämästä sähköpostiviestistä, jossa on kerrottu sijoituksen tuotosta. Sähköpostin liitteenä on CDO-joukkolainan markkinointimateriaalia sisältävä pdf-tiedosto (pankin mukaan CDO-joukkolainan markkinointiesite). Sähköpostista on myös sähköpostiohjelman tuloste, jonka mukaan se on lähetetty muun muassa asiakkaalle 24.2.2006 kello 14.44.

- Asiakasmuistio, joka on päivätty 6.3.2006. Muistioon on kirjattu seuraavat toimenpiteet: 1. osakkeiden siirto pantatulle arvo-osuustilille, 2. merkitään 300.000 eurolla CDO-joukkolainan korkeinta riskitasoa, 3. Em. arvopaperit 300.000 euron lainan vakuudeksi, 4. Laina 5 vuotta, eräpäivä 22.3.2011, marginaali 0,7 % + 100 euroa järjestelypalkkiota, korot neljännesvuosittain. Asiakas ja yhteyshenkilö ovat allekirjoittaneet muistion.

- Verohallituksen julkaisu 51.08 1.2.2008, joka koskee velan korkojen vähentämistä.

- Yksityishenkilön velkakirja, joka on päivätty 8.3.2006. Velan määrä oli 300.000 euroa. Velan korko maksetaan kolmen kuukauden välein alkaen 22.6.2006 ja lainan pääoma maksetaan kerralla kokonaan 22.3.2011. Asiakas on allekirjoittanut velkakirjan 9.3.2006. Velkakirjaan liittyvät velan yleiset ehdot.

- Erityispanttaussitoumus, joka on päivätty 8.3.2006. Sitoumuksen mukaan asiakkaan arvo-osuustilillä olevat arvo-osuudet sekä siihen liitetyllä hoitotilillä olevat varat ovat pantattuina 22.724 euron ja 300.000 euron velkojen vakuudeksi. Asiakas on allekirjoittanut sitoumuksen 9.3.2006. Sopimukseen kuuluvat panttausehdot.

- Asiakasmuistio, joka on päivätty 9.3.2006. Muistioon on kirjattu seuraavat toimenpiteet: 1. Siirretään käyttötilin varat ja palvelut SH-tilille, 2. Pantataan lainan vakuudeksi em. tili, 3. Siirretään 3 kk välein pantatulta tililtä CDO-joukkolainan tuotto - lainan korko SH-tilille, 4. Myös osinkotuotot siirretään SH-tilille. Asiakas ja yhteyshenkilö ovat allekirjoittaneet muistion.

- Tosite 300.000 euron luoton nostosta 9.3.2006. Tositteessa on ilmoitettu järjestelypalkkioksi 100 euroa ja mainittu mitä tiliä hyvitetään 299.000 eurolla. Tositetta ei ole allekirjoitettu.

- Merkintälista, joka on päivätty 9.3.2006. Merkintälista koskee CDO-joukkolainaa, jota on merkitty 299.700 eurolla asiakkaan nimiin. Merkintälistan allekirjoituksena lukee ”sov. [asiakkaan nimi] / [yhteyshenkilön nimi]” samalla käsialalla kirjoitettuna.

- Asiakkaan shekkitilin tiliote, joka on päivätty 6.4.2006. Tiliotteesta näkyy, että tilille on 9.3.2006 maksettu 299.900 euron laina ja tililtä on maksettu 299.700 euron merkintämaksu CDO-joukkolainaan.

- Asiakkaan ja yhteyshenkilön välinen puhelu 21.2.2008 alkaen kello 13.59 auki kirjoitettuna. Osapuolet keskustelevat aluksi M-realin joukkolainasta ja sen hankintaa varten otettavasta lainasta. Puhelun päätteeksi yhteyshenkilö lupaa selvittää joukkolainan verovähennysoikeuden.

- Asiakkaan ja yhteyshenkilön välinen puhelu 21.2.2008 alkaen kello 14.23 auki kirjoitettuna. Yhteyshenkilö toteaa, että M-realin joukkolaina on vähennyskelpoinen. Asiakas kysyy onko hänellä ”vielä kanissa jonkun verran?”. Yhteyshenkilö vastaa: ”Vakuutta, kyllä se siihen samaan syssyyn se menis. Sen vakuusarvo on 70 %, mutta ei tuo mitään muuta tarvitse, mutta siihen samahan läjähän.” Osapuolet jatkavat keskustelua joukkolainasta ja lainasta. Asiakas toteaa ostavansa M-realin joukkolainaa kokonaan lainarahoituksella. Tämän jälkeen asiakas kyselee CDO-joukkolainan jälkimarkkinatilannetta ja luottovastuutapahtumista, johon yhteyshenkilö vastaa, että ei ole mielekästä hintatasoa ja ettei lisää luottovastuutapahtumia ole tullut. Puhelun lopuksi yhteyshenkilö lupaa tehdä 42.000 euron lainalle asiakirjat valmiiksi maanantaille 25.2.2008.

- Asiakkaan ja yhteyshenkilön välinen puhelu 25.2.2008 alkaen kello 11.40 auki kirjoitettuna. Yhteyshenkilö tiedustelee milloin asiakas voisi hoitaa M-realin joukkolainaa koskevan asian. Asiakas ilmoittaa pääsevänsä samana päivänä paikalle. Yhteyshenkilö ilmoittaa lopuksi, että ”muutenkin vois katsoa, kun ei ole hetkeen katsottu läpi mitä täs on” ja he sopivat tapaamisen samalle päivälle kello 13.00.

- Henkilöasiakkaan luottohakemus, joka on päivätty 22.2.2008. Luottohakemus koskee 42.000 euron sijoitusluottoa M-realin 3 kk joukkolainamerkintää varten. Asiakkaan allekirjoitus on päivätty 22.2.2008.

- Yksityishenkilön velkakirja, joka on päivätty 22.2.2008. Velkakirja koskee asiakkaan 42.000 euron luottoa, jonka korko maksetaan kolmen kuukauden välein alkaen 20.3.2008 ja lainan pääoma kerralla kokonaan 20.12.2010. Asiakas on allekirjoittanut velkakirjan 25.2.2008.

- Erityispanttaussitoumus, joka on päivätty 22.2.2008. Sitoumuksella asiakas on pantannut arvo-osuustilillään olevat arvo-osuudet ja siihen liitetyllä hoitotilillä olevat varat 4.540 euron, 300.000 euron ja 42.000 euron lainojen vakuudeksi. Asiakas on allekirjoittanut sitoumuksen.

- 25.2.2008 päivätty vahvistus asiakkaan M-realin joukkolainan ostosta. Sopimuspäivä on ollut 25.2.2008 ja arvopäivä 28.2.2008. Joukkolainan hinta korkoineen oli 39.945,25 euroa.

- Tosite 40.000 euron luoton nostosta 26.2.2008. Tositteessa on mainittu 100 euron järjestelypalkkio ja se, että asiakkaan tiliä hyvitettiin 39.900 eurolla. Asiakas on allekirjoittanut tositteen.

- Asiakkaan käyttötilin tiliote, joka koskee kautta 18.2.–17.3.2008. Tiliote on päivätty 18.3.2000. Tiliotteella on 39.900 euron pano lainasta ja 39.945,25 euron otto M-realin 15.12.2010 erääntyvän joukkolainan ostoa varten. Tiliotteella on myös 6.454,65 euron pano 14.3.2008 CDO-joukkolainan tuotosta.

- Asiakkaan arvo-osuustilin arvopaperiote ajalta 1.–29.2.2008. Tilillä oli osakkeita 412.699,80 euron arvosta, sijoitusrahasto-osuuksia 67.390 euron arvosta sekä 50.000 euron M-realin joukkolaina sekä 300.000 euron CDO-joukkolaina.

- Asiakkaan sähköpostiviesti yhteyshenkilölleen 16.3.2008. Viestissä asiakas kyselee M-realin joukkolainan ostosta perityn välityspalkkion suuruutta. Asiakas oli selvittänyt toisen pankin perimän välityspalkkion uudelle asiakkaalle ja Saksan pörssin noteerauksen joukkolainalle.

- Yhteyshenkilön asiakkaalle 7.11.2008 lähettämä sähköposti, jonka liitteenä on CDO-joukkolainan lainakohtaiset ehdot.

- Asiakkaan yhteyshenkilölleen 21.12.2008 lähettämä sähköposti, jossa asiakas kertoo nähneensä CDO-joukkolainan ehdot ensimmäistä kertaa ja ihmettelee matalia suojaustasoja.

- Asiakkaan päästötodistus ammattikoulusta vuodelta 1969.

- Ammattikorkeakoulun ilmoitus 16.8.2010, jossa ilmoitetaan, että asiakkaalle on myönnetty virkavapaata lisensiaatin tutkinnon suorittamista varten 1.9.–31.10.2007 ja 1.9.2008.–31.1.2009. Ilmoituksessa kerrotaan myös, että asiakas on suorittanut lisensiaatin tutkinnon 8.4.2009 eikä hänellä ole ollut virkavapaata tohtorinväitöksen valmisteluun.

- Todistus asiakkaan palvelussuhteista ja virkavapauksista.

- Kuvakaappaus asiakkaan sähköpostiohjelman Saapuneet-kansiosta, jossa viestit ovat 24.2.2006 aikaväliltä 14.05–15.58. Viesteissä ei ole mukana yhteyshenkilön lähettämää viestiä.

- Asiakkaan sähköpostikeskustelu 12.8.2010 työpaikan ATK-tuen kanssa. Asiakas tiedusteli millä perusteella sähköpostijärjestelmä estää ulkopuolelta tulevia joukkolähetyksiä. Asiakas mainitsi, että joskus ilmailukerhon jäsenilleen lähettämä viesti ei tule koulun verkossa olevalle koneelle. ATK-tuesta vastattiin seuraavasti: ”Tämä on ilmeisesti kyseessä roskapostinsuodatukseen liittyvä ominaisuus. Eli tuossa joukkolähetyksessä käytetään ilmeisesti tuon ilmailukerhon jakelulistaa, jolloin heidän postipalvelimensa yrittää lähettää meidän sähköpostiosoitteella postia. Meidän sähköpostia voidaan lähettää vain meidän sähköpostipalvelimien kautta.”
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Taustaa

Asiakas oli helmi-maaliskuussa 2006 keskustellut pankkiyhteyshenkilönsä kanssa sijoittamisesta uudentyyppisen joukkolainan ylimpään riskitasoon. Asiakas allekirjoitti 9.3.2006 300.000 euron lainasopimuksen ja joukkolainan panttausta koskevan sopimuksen. Pankki siirsi samana päivänä asiakkaan tilille 299.900 euroa ja sen jälkeen merkitsi asiakkaalle CDO-joukkolainaa 299.700 eurolla.

Asiakas on vaatinut pankkia korvaamaan CDO-joukkolainasta aiheutuneet tappiot siten, että vuoden 2009 alusta lähtien maksetut sijoituslainan korot palautetaan asiakkaan tilille, tehty sijoitus hyvitetään täysimääräisenä ja sillä maksetaan pois sijoituslaina. Asiakas on myös vaatinut salkkupanttauksen purkua. Pankki on kiistänyt asiakkaan vaatimukset.

Asiakas sijoitti 39.945,25 euroa nimellisarvoltaan 50.000 euron M-realin joukkolainaan helmikuussa 2008. M-realin joukkolaina pantattiin hänen lainojensa vakuudeksi.

Asiakas on vaatinut M-realin joukkolainan panttauksen purkamista sekä korvausta saamatta jääneestä verohyödystä. Pankki kiistää asiakkaan vaatimukset.

Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymisen edellytyksenä on, että pankin menettelyssä voidaan todeta jokin huolimattomuudesta johtuva virhe tai puute, joka on aiheuttanut asiakkaalle vahinkoa.

Perustelut

CDO-joukkolaina

Arvopaperilautakunta toteaa osapuolten kertomusten tapahtumien kulusta poikkeavan toisistaan olennaisesti. Kertomukset eroavat muun muassa seuraavilta osin:

· Miten pankin asiantuntija esitteli CDO-joukkolainan yleisötilaisuudessa 22.2.2006?
· Saiko asiakas CDO-joukkolainan markkinointiesitteen sähköpostin liitetiedostona 24.2.2006?
· Saiko asiakas markkinointiesitettä tavatessaan yhteyshenkilönsä 6.3.2006?
· Mitä asiakkaan ja pankin toimihenkilön kesken keskusteltiin CDO-joukkolainasta puhelimitse ja pankin konttorissa?
· Antoiko asiakas pankille toimeksiantoa merkitä CDO-joukkolainaa?

Arvopaperilautakunta toteaa, että sen menettely on kirjallista ja vain yleiset tuomioistuimet voivat kuulla todistajia. Lautakunta toteaa lisäksi, että se ei ole toimivaltainen käsittelemään väärennysrikosta koskevaa väitettä. Arvopaperilautakunta katsoo, että lautakunnan käytettävissä olevin menetelmin ei voida saada riittävää selvyyttä tapahtumista, erityisesti CDO-joukkolainasta annettujen tietojen osalta, minkä vuoksi lautakunta ei voi antaa lausuntoa asiassa.

M-realin joukkolaina

Asiakas on vaatinut M-realin joukkolainan panttauksen purkamista. M-real on maksanut asiakkaalle lainan takaisin korkoineen. Lautakunta toteaa, että asiakas ja pankki ovat sopineet lainan ennenaikaisesta takaisinmaksusta ja laina on maksettu kokonaisuudessaan takaisin. Arvopaperilautakunta toteaa siten, että se ei lausu M-realin joukkolainan panttausta koskevassa asiassa, koska kyseisen joukkolainan panttaus on jo purettu.

Asiakas on vaatinut pankkia korvaamaan saamatta jääneen verohyödyn. Asiakas ei ole tehnyt oikaisuvaatimusta verottajalle. Lautakunta toteaa, että se ei käsittele verotuksen oikeellisuutta koskevia kysymyksiä. Lautakunta toteaa jättävänsä asiakkaan M-realin joukkolainan verotusta koskevan kysymyksen tutkimatta ennenaikaisena, sillä asiakas ei ole tehnyt oikaisuvaatimusta verottajalle.

Suositus

Lautakunta jättää lausumatta CDO-joukkolainan osalta asian epäselvyyden vuoksi, M-realin joukkolainan osalta panttauksen purkautumisen vuoksi ja verokysymyksen osalta vaatimuksen ennenaikaisuuden vuoksi.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen an­tami­seen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo, jäsenet Norros ja Repo sekä varajäsenet Laurila ja Terho. Sihtee­rinä toimi Heino.


ARVOPAPERILAUTAKUNTA