Haku

APL 16/13

Tulosta

Asianumero: APL 16/13 (2014)

Kategoria: Sijoituspalvelun tarjoaminen

Ratkaisu annettu: 29.10.2014

Pääomaturva. Obligaatio. Markkinointi. Vanhentuminen.

Tapahtumatiedot

Tapauksessa on kyse pääomaturvatusta obligaatiosta ja sen markkinoinnin yhteydessä annettujen tietojen asianmukaisuuden arvioinnista sekä asian mahdollisesta vanhentumisesta.

Keskusteltuaan palveluntarjoajan edustajan kanssa, asiakas sijoitti 50.000 euroa riidanalaiseen obligaatioon 8.2.2008. Obligaation liikkeeseen laskenut yhtiö sekä tuotteen pääomaturvan taannut samaan konserniin kuulunut yhtiö asetettiin sittemmin konkurssiin, mikä vaikutti huomattavasti tuotteen markkina-arvoon. Konkurssimenettely on edelleen kesken. Asiakas oli ollut yhteydessä tuotteen myyjään yhtiöön liittyneen uutisoinnin johdosta, mutta teki virallisen reklamaation lautakunnan välityksellä vasta maaliskuussa 2013.

Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Asiakkaan mukaan myynti oli painostavaa ja kaupanteon yhteydessä riskeistä ei mainittu mitään, vaan painotettiin 100 %:n pääomaturvaa. Tuotteesta saamassaan esitteessä ei käy ilmi riski menettää sijoittamansa rahat, vaan päinvastoin yhtiö lupaa sille päivittäisen likviditeetin ja että huonoimmassakin tapauksessa siitä saa sijoittamansa pääoman takaisin markkinatilanteesta huolimatta.

Asiakkaan näkemyksen mukaan vaatimus ei ole vanhentunut, koska häntä on ohjeistettu yhtiön taholta odottamaan eräpäivään 1.3.2013 asti. Koska varoja ei tuolloin palautettu kokonaisuudessaan lupauksesta huolimatta, niin hän otti yhteyttä lautakuntaan. Asiakas vaatii yhtiötä palauttamaan loput vielä palauttamatta olevista varoistaan eli yhteensä 41.422,01 euroa.

Yhtiön vastaus asiakkaan valitukseen

Yhtiö toteaa liikkeeseenlaskijan konkurssista uutisoidun laajasti 15.9.2008, minkä lisäksi se on lähettänyt asiakkaalle kaksi kirjettä asiasta syyskuussa 2008 sekä vielä lokakuussa 2009. Asiakas ei ole esittänyt yhtiölle mitään reklamaatiota tai velan vanhenemisen katkaisemista tarkoittavaa vaatimusta ennen kuin vasta lautakuntaan 12.3.2013 toimitetun valituksen muodossa, vaikka saamiensa kirjeiden perusteella hänen olisi pitänyt havaita väittämänsä tietojen virheellisyys ja ryhtyä toimiin asiassa. Yhtiön näkemyksen mukaan asia on ensisijaisesti vanhentunut, minkä vuoksi lautakunnan ei tulisi antaa ratkaisusuositusta asiassa. Lisäksi yhtiö viittaa lautakunnan ohjesäännön 11 §:ään, jonka mukaan lautakunta ei käsittelisi sellaisia tapauksia, joissa on kulunut yli kaksi vuotta asiakkaan viimeisestä yhteydenotosta palveluntarjoajaan kysymyksessä olevassa asiassa. Vastineensa liitteenä yhtiö on kuitenkin toimittanut myös asiakkaan allekirjoittaman ostositoumuksen, jossa hän on vakuuttanut saaneensa tuotteesta asianmukaiset tiedot.

Selvitykset

Osapuolten kirjelmien lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- sivut 2-6 otsikoimattomasta esityksestä, jossa käsitellään yleisellä tasolla pääomaturvattuja tuotteita ja niiden ominaisuuksia

- asiakkaan allekirjoittama tuotteen ostositoumus 8.2.2008, jossa asiakas on ilmoittanut tutustuneensa tuotteen markkinointiesitteessä oleviin lainaehtoihin sekä ymmärtävänsä että kyseessä on sitova toimeksianto.

- laskukopio tuotteen merkintään liittyen

- tuotteen 6-sivuinen markkinointiesite, joka sisältää kuvauksen tuotteen keskeisistä ominaisuuksista, tuotteen kohde-etuuksien esittelyn, tiedot tuoton laskennasta sekä vuosilta 2004-2007 simuloidun tuoton. Lisäksi esitteessä on listattuna usein kysyttyjä kysymyksiä, joissa tuodaan esiin tuotteen liikkeeseenlaskija ja tuotteeseen liittyvä vakuus, tuotteeseen liittyvä tuoton- ja muut maksut, mahdollisuus saada sijoitetut varat takaisin ennen eräpäivää, tuotteen listaamattomuus, mahdollisuus tarjouksen peruuntumiselle sekä keskeiset riskitekijät, joiden osalta todetaan, että tuotteeseen ei tule sijoittaa perehtymättä lainaehtoihin, velkakirjadokumentaatioon sekä tuotetyyppiin liittyviin keskeisimpiin riskeihin, joiden kerrotaan olevaan saatavilla joko yhtiöstä. Esitteen lopuksi on tuotu lyhyesti esiin tuotteeseen liittyvää verotuskohtelua.

- tuotteen lopullisten ehtojen englanninkielinen 23-sivuinen tiivistelmä, jossa tuodaan esiin tuotteeseen liittyviä riskejä mukaan lukien liikkeeseenlaskijariski.

- liikkeeseenlaskijayhtiön englanninkielinen perusesite, 218 sivua

- kolme yhtiön liikkeeseenlaskijasta tilanteesta lähettämää asiakaskirjettä vuosilta 2008-2009

- asiakkaan 7.11.2008 allekirjoittama valtakirja yhtiölle hoitaa hänen puolestaan tuotteeseen liittyvää saamista liikkeeseenlaskijan konkurssipesästä

- yhtiön kirjeenvaihtoa liittyen tuotteen lunastamiseen asiakkaalta kolmannen tahon toimesta

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Taustaa

Laissa velan vanhentumisesta (728/2003) todetaan, että yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta. Kyseisessä laissa velalla tarkoitetaan rahavelkaa sekä muita velvoitteita. Lain 7 pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan asiamiehen, edustajan tai muun toimeksisaajan tekemään virheeseen tai laiminlyöntiin perustuvassa vahingonkorvauksessa vanhentumisaika alkaa kulua siitä, kun toimeksisaaja on tehnyt tilityksen tai, jollei vahingonkorvauksen peruste käy ilmi tilityksen tiedoista, siitä kun päämies on havainnut virheen tai laiminlyönnin taikka hänen olisi pitänyt se havaita.

Yhtiö on kertonut lähettäneensä asiakkaalle kirjeitä liittyen tuotteen liikkeeseenlaskijan konkurssiin. Asiakas ei ole tätä kiistänyt, mutta on kertonut, että yhtiön edustaja on ohjeistanut häntä odottamaan tuotteen eräpäivään asti. Yhtiö ei ole nimenomaisesti kommentoinut kyseistä asiakkaan väitettä, vaan on ainoastaan yleisellä tasolla kiistänyt asiakkaan väitteet myös perusteiltaan sekä todennut, että asiakas ei ole esittänyt sille missään vaiheessa mitään reklamaatiota tai muutoinkaan katkaissut asian vanhentumista.

Perustelut

Tapauksessa asiakas on kertonut keskustelleensa asiasta yhtiön edustajan kanssa, mutta keskus-telujen ajankohdasta ei ole esitetty tarkempaa selvitystä. Yhtiö on puolestaan kertonut lähettä-neensä asiakkaalle kirjeitä konkurssiin liittyen syyskuussa 2008 ja vielä lokakuussa 2009. Asiakas ei ole kiistänyt saaneensa kyseisiä kirjeitä. Lisäksi hän on myös allekirjoittanut valtakirjan 7.11.2008 saatavansa valvomiseksi liikkeeseenlaskijan konkurssipesässä. Lautakunta toteaa, että edellä todettujen seikkojen johdosta asiakkaan on viimeistään lokakuussa 2009 katsottava tulleen tietoiseksi tapauksessa liikkeeseenlaskijan asiamiehenä toimineen palveluntarjoajan virheellisestä menettelystä asiassa ja kun hän vaatinut asiasta korvausta vasta 12.3.2013 eli kolme ja puoli vuotta myöhemmin, on vaatimus vanhentunut.

Suositus

Lautakunta toteaa, että asia on vanhentunut, minkä vuoksi se ei suosita asiassa hyvitystä.

Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Pönkä, Repo, Sario ja Kirppu. Sihteerinä toimi Sainio. Päätökseen sisältyy Sarion eriävä mielipide.

ARVOPAPERILAUTAKUNTA

Eriävä mielipide päätökseen APL 16/13

Katson lautakunnan enemmistöstä poiketen, että asia ei ole vanhentunut.

Pidän uskottavana asiakkaan väitettä hänelle suullisesti annetusta tiedosta, jonka mukaan hänen tulisi odottaa tuotteen eräpäivään asti. Vaikka asiakkaan tulisi aina ensisijaisesti olla yhteydessä tuotteen hänelle myyneisiin tahoihin, on yhtiökin vastannut asiakkaan yhteydenoton perusteella lautakunnan tekemään selvityspyyntöön kahden viikon kuluttua tuotteen eräpäivästä. Näkemykseni mukaan asiakas on siten tapauksessa reagoinut kohtuullisena pidettävässä ajassa, kun on ilmennyt että hänelle suullisesti annettu tieto varojen takaisinmaksusta eräpäivänä ei toteudukaan.

Yhtiön mukaan asiakas on allekirjoituksellaan vahvistanut saaneensa tuotteesta asianmukaiset tiedot. Asiakkaan mukaan kuitenkin tuotteen myyjä vakuutti hänelle, että tuotteesta saisi sen eräpäivänä takaisin koko sijoitetun pääoman riippumatta sen hetken markkinatilanteesta. Totean, että yhtiö ei ole nimenomaisesti kiistänyt asiakkaan esittämää väitettä suullisesti annetusta tiedosta. Pidän asiasta saamani selvityksen perusteella asiakkaan väitettä uskottavana ja katson, että asiakkaan näkökulmasta hänen tuotteesta kokonaisuutena saamansa tiedot ovat olleet harhaanjohtavia.

Katson palveluntarjoajan siten menetelleen riidanalaista tuotetta markkinoidessaan tai myydessään arvopaperimarkkinalain ja Rahoitustarkastuksen ohjeen vastaisesti sekä muutoinkin tuottamuksellisesti. Tämän vuoksi katson, että tuotteeseen sijoitetun pääoman menettämisestä asiakkaalle aiheutuva tappio on sellaista vahinkoa, josta yhtiö on vastuussa.

Suositan yhtiötä korvaamaan asiakkaalle tämän vaatimuksen mukaisesti 41.422,01 euroa sekä samalla asiakasta palauttamaan obligaation yhtiölle

Tuula Sario

Tulosta