Tapahtumatiedot
Asiakas on käynyt sijoitusneuvotteluita pankin konttorissa 6.3.2007. Neuvottelujen tuloksena hän sijoitti 15.000 euroa korkorahastoon ja 2.000 euroa indeksilainaan.
Asiakas on vaatinut 18.3.2009 päivätyssä korvausvaatimuksessa pankkia hyvittämään hänelle korkorahastosijoituksen arvonlaskun lisättynä 5,0 % vuotuisella korkotuotolla 6.3.2007 lukien. Lisäksi asiakas on vaatinut samassa yhteydessä 5.000 euroa korvausta muista kuluista. Pankki kuitenkin kieltäytyi maksamasta vaadittuja korvauksia, koska katsoi, ettei sijoitusneuvonnassa ollut tapahtunut virhettä.
Asiakas on 31.3.2009 lunastanut korkorahastosijoitusen, jonka arvo oli lunastuspäivänä 11.780,08 euroa. Sijoitetun pääoman arvo on siten laskenut 3.219,92 euroa.
Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle
12.4.2009 päivätty valitus
Asiakas katsoo, että häntä on johdettu 6.3.2007 pankin kanssa käydyissä sijoitusneuvotteluissa harhaan. Asiakkaan mukaan neuvotteluissa keskusteltiin säästötilistä, mutta varat päätyivät tästä huolimatta pankin edustajan menettelyn takia riskipitoiselle rahastotilille. Asiakas kertoo, ettei konttorin johtajan mukaan kukaan pankissa ole tiennyt, että korkorahastosijoitus voisi mennä tappiolliseksi.
Lisäksi asiakas on tuonut esiin valituksen liitteisiin tehdyissä merkinnöissä, että hän ei ole saanut sijoitushetkellä sijoitussuositusta. Asiakirja annettiin hänelle vasta 24.2.2009 ja asiakas epäilee, että se on tehty jälkikäteen elokuussa 2008. Asiakas katsoo, että mikäli hän olisi saanut sijoitussuosituksen neuvotteluissa, hän ei olisi tehnyt korkorahastosijoitusta. Lisäksi asiakas huomauttaa, etteivät sijoitussuosituksessa esitetyt tiedot vastaa todellisuutta, koska hän ei ole halunnut ottaa ollenkaan riskiä.
Asiakas vaatii arvopaperilautakunnalle 30.3.2010 toimittamassaan lisäselvityksessä, että pankki korvaa hänelle sijoitetun pääoman alenemisesta aiheutuneen menetyksen 3.320 euroa ja sijoitetulle 15.000 euron pääomalle 5 prosentin koron. Lisäksi asiakas vaatii 5.000 euroa korvausta tappioista, jotka johtuvat siitä, etteivät varat ole olleet hänen käytettävissään.
23.6.2009 arvopaperilautakunnalle toimitettu vastine
Asiakas ei ole arvopaperilautakunnalle toimittamassaan vastineessa tuonut esiin sellaista uutta tietoa, jolla olisi merkitystä asiassa.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Pankin mukaan asiakas on 6.3.2007 asioidessaan pankin konttorissa ilmoittanut olevansa kiinnostunut 17.000 euron sijoittamisesta ja saaneensa toiselta pankilta tarjouksen määräaikaistalletuksesta. Asiakas on kuitenkin kertonut pankin edustajalle, ettei halua sitoa varojaan ennalta määrätyksi ajaksi. Pankin edustaja on tästä syystä selvittänyt asiakkaan kiinnostusta sijoitusajan pituudesta. Lisäksi asiakkaalta on samassa yhteydessä tiedusteltu aikaisempaa sijoituskokemusta sekä suhtautumista sijoituksen arvonvaihteluun sijoitusaikana. Saatujen vastausten perusteella asiakkaan riskinottohalukkuus on arvioitu matalaksi. Tästä johtuen asiakkaalle on kerrottu kyseisen ajankohdan yleiseen näkemykseen perustuvan, matalan riskin sijoitussuosituksen valitulle, kolmen vuoden arvioidulle sijoitusajalle. Annettu suositus on ollut sijoittaa 85 prosenttia (14.450 euroa) varoista korkorahastoon ja 15 prosenttia (2.550 euroa) osakerahastoon. Asiakas kuitenkin päätti sijoittaa 15.000 euroa korkorahastoon ja 2.000 euroa indeksilainaan. Asiakas on saanut tapaamisessa korkorahaston yksinkertaistetun rahastoesitteen, rahaston markkinointiesitteen ja indeksilainan ehdot.
Pankki katsoo, että asiakkaan esittämät väitteet sijoitusneuvonnan epärehellisyydestä eivät pidä paikkaansa. Pankin edustaja on toiminut tarkoin pankin hyväksyttyjen toimintaohjeiden mukaisesti käymällä asiakkaan kanssa keskustelun sijoittamisen tavoitteista ja esittelemällä asiakkaalle kysymyksiä sijoittamisen kannalta keskeisimmistä seikoista. Tämän jälkeen edustaja on esitellyt asianmukaisesti korkorahastoa ja indeksilainaa.
Asiakas on saanut korkorahaston yksinkertaistetun rahastoesitteen ja hän on allekirjoittaessaan merkintätoimeksiannon vakuuttanut, että ”Rahastoyhtiön edustaja on käynyt toimeksiantajan kanssa läpi ja selostanut hänelle Rahaston ominaisuudet ja kiinnittänyt toimeksiantajan huomiota siihen, että rahasto-osuuksien arvo voi nousta tai laskea markkinatilanteesta riippuen. Rahasto-osuuden arvon historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta”. Asiakas on näin ollen saanut kiistatta tiedon myös rahastosijoittamiseen liittyvästä rahasto-osuuksien arvonlaskun mahdollisuudesta. Asiakas ei ole voinut perustellusti saada sellaista käsitystä, että hänen varansa olisi talletettu tilille. Kaiken kaikkiaan asiakas on saanut oikeat ja riittävät tiedot perustellun sijoituspäätöksen tekemiseksi.
Pankki kiistää asiassa korvausvelvollisuutensa, koska asiakkaan saama sijoitusneuvonta on ollut hyvän pankkitavan mukaista eikä asiakas ole esittänyt vaatimuksessaan sellaisia seikkoja, jotka puoltaisivat korvausvelvollisuutta. Pankki katsoo, että asiakkaan tehdessään itse päätöksen sijoittaa varojaan korkorahastoon, myös rahasto-osuuksien arvonlaskusta aiheutunut taloudellinen tappio kuuluu sijoittajariskin osana hänen itsensä kannettavaksi.
Selvitykset
Osapuolien kirjelmien lisäksi arvopaperilautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
1. 6.3.2007 päivätty sijoitussuositus, jossa sijoitusajaksi on merkitty 5 vuotta ja pääomaksi 17.000 euroa. Lisäksi asiakirjaan liittyvästä riskinottohalukkuuden selvityksestä ilmenee, ettei asiakas ole kiinnostunut rahoitusmarkkinoista eikä hän seuraa niitä aktiivisesti, asiakas on sijoittanut vain tileille, hän ei reagoisi mitenkään sijoituksen arvon vaihteluihin ja odottaa sijoituksen arvon säilymistä pitkällä aikavälillä, vaikka saisikin pienemmän tuoton.
2. Korkorahaston yksinkertaistettu rahastoesite joulukuulta 2006, jonka 4 kohdan mukaan sijoitusten arvo voi nousta tai laskea. Sijoittaja saattaa menettää osan sijoittamistaan varoista.
3. Korkorahaston markkinointiesite joulukuulta 2006, jonka mukaan markkinatilanteesta riippuen rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea. Historiallisen kehityksen perusteella ei voida ennakoida rahastosijoituksen tuottotasoa tulevaisuudessa.
4. Asiakkaan ja pankin edustajan 6.3.2007 allekirjoittama merkintätoimeksianto, joka koskee 15.000 euron sijoittamista korkorahastoon. Asiakirjan mukaan toimeksiantaja on vastaanottanut rahastoa koskevan yksinkertaistetun rahastoesitteen, tutustunut tähän sekä rahaston sääntöihin ja hyväksyy ne. Lisäksi asiakirjassa on todettu, että rahastoyhtiön edustaja on käynyt toimeksiantajan kanssa läpi ja selostanut hänelle rahaston ominaisuudet ja kiinnittänyt toimeksiantajan huomiota siihen, että rahasto-osuuksien arvo voi nousta tai laskea markkinatilanteesta riippuen. Rahasto-osuuden arvon historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta.
5. Asiakkaan lakimiehen kirjoittama artikkeli, joka on julkaistu internetsivulla http://www.adressit.com.
6. 18.3.2009 päivätty asiakkaan korvausvaatimus pankin Sallan konttorille, jossa vaaditaan sijoituksen arvonlaskun hyvittämistä lisättynä 5,0 % vuotuisella korkotuotolla 6.3.2007 lukien. Lisäksi asiakas vaatii 5.000 euroa korvausta taloudellisista menetyksistä, koska hänen varansa olivat pankin tekemän virheen vuoksi järkevän käytön ulkopuolella.
7. Asiakkaan 9.4.2009 allekirjoittama valtuutus Vakuutus- ja rahoitusneuvonnalle.
8. 9.3.2009 päivätty asiakkaan reklamaatio, josta ei käy ilmi kenelle se on osoitettu. Reklamaatiossa asiakas korostaa, ettei hän ole ollut sijoitushetkellä riskinsietokykyinen. Asiakas myös kertoo luulleensa korkorahaston tarkoittaneen pankkiterminologiassa säästötiliä, johon ei liity pääoman menettämisen riskiä.
9. Pankin kielteinen päätös asiakkaan 9.3.2009 päivättyyn korvausvaatimukseen. Päätös sisältää asiallisesti samat perustelut kuin pankin vastaus asiakkaan valitukseen. Lisäksi asiakirjassa on todettu, ettei asiakkaalle ole syntynyt vahinkoa, koska hän ei ole lunastanut rahasto-osuuksia.
10. 31.3.2009 päivätty lunastustoimeksianto, josta ilmenee, että sijoitettu 15.000 euron suuruinen pääoma on lunastuspäivänä ollut arvoltaan 11.780,08 euroa.
11. 24.4.2009 päivätty asiakkaan käyttötilin tiliote, josta ilmenee, että kyseiselle tilille on 1.4.2009 kirjattu 11.714,57 euroa korkorahastosijoituksen lunastamisesta.
Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus
Taustaa
Asiakas on käynyt sijoitusneuvotteluita pankin konttorissa 6.3.2007 17.000 euron sijoittamisesta. Neuvotteluissa asiakkaalta tiedusteltiin muun muassa aikaisempaa sijoituskokemusta, suhtautumista sijoituksen arvonvaihteluihin ja sijoittamiseen liittyviä tavoitteita. Annettujen tietojen perusteella pankki arvioi asiakkaan riskinottohalukkuuden matalaksi ja suositteli 14.450 euron sijoittamista korkorahastoon ja 2.550 euron sijoittamista osakerahastoon. Asiakas kuitenkin päätti sijoittaa 15.000 euroa korkorahastoon ja 2.000 euroa indeksilainaan. Asiakkaan valitus koskee vain korkorahastosijoitusta.
Asiakkaan valituksesta ja 6.3.2007 päivätystä sijoitussuosituksesta ilmenee, ettei asiakkaalla ole aiempaa sijoituskokemusta. Asiakas on ollut sijoitusneuvotteluiden ajankohtana 65-vuotias ja aikaisemmin hän oli sijoittanut varojaan vain tileille. Asiakas on valituksessaan kertonut, että häntä johdettiin sijoitusneuvotteluissa harhaan, koska neuvotteluissa puhuttiin säästötilistä, mutta varat päätyivät tästä huolimatta riskipitoiselle rahastotilille. Lisäksi asiakas on kertonut, ettei hän halunnut ottaa riskiä eikä hänelle kerrottu sijoitukseen liittyvästä pääoman menettämisen mahdollisuudesta.
Asiakas on pyytänyt arvopaperilautakunnan kannanottoa siihen, onko pankki toiminut virheellisesti neuvoessaan asiakasta sijoittamaan varansa korkorahastoon. Lausunnossa on otettava kantaa pankin selonotto- ja tiedonantovelvollisuuksien täyttämiseen, sijoitustuotteen sopivuuden arviointiin sekä asiakkaan korvausvaatimukseen.
Tapauksessa on kysymys pankin tarjoamasta sijoituspalvelusta. Tapaukseen soveltuvaa sääntelyä on arvopaperimarkkinalaissa (26.5.1989/495), jota on muutettu 6.3.2007 annetun sijoitusneuvonnan jälkeen. Tähän tapaukseen on sovellettava vain mainittuna ajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon Rahoitustarkastuksen (nyk. Finanssivalvonnan) ohje nro 201.7 sijoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista.
Arvopaperimarkkinalain 4 luvun 3a pykälässä määrättiin sijoitusneuvonnan ajankohtana, että:
”Arvopaperinvälittäjän, joka tarjoaa sijoituspalveluna omaisuudenhoitoa, on pyydettävä asiakkaaltaan ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot tämän taloudellisesta asemasta, sijoituskokemuksesta ja sijoituspalvelua koskevista tavoitteista, jollei se asiakkaan sijoituskokemukseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta. Arvopaperinvälittäjän on tällöin pyydettävä riittävät tiedon myös sen selvittämiseksi, voidaanko asiakasta pitää 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettuna ammattimaisena sijoittajana.
Edellä 1 momentissa säädetty velvollisuus koskee arvopaperinvälittäjää myös silloin, kun se tarjoaa sijoituspalveluna arvopaperinvälitystä tai emissionjärjestämistä, jos asiakas pyytää ennen toimeksiannon antamista sijoitusneuvontaa arvopaperien hankinnassa tai luovutuksessa.”
Edelleen arvopaperimarkkinalain silloisen 4 luvun 4 pykälässä todettiin, että arvopaperinvälittäjän on annettava asiakkaalle sijoituspalvelusta ja sen kohteena olevista arvopapereista ne tiedot, joilla saattaa olla olennaista vaikutusta asiakkaan päätöksentekoon, jollei se sijoituspalvelun luonteeseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta.
Rahoitustarkastuksen ohjeen mukaan pankin, joka antaa asiakkaalle sijoitusneuvontaa ennen arvopaperinvälitystoimeksiannon vastaanottamista, on tunnettava asiakkaansa voidakseen palvella asiakasta tämän edun mukaisesti. Pankin on asiakkaalta saamiensa tietojen perusteella pyrittävä varmistumaan siitä, että asiakkaan taloudellinen vastuunkantokyky ja sijoituskokemus ovat riittäviä asiakkaan kaavailemiin tai tälle suositeltaviin sijoitustoimiin.
Pankin tiedonantovelvollisuuden osalta Rahoitustarkastuksen ohjeessa on todettu, ettei arvopapereiden myyntiä saa pyrkiä edistämään antamalla harhaanjohtavia tai totuudenvastaisia tietoja taikka käyttämällä hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä. Pankilla on tiedonantovelvollisuus asiakasta kohtaan ja tiedot on annettava asiakkaalle ennen kaupan tekemistä. Pankilla on velvollisuus varoittaa asiakasta, mikäli toimeksiannon kohteena olevaan arvopaperiin tai sen liikkeeseenlaskijaan liittyy erityisiä riskejä. Samoin asiakkaalle on annettava tieto julkistetuista tai muutoin yleiseen tietoon tulleista seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon.
Perustelut
Pankin selonottovelvollisuuden täyttäminen
Arvopaperilautakunta katsoo, että pankki on täyttänyt arvopaperimarkkinalakiin ja Rahoitustarkastuksen ohjeeseen perustuvan selonottovelvollisuutensa. Tämä ilmenee 6.3.2007 päivätystä sijoitussuosituksesta ja 9.3.2009 päivätystä reklamaatiosta, jossa asiakas on kertonut pankin kartoittaneen muun muassa asiakkaan riskinsietokykyä ja sijoitustoimintaan liittyviä tavoitteita.
Asiakas on valituksessaan kertonut, ettei hänelle annettu sijoitushetkellä sijoitussuositusta, vaan se hän sai sen vasta 24.2.2009. Lisäksi asiakas on katsonut, että suositus on virheellinen ja epäilee, että se on tehty jälkikäteen elokuussa 2008.
Edellä mainittujen seikkojen perusteella arvopaperilautakunta pitää todennäköisenä, että pankki on tehnyt sijoitussuosituksen sijoitusneuvonnan yhteydessä, mutta sitä ei annettu asiakkaalle. Viimeksi mainitulla seikalla ei ole kuitenkaan merkitystä pankin selonottovelvollisuuden täyttämisen kannalta, vaan olennaista on arvioida onko pankki hankkinut asiakkasta riittävät tiedot palvellakseen häntä hänen etujensa mukaisesti. Sijoitussuositusta voidaan tässä mielessä pitää todisteluasiakirjana selonottovelvollisuuden täyttämisestä, jonka lisäksi se ilmentää pankin käsitystä asiakkaalle sopivista sijoitusvaihtoehdoista. Arvopaperilautakunta katsoo, ettei asiakas ole esittänyt riittävää selvitystä sijoitussuosituksen virheellisyydestä tai siitä, että se olisi tehty vasta jälkikäteen.
Pankin tiedonantovelvollisuuden täyttäminen
Asiakas on valituksessaan katsonut tulleensa harhaan johdetuksi, jonka takia hänen varansa päätyivät riskipitoiseen korkorahastoon. Lisäksi asiakas on huomauttanut, ettei hänelle kerrottu sijoitusneuvotteluissa sijoitukseen liittyvästä pääoman menettämisen riskistä.
Asiakas on kuitenkin allekirjoittanut 6.3.2007 päivätyn merkintätoimeksiannon, jonka mukaan hän on vastaanottanut korkorahastoa koskevan yksinkertaistetun rahastoesitteen, tutustunut siihen sekä rahaston sääntöihin ja hyväksynyt ne. Lisäksi merkintätoimeksiannosta ilmenee, että rahastoyhtiön edustaja on käynyt asiakkaan kanssa läpi ja selostanut hänelle rahaston ominaisuudet ja kiinnittänyt asiakkaan huomiota siihen, että rahasto-osuuksien arvo voi nousta tai laskea markkinatilanteesta riippuen. Pääoman menettämisen riskistä on mainittu myös yksinkertaistetun rahastoesitteen kohdassa 4 ”Rahasto-osuuden ja vertailuindeksin tuoton kehitys”.
Muun selvityksen puuttuessa arvopaperilautakunta katsoo edellä mainitun kirjallisen aineiston osoittavan, että pankki on täyttänyt arvopaperimarkkinalakiin ja Rahoitustarkastuksen ohjeeseen perustuvan tiedonantovelvollisuutensa.
Sijoitustuotteen sopivuuden arviointia
Pankki on asiakkaan sijoitusprofiili huomioon ottaen suositellut, että asiakkaan 17.000 euron pääomasta 14.450 euroa sijoitettaisiin korkorahastoon ja loput 2.550 euroa osakerahastoon. Asiakas päätti kuitenkin sijoittaa 15.000 euroa korkorahastoon ja 2.000 euroa indeksilainaan.
Arvopaperilautakunta katsoo, ettei pankki olisi voinut asiakkaan sijoitusten tekemisen aikaan maaliskuussa 2007 ennakoida tulevaa markkinatilannetta ja finanssikriisin poikkeuksellisia vaikutuksia siten, että sen olisi tullut pidättäytyä suosittelemasta sijoittamista korkorahastoon. Tapauksessa annetun sijoitussuosituksen sisältö on arvopaperilautakunnan mukaan vastannut kysymyksillä selvitettyä asiakkaan riskinottohalukkuutta. Arvopaperilautakunta katsoo näin ollen, että korkorahaston suosittaminen kyseisessä tilanteessa on ollut asianmukaista.
Asiakkaan vahingonkorvausvaatimuksen arviointia
Asiakas on vaatinut arvopaperilautakunnalle 30.3.2010 toimittamassaan selvityksessä, että pankki korvaa hänelle sijoitetun pääoman alenemisesta aiheutuneen menetyksen 3.320 euroa ja sijoitetulle 15.000 euron pääomalle 5 prosentin koron. Lisäksi asiakas on vaatinut 5.000 euroa tappioista, jotka johtuvat siitä, etteivät varat ole olleet hänen käytettävissään.
Arvopaperilautakunta katsoo, ettei pankki ole menetellyt korkorahaston merkintätilanteessa arvopaperimarkkinalain tai Rahoitustarkastuksen ohjeen vastaisesti tai muutoin tuottamuksellisesti. Tämän vuoksi arvopaperilautakunta katsoo, ettei asiakkaan korkorahastosijoituksen osalta realisoitunut 3.320 euron suuruinen tappio ole sellaista vahinkoa, josta pankki olisi vastuussa tai että pankki olisi aiheuttanut asiakkaalle muuta vahinkoa.
Suositus
Edellä esitettyjen seikkojen perusteella arvopaperilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.
Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Rissanen sekä jäsenet Kajander-Saarikoski, Palin, Repo, Sario, Tauru, Teperi ja Turtiainen. Sihteerinä toimi Pönkä.
ARVOPAPERILAUTAKUNTA