Haku

APL 1555/02

Tulosta

Asianumero: APL 1555/02 (2003)

Kategoria: Sijoituspalvelun tarjoaminen

Ratkaisu annettu: 30.10.2003

Iäkäs henkilö sijoitusneuvonta sijoituspolitiikka vahingonkorvausvaatimus

Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Asiakas on toimittanut Arvopaperilautakunnalle 11.10.2002 päivätyn valituksen sekä antanut lisäksi 17.2.2003 ja 27.4.2003 päivätyt lausumat.

Asiakas on vaatinut, että pankin tulee korvata asiakkaalle 151 530,74 euroa, jotka ovat syntyneet pankin harhaanjohtavasta informaatiosta sekä sopimuksenvastaisesta toiminnasta.

Asiakas on vaatimuksensa perusteeksi esittänyt muun muassa seuraavaa.

A.Sopimuksen syntyminen ja asiakkaan ikä

Asiakas on tehnyt 4.1.1999 konsultatiivisen varainhoitosopimuksen 73-vuotiaana (syntynyt vuonna 1925). Asiakkaalla ei ole ollut aikaisempaa kokemusta osakemarkkinoista ja niiden riskeistä. Asiakkaan säästöjen tuotot ovat vuosien aikana kertyneet pankkitilien koroista ja valtion obligaatioista. Omaisuutensa hoidossa asiakkaalle on aina ollut tärkeää varovaisuus siitä, ettei säästettyä varallisuutta menetetä. Obligaatioista saatu tuotto on ollut asiakkaalle aina riittävää.

Asiakas kysyy, mikä on pankin vastuu iäkkään henkilön sijoitusasioiden hoidossa? Pankki on ottanut yhteyttä asiakkaaseen vuonna 1998 ja tarjonnut omaisuudenhoitopalveluitaan. Sopimus on solmittu vuonna 1999. Sopimus on ollut luonteeltaan konsul-tatiivinen eli kaikkiin toimeksiantoihin on vaadittu asiakkaan hyväksyntä. Asiakkaan varat on sittemmin sijoitettu pankin ehdotuksien mukaisesti. Asiakas ei ole missään vaiheessa itse ottanut pankkiin yhteyttä ja pyytänyt tekemään toimeksiantoja. Pankki on itse toteuttanut kaikki sijoitusstrategian vastaiset toimeksiannot. Asiakas ei ole missään vaiheessa halunnut poiketa sijoitussuunnitelmasta eikä ole edes ymmärtänyt tehneensä sitä.

Asiakas on katsonut pankin toimineen monissa häneen liittyvissä kysymyksissä varomattomasti ottamatta huomioon sitä, ettei asiakkaan kyky hahmottaa varallisuudenhoitoon liittyviä kysymyksiä ole yhtä hyvä kuin nuoremman henkilön. Samanaikaisesti pankki on käyttänyt hyväksi asiakkaan luottamuksellisia omaisuustietoja markkinoidessaan varainhoitopalveluja. Asiakas on katsonut, että pankki on omaa etuaan tavoitellessaan johtanut asiakasta harhaan ehdottaessaan varainhoitosopimusta, joka on ollut vastoin asiakkaan omaa halua ja riskinottokykyä. Asiakas onkin esittänyt epäilyn siitä, onko vuonna 1999 laadittu varainhoitosopimus pätevä ja asiallisesti solmittu ja onko pankki ylipäätään toiminut oikein ehdottaessaan kyseistä sopimusta asiakkaalle. Asiakkaan näkemyksen mukaan pankin olisi tullut huolellisesti selvittää asiakkaalle, minkälaatuisesta sijoitustoiminnasta sopimuksessa on kysymys ja toteuttaa tämän jälkeen sijoitukset noudattaen tarkasti kirjallisesti laadittua sijoitussuunnitelmaa. Syyskuussa 2002 pankki on oikaissut sijoitussuunnitelman vastaiset sijoitukset suunnitelman mukaisiksi.

B. Sijoitussuunnitelmasta

Konsultatiivisessa varainhoitosopimuksessa on määritelty sijoitussuunnitelma siten, että osakkeisiin sijoitetaan 30 prosenttia, joukkovelkakirjalainoihin 65 % ja rahamarkkinasijoituksiin 5 % koko varallisuuden määrästä. Osakkeiden maantieteellinen jakautuminen on sopimuksessa määritelty siten, että Suomi –painotus on enintään 50 prosenttia ja Länsi-Eurooppa –painotus on enintään 50 prosenttia. Pohjois-Amerikka ja kehittyvät taloudet on suljettu maantieteellisestä jakaumasta ulkopuolelle. Asiakkaalle on jäänyt epäselväksi se, mistä varallisuudesta varojen perusallokaatio (30 % -70 %) määritellään, koska pankissa on myös ollut varallisuutta, joka ei ole ollut varainhoitosopimuksen piirissä. Sopimukseen piiriin on laskettu osakkeet ja osakerahastot, obligaatiot ja rahamarkkinarahastot. Sopimuksen ulkopuolelle ovat kuitenkin jääneet pankkitilit ja si-joitusvakuutukset. Asiakas on pohtinut, olisiko pankin tullut laatia omaisuudenhoidon yhteenvetoraportti, josta olisi näkynyt asiakkaan koko omaisuus. Alkuperäisen varainhoitosopimuksen sijoitussuunnitelmaan ei ole tehty sopimussuhteen aikana kirjallisia allokaatiomuutoksia ja yksittäiset sijoitukset on sovittu puhelimitse sopimuksen teon jälkeen.
Asiakkaan katsoessa varainhoitoraportteja elokuussa 2002, hän totesi, että pankin 28.6.2002 raportin mukaan Pohjois-Amerikan osakemarkkinoille tehdyt Diamonds Trust Units Series 1 ja Nasdaq Gold sijoituksien osuus oli 9,73 prosenttia, vaikka sijoitussuunnitelmassa oli nimenomaisesti sovittu, ettei Pohjois-Amerikkaan tehdä sijoituksia. Asiakas katsoo, että tässä pankki on toiminut vastoin varainhoitosopimusta ja sen olisi tullut kysyä asiakkaalta, hyväksyykö hän sijoitussuunnitelmaansa lähes 10 prosentin suuruisen poikkeaman. Asiakas onkin esittänyt kysymyksen siitä, onko varainhoitosopimuksessa mainittu sijoitussuunnitelma ja -allokaatio pankkia sitova ja mikäli ei ole, miksi sellainen on sopimukseen tehty tai mikäli poikkeamat ovat mahdollisia, niin millaiset poikkeamat ovat asiakkaan näkökulmasta hyväksyttäviä.

Asiakas jatkaa, että osakkeiden kohdalla pankki on ylittänyt myös maaliskuussa 2001 30 prosentin lajijakaumapainotuksen. Tuottoraportissa 28.3.2002 osakkeiden osuus oli 43,78 prosenttia. Asiakas katsoo, ettei sijoituksia tehtäessä olisi tullut ylittää sijoitussuunnitelmassa sovittua osakkeiden osuutta. Asiakkaan näkemyksen mukaan osuus voi ylittyä hieman sijoituksen tekemisen jälkeen kurssien noustessa, mutta ylitys olisi tullut korjata viimeistään seuraavan neljännesvuosiraportin yhteydessä. Osakkeiden kokonaisosuuden seuraaminen on ollut asiakkaan mukaan erityisen vaikeaa, koska niissä on näkynyt vain varainhoidon piirissä oleva omaisuus, mutta ei muuta pankissa säilytyksessä olevaa omaisuutta. Asiakkaalla ei ole ollut selvää käsitystä siitä, miten varainhoidon piirin 30 prosentin osakeosuus lasketaan. Lisäksi asiakas on todennut, että pankki on sijoittanut asiakkaan varoja sijoitusvakuutuksen kautta Pohjois-Amerikan ja Aasian kasvurahaston Dow Jones ja Nasdaq – indeksiosuuksiin, millä alueilla sijoituksia ei sijoitussuunnitelman mukaisesti olisi lainkaan tullut olla. Amerikkalaisiin osakkeisiin on ollut sijoitettuna 28.3.2002 raportin mukaan 12,31 prosenttia koko varallisuudesta. Asiakas on todennut, että hänen on ollut mahdotonta ymmärtää pankin raportointia ja seurata, mikä omaisuuslaji kuuluu mihinkin. Asiakas onkin todennut, että olisiko varainhoitajan pitänyt puhelimessa toimeksiantoa ehdottaessaan aina mainita, että kyseinen sijoitus ei ole suunnitelman mukainen.

C. Toimeksiantojen toteuttamisesta

Asiakas on kertonut tavanneensa poikansa kanssa pankin varainhoitajan tammikuussa 2002. Tapaamisen tarkoituksena oli siirtää varainhoidon käytännön järjestelyt asiakkaan pojalle, koska asiakas oli itse huolissaan varojen hupenemisesta ja siitä, ettei kyennyt itse riittävästi valvomaan pankin hoidossa olleita varojaan. Tapaamisen yhteydessä asiakas oli tehnyt pojalleen valtakirjan, joka oikeutti pojan antamaan sijoitustoimeksiantoja, mutta ei oikeuttanut nostamaan asiakkaan varoja pois pankista. Asiakas oli pyytänyt pankkia olemaan valtakirjan tekemisen jälkeen kaikissa asioissa yhteydessä hänen poikaansa, mutta tätä pyyntöä ei pankki ollut noudattanut. Pankki oli jatkanut edelleen yhteydenpitoaan asiakkaaseen. Asiakas ei tiedä syytä pankin toimintaan.

Asiakas kiistää pankin väitteen siitä, että konsultatiivista varainhoitosopimusta olisi muutettu yhden tapaamisen perusteella. Muutoksista ei tehty mitään kirjallista sopimusta. Asiakas katsookin, että esille tulleita seikkoja tulee tarkastella nimenomaan alkuperäisen kirjallisen varainhoitosopimuksen perusteella, koska mitään muuta kirjallista sopimusta ei pankin kanssa ole tehty. Asiakas kiistää pankin väitteet suullisista sopimusmuutoksista perusteettomina.

Tammikuun tapaamisessa ei sovittu muutoksia sopimukseen tai sen sijoitusallokaatioon. Tästä syystä asiakas kiistää sen, että valtakirjan lauseella: ”osakkeita ei ole rajoitettu Suomeen”, on tarkoitettu muutettavaksi sopimusta. Kyseisellä lauseella asiakas on antanut pojalleen oikeuden päättää sijoituksista. Todelliset asiakkaan pojan tekemät sijoitukset ovat olleet sopimuksen mukaisia, eikä kyseisen lauseen turvin ole tehty yhtään sijoitusta. Asiakas katsoo pankin siksi toimineen vastoin asiakkaan toivomusta keväällä 2002 uusia sijoituksia tehdessään. Tapaamisen yhteydessä ei varainhoitajalle ole annettu mitään toimeksiantoa.

Asiakas kertoo, että hänen poikansa oli palannut vasta elokuussa 2001 ulkomailta, mistä syystä hän ei ollut ehtinyt paneutumaan asiakkaan sijoitus- ja pankkiasioihin kovinkaan tarkasti vielä tammikuuhun 2002 mennessä. Tästä syystä asiakas ja hänen poikansa ovatkin vasta kesäkuussa 2002 havainneet asioiden tilan ja lähestyneet pankkia. Asiakas katsoo, että hänen poikansa ja varainhoitajan tapaaminen tulee tulkita vain asioihin tutustumiseksi. Asiakas kiistää sen, että hänen poikansa olisi velvoittanut pankkia hankkimaan amerikkalaisia osakkeita, koska pankki ei ole ollut edes hänen poikaansa yhteydessä toimeksiantoja tehtäessä. Ainoat toimeksiannot, joita asiakkaan poika on pankille antanut, ovat tapahtuneet syksyllä 2002. Asiakas on todennut, että pankki on useissa kohdissa sekoittanut toimeksiantojen todelliset antajat, jotka olivat loppukesään 2002 pankki ja siitä eteenpäin asiakkaan poika. Asiakas itse ei ole antanut itsenäisesti ilman pankin myötävaikutusta yhtään toimeksiantoa sopimussuhteen aikana. Asiakas on myöntynyt pankin tekemiin sijoitusehdotuksiin, koska ei ole osannut muutakaan niihin todeta. Asiakas on irtisanonut sopimuksen 11.2.2003.
 

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Pankki on toimittanut Arvopaperilautakunnalle 5.2.2003 päivätyn vastauksen ja antanut lisäksi 14.4.2003 ja 28.5.2003 päivätyt lausumat asiassa.

Pankki on vaatinut, että asiakkaiden valitus tulee hylätä perusteettomana.

Pankki on vaatimuksensa perusteeksi esittänyt muun muassa seuraavaa.

A. Sopimuksesta ja sen soveltamisalasta

Asiakas on solminut pankin kanssa konsultatiivisen varainhoitosopimuksen, joka eroaa täyden valtakirjan varainhoitosopimuksesta muun muassa siten, että täyden valtakirjan varainhoitosopimuksessa asiakas ei tee yksittäisiä sijoituspäätöksiä antamalla niistä erillisiä toimeksiantoja. Täyden valtakirjan varainhoidossa sovitusta sijoitusstrategiasta ei yleensä poiketa ja varainhoitaja tekee toimenpiteet sovitun sijoitusstrategian mukaisesti ilman asiakkaan myötävaikutusta. Sovittu sijoitusstrategia sitoo täyden valtakirjan varainhoidossa sekä varainhoitajaa että asiakasta.

Konsultatiivisessa varainhoidossa asiakas tekee aina lopulliset sijoituspäätökset antaen erikseen kaikki toimeksiannot. Konsultatiivisen varainhoitosopimuksen sijoitussuunnitelmasta asiakas voi aina omilla päätöksillään poiketa. Tässä sopimuksessa pankki suunnittelee ja ohjaa asiakkaan sijoitustoimintaa antamalla ehdotuksia sijoitussuunnitelman mukaisesta ja muista mahdollisista omaisuuden hoitotoimenpiteistä. Suunnittelu tarkoittaa sitä, että asiakkaalle tehdään ehdotuksia siitä, miten varallisuutta voitaisiin allokoida eri markkinatilanteissa. Varsinaiset sijoituspäätökset tekee kuitenkin aina asiakas ja siten myös sijoitustoiminnan taloudellinen riski on aina asiakkaalla.

Pankki on todennut asiakkaan kysymykseen siitä, mitkä hänen varoistaan ovat kuuluneet varainhoitosopimuksen piiriin, että konsultatiivisen sopimuksen piiriin voivat kuulua kaikki asiakkaan finanssivarallisuus mukaan lukien varainhoitosopimuksessa luetellut varainhoitotilit. Asiakkaan muu varallisuus, kuten kiinteistö-, huoneisto-, arvoesine-, taide- tai arvometallivarallisuus ei kuulu sopimuksen piiriin.

Sijoitussuunnitelmassa ja sijoitusallokaatiossa otetaan sopimuksen mukaan huomioon kaikki edellä mainittu finanssivarallisuus mukaan lukien sijoitusvakuutukset ja mainitut tilit. Näistä omaisuuseristä asiakas saa myös raportit varainhoidon perusraporttien yhteydessä.

B. Sijoitussuunnitelmasta

Sijoitussuunnitelma laaditaan asiakkaan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Varainhoitaja konsultoi asiakasta säännöllisin väliajoin. Varainhoitaja kertoo näkemyksen-sä asiakkaan varallisuuden tilasta ja antaa toimenpide-ehdotuksensa sijoitussuunnitelma huomioon ottaen.

Sijoitussuunnitelma on asiakkaan kanssa käytävälle keskustelulle suuntaa-antava ja siitä poikkeaminen on konsultatiiviselle varainhoidolle tyypillistä. Kuten sijoitussuunnitelmassa todetaan, sen peruspainotus on tehty pidemmän aikavälin perspektiivillä. Poikkeamat lyhyellä aikavälillä kuuluvat normaaliin varainhoitoon.

Sijoitussuunnitelman perusallokaatio otetaan huomioon varainhoitotoimenpiteitä suunniteltaessa, mutta se ei sido asiakasta eikä rajoita hänen päätöksentekovaltaansa. Asiakas voi omilla sijoituspäätöksillään aina vapaasti poiketa sijoitussuunnitelmastaan. Näin myös normaalisti pankin mukaan tehdään, sillä markkinoiden liikkeisiin ei muuten voida mitenkään reagoida. Poikkeamat perusallokaatiosta johtuvat kulloisenkin markki-natilanteen muutoksista sekä suunnitelluista tai asiakkaan itsenäisesti tekemistä sijoituspäätöksistä.

Asiakkaan sijoitussuunnitelman perusallokaatiossa Pohjois-Amerikan osakesijoitusten allokaatioksi on määritelty 0 prosenttia. Sijoitussuunnitelmasta poikkeamisesta on kui-tenkin sovittu asiakkaan ja hänen poikansa kanssa käydyissä neuvotteluissa tammikuussa 2002. Asiakas on itse antanut toimeksiannot sijoitussuunnitelmasta poikkeavien sijoituskohteiden hankkimiseksi. Sijoitussuunnitelmasta poikkeaminen on tapahtunut asiakkaan toimeksiantojen seurauksena ja siten, että hän on ollut poikkeamisesta tie-toinen.

Asiakkaan antamista toimeksiannoista johtuvat poikkeamat sijoitussuunnitelman perusstrategiaan näkyvät selvästi raporteista. Asiakkaan kohdalla Pohjois-Amerikan osakesijoituksista johtuva ylipaino sijoitussuunnitelman perusstrategiaan on ensimmäisen kerran näkynyt asiakkaan 31.12.2001 saamassa raportissaan.

C. Toimeksiantojen toteuttaminen

Konsultoivan varainhoidon periaate on, että varainhoitaja on yhteydessä asiakkaaseen ja esittää erilaisia sijoitusvaihtoehtoja. Asiakkaan tehtäväksi jää sijoituspäätösten tekeminen. Asiakas päättää, antaako hän varainhoitajan ehdottaman vai jonkin toisen sijoitustoimeksiannon vai ei. Asiakkaan poika on pankin mukaan 18.1.2002 alkaen ollut tekemässä äitinsä kanssa sijoituspäätöksiä. Pankki korostaa, että myös se, ettei tee mitään, on sijoituspäätös. Pankki on kiistänyt asiakkaan väitteen siitä, että pankin olisi tullut kaikissa sijoitusasioissa olla yhteydessä asiakkaan poikaan. Pankki ei tiedä tällaisesta pyynnöstä mitään. Varainhoitajan tuli olla yhteydessä asiakkaan poikaan vain siinä tapauksessa, kun asiakasta itseään ei tavoiteta.

Varainhoitaja, asiakas ja hänen poikansa tapasivat tammikuussa 2002, jolloin käytiin yhdessä läpi asiakkaan varainhoitosopimuksen sisältö. Samalla oli käyty läpi myös sijoitussalkun omaisuuslajipainotus, maantieteellinen painotus ja toimialapainotus. Tällöin keskusteltiin pankin mukaan osakkeiden ylipainosta verrattuna sijoitussuunnitelman perusstrategiaan. Myös poikkeamista maantieteellisen sijoitussuunnitelman osakeallokaatioon käsiteltiin, olihan ensimmäinen Nasdaq Gold –osakesijoitus tehty jo marraskuussa 2001. Tapaamisessa keskusteltiin myös alkuperäisen maantieteellisen painotuksen poistamisesta sijoitussuunnitelmasta. Osakepainotus piti muokata globaalin osakemarkkinan mukaisesti toimialapainotukseksi. Tällöin asiakas ja hänen poikansa ovat todenneet olleensa varsin tyytyväisiä varainhoidonsisältöön. Pankki kiistää asiakkaan pojan väitteet siitä, ettei neuvotteluissa olisi käyty asioita läpi varsin seikkaperäisesti. Myös asiakas itse on kertonut tammikuussa 2003 sen, että sijoitukset käytiin perusteellisesti läpi varainhoitajan kanssa tammikuussa 2002.

Asiakas on usein neuvotteluissa tuonut esille tahtonsa varallisuuden siirrosta pojalleen ja tämän merkitsemistä sopimukseen sopimuskumppaniksi. Tähän päämäärään pyrittiin antamalla asiakkaan pojalle valtakirja varainhoitoon kuuluvien sijoituspäätösten tekemiseksi äitinsä puolesta. Valtakirjan tekstissä todetaan erikseen, ettei ”osakkeita koskevia sijoituspäätöksiä ole rajoitettu Suomeen.” Valtakirjan osakeallokaatiota koskevalla maininnalla on nimenomaisesti tuotu esiin se, ettei sijoituspäätöksissä ole osakkeiden maantieteellistä allokaatiorajoitusta. Pankin näkemys on, että asiakkaan pojan reagoiminen tilanteeseen on tapahtunut liian myöhään, koska hänellä on ollut kaiken aikaa valtakirja, jonka nojalla toimia.

Osakesijoitusten läpikäynnin yhteydessä asiakkaan poika oli ehdottanut voimakkaampaa panoa Nasdaq Goldiin ja Nokiaan. Nämä hankinnat olisi pitänyt rahoittaa myymällä vakaiden, osinkoa tuottavien yhtiöiden osakkeita. Varainhoitaja oli tuonut tässä yhteydessä esille mahdollisuuden sijoittaa myös muihin osinkoa neljännesvuosittain tai useammin maksaviin Yhdysvaltalaisiin osakkeisiin. Tällaisen sijoituksen tekemisestä päätettiin alustavasti tammikuun tapaamisessa. Varsinaisen ostotoimeksiannon lisäsijoituksesta Pohjois-Amerikan osakemarkkinoille asiakas antoi puhelimitse maaliskuussa 2002. Pankki huomauttaa, että mikäli asiakas ei ole koskaan halunnut muita kuin obligaatiosijoituksia, niin miksi asiakas siinä tapauksessa oli tehnyt osakesijoituksia ja miksi asiakkaan poika ei puuttunut tilanteeseen viimeistään syksyllä 2002.

D. Sijoituskohteista

Asiakkaalla on kaksi säästövakuutussopimusta. Näistä ensimmäinen on tehty vuonna 1998 ja siinä vakuutuksen sijoitettujen varojen arvonkehitys on sidottu ns. takuusäästöihin eli vakuutukseen sijoitetun varojen arvo ei laske. Tämän sopimuksen säästösumma maksetaan aikanaan asiakkaalle itselleen.

Toinen säästövakuutussopimus on solmittu 19.10.1999. Tässä sopimuksessa vakuutukseen sijoitettujen varojen arvonkehitys on sidottu sijoitusrahastojen arvokehitykseen. Käytettyjä sijoitusrahastoja on vaihdeltu sopimusaikana. Esimerkiksi marraskuussa 2001 asiakas oli muuttanut vakuutukseen sijoitettujen varojen arvonkehitystä siten, että aikaisemmin korko- ja obligaatiorahastoihin sidotut varat siirrettiin globaaliin teknologiarahastoon ja eurooppalaiseen kasvuosakerahastoon.

Tässä säästövakuutuksessa säästösumman edunsaaja on asiakkaan poika. Sopimuksella ei siis ole ollut tarkoitus sijoittaa asiakasta itseään varten, vaan kyseessä on ollut sijoitus ja varojen siirtäminen pojalleen. Varainhoitajan mukaan erilaisista mahdollisuuksista siirtää varoja asiakkaan pojalle on keskusteltu muulloinkin. Pankki toteaa, että on luonnollista, että sijoitustavoitteet ja sijoitushorisontti voivat olla hyvinkin erilaiset sijoi-tettaessa omaa tai jälkikasvun tarvetta ajatellen.

Asiakas on antanut puhelimitse nyt käsittelyssä olevien osakkeiden ostotoimeksiannot 21.11.2001 (200 kpl Nasdaq Gold), 25.3.2002 (100 kpl Diamond Trust Series) ja 5.7.20021 (100 kpl Nasdaq Gold). Sijoitussuunnitelman perusstrategiasta poikkeavia toimeksiantoja on siis annettu useaan eri otteeseen pitkän ajan kuluessa. Asiakas on saanut raportit toteutuneista toimeksiannoista. Asiakas on lisäksi saanut selkeät raportit näiden sijoitusten poikkeamisesta sijoitussuunnitelman perusallokaatiosta. Tästä huolimatta asiakas on tehnyt lisää sijoituksia Pohjois-Amerikan markkinoille. Asiakkaan kanssa on ollut hänen poikansa tekemässä sijoituspäätöksiä ainakin 18.1.2002 alkaen. Asiakas ja hänen poikansa ovat puuttuneet sijoitussuunnitelmasta poikkeamiseen vasta lähes vuoden kuluttua ensimmäisestä Pohjois-Amerikan markkinoille tehdystä sijoituksista. Syksyllä 2002 on asiakkaan poika realisoinut asiakkaan osakesalkun kokonaan.

Lopuksi pankki korostaa sitä, että asiakas on itse halunnut poiketa sijoitussuunnitelmastaan ja hän on myös tiennyt tekevänsä tämän. Pankki toteaa hoitaneensa asiak-kaan varoja varainhoitosopimuksessa sovitun mukaisesti ja kiistää asiakkaan vaatimukset sekä määrältään että perusteiltaan.

E. Ikäkysymys

Ikäkysymykseen pankki toteaa, että ikääntymisen vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin on gerontologisessa tutkimuksessa todettu alkavan eri toiminnoissa eri ajankohtina ja olevan suunnaltaan ja suuruudeltaan erilaisia sekä yksilöittäin vaihtelevia. Se, että henkilö on jäänyt pois työelämästä, ei johda välttämättä väitettyyn käsityskyvyn heikkenemiseen.

Pankin mukaan asiakas on ollut täysin kykenevä ymmärtämään ja hoitamaan asioitaan. Pankissa ei havaittu mitään sellaista, että tämän tapauksen erimielisyydet olisivat asiakkaan iästä johtuvia. Pankilla ei ole ollut syytä epäillä asiakkaan kykyä hoitaa sijoitusasioitaan. Lisäksi asiakkaalla on ollut apunaan hänen poikansa, joka myöskään ei ole tuonut esille mitään tämän suuntaisia epäilyksiä.
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys sijoituspalveluyrityksen tarjoamasta sijoitusneuvonnasta ja siihen liittyvästä arvopaperinvälityksestä, joita säännellään laissa sijoituspalveluyrityksistä (26.7.1996/579) ja arvopaperimarkkinalaissa (26.5.1989/495). Lisäksi Rahoitustarkastus on antanut edellä mainittuja lakeja täydentävän sijoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista ohjeen nro 201.7, jonka tavoitteena on parantaa sijoituspalveluyhteisön asiakkaiden suojaa sekä lisätä sijoittajien luottamusta yhteisön noudattamiin menettelytapoihin. Määritellyt toimintatavat muodostavat perustan palveluntarjoajan vastuun arvioinnille.

Arvopaperilautakunta katsoo tapauksessa olevan kysymys konsultoivasta omaisuudenhoidosta, joka on juridiselta luonteeltaan sijoitusneuvontaa. Sijoitusneuvonnan ollessa kysymyksessä sijoituspalveluyritys neuvoo asiakasta varallisuudenhoitoon liittyvissä kysymyksissä. Tämän seurauksena asiakas tekee oman harkintansa mukaisesti jokaisen yksittäisen sijoituspäätöksen tai muun varallisuuteensa kohdistuvan toimenpiteen. Sijoitusneuvonta pitää sisällään arvopaperien markkinoinnissa noudatettavat menettelytavat siitä, että palvelutarjoajalla on velvollisuus tuntea asiakkaansa (know your customer –periaate) sekä antaa tarjottavista arvopapereista tietoja, joilla saattaa olla olennaista vaikutusta asiakkaan päätöksentekoon, jollei se sijoituspalvelun luonteeseen nähden tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta.

Tapauksessa pankki on laatinut 4.1.1999 asiakkaan kanssa varainhoitosopimuksen, jonka tarkoituksena on ollut, että varainhoitaja konsultoi asiakasta säännöllisin väliajoin, mutta asiakas tekee aina sijoituspäätökset. Sopimuksen tekemiseksi pankki on laatinut asiakkaan kanssa henkilökohtaisen sijoitussuunnitelman, jossa on otettu huomioon varojen todennäköinen sijoitusaika, tuottotavoitteet, riskinottohalukkuus ja asiakkaan muu varallisuus. Konsultoinnin tarkoituksena on kertoa näkemyksiä asiakkaan varallisuuden tilasta ja tehdä toimenpideehdotuksia sijoitussuunnitelman ja sijoitusstrategia huomioon ottaen. Asiakas on saanut sopimuksen perusteella säännöllisin väliajoin markkinatilannetta koskevaa informaatiota strategiaraportin nimikkeellä sekä sitä koskevat päivitysraportit. Lautakunta katsoo tämän selvityksen pohjalta pankin noudattaneen arvopaperimarkkinalain ja sijoituspalvelulain vaatimaa selonotto- ja tiedonantovelvollisuutta.

Arvopaperilautakunta katsoo annetun selvityksen perusteella, että vaikka kysymys onkin iäkkään henkilön varallisuudenhoidosta, ei asiassa ole tullut näytetyksi, että asiakkaalla olisi ollut tavanomaisesta huonompi tai mahdollisesti heikentynyt kyky ymmärtää tekemiään oikeustoimiaan. Asiakas on vapaaehtoisesti solminut pankin kanssa sopimuksen, jonka lähtökohtana on lautakunnan näkemykseen mukaan täytynyt olla asiakkaan halu saada pankin kautta keskitettyä varainhoitopalvelua. Lautakunta katsoo, ettei asiakkaan ikä yksistään voi olla peruste olla tarjoamatta tai tarjota jotakin tiettyä sijoituspalvelua asiakkaalleen. Tähän vaaditaan Arvopaperilautakunnan mukaan myös muita henkilöön liittyviä kriteereitä ja arviointeja. Lisäksi edellä kerrotuille perusteilla lautakunta toteaa laaditun sopimuksen olleen arvopaperimarkkinalain ja sijoituspalveluyrityksistä annettujen lakien sekä hyvän arvopaperimarkkinatavan mukainen.

Sijoitussuunnitelmassa pysymisestä ja sijoitusallokaation noudattamisesta Arvopaperilautakunta toteaa, että sopimuksessa on selkeästi yksilöity, että asiakas tekee aina sijoituspäätökset. Tällöin asiakkaalla on myös mahdollisuus poiketa hyväksymästään sijoitussuunnitelmasta. Vaikka varainhoitaja -nimike voi olla sopimuksessa hieman epäselvyyttä aiheuttava, ei sopimustekstin perusteella voi saada kuvaa, että varainhoitaja automaattisesti huolehtisi salkun koostumuksen palauttamisesta sijoitussuunnitelman mukaiseen malliin tai markkinoisi asiakkaalle vain sellaisia toimeksiantoja, jotka noudattavat sijoitusallokaatiota.

Lautakunta katsoo, että tapauksessa asiakkaalla on ollut sopimuksen perusteella velvollisuus seurata varallisuudenkehitystä pankin toimittamista raporteista ja ilmoittaa pankille, mikäli näissä tapahtuu hänen tarkoituksestaan poikkeavia muutoksia. Myös asiakkaalla on velvollisuus pyytää tietoja sijoituspäätöksensä tueksi, mikäli hän ei jotakin sijoituskohdetta tai siihen liittyvää ominaisuutta tunne. Asiassa ei ole tullut näytetyksi, että pankki olisi kieltäytynyt antamasta sijoitusinformaatiota tätä pyydettäessä.

Tapauksessa esille tullut sopimuksen liitteeksi 18.1.2002 sisällytetty ja asiakkaan pojalle annettu valtakirja on lautakunnan näkemyksen mukaan täydennys ja muutos alkuperäiseen 4.1.1999 laadittuun varainhoitosopimukseen. Valtakirjassa on selkeästi todettu, että ”sijoituspäätökset voivat koskea osakkeiden, rahastojen, vakuutukseen sisältyvien rahastojen merkintöjä, siirtoja tai myyntejä. Osakkeita ei ole rajoitettu Suomeen.” Lisäksi valtakirjassa on asiakkaan pojan allekirjoitus siitä, että valtuutettu on tutustunut alkuperäiseen varainhoitosopimukseen ja ymmärtää sen sisällön.

Lautakunta katsoo, että vähintään tästä lähtien asiakkaan apuna sijoitustoiminnassa on ollut hänen poikansa, jolloin 18.1.2002 jälkeen tehdyt väitteet sijoitustoiminnasta menettävä perustansa. Valtakirjan osakeallokaatiota koskevalla maininnalla on lautakunnan mukaan nimenomaisesti haluttu tuoda esiin se, ettei sijoituspäätöksissä ole osakkeiden maantieteellistä allokaatiorajoitusta, vaan sijoitukset on mahdollista toteuttaa globaalisti. Tämä mahdollisuus on ollut asiakkaalla itsellään aina erillistä toimeksiantoa antaessaan tai hyväksyessään, mutta 18.1.2002 tämä oikeus on annettu myös asiakkaan pojalle valtakirjan muodossa.

Edellä kerrotuilla perusteilla Arvopaperilautakunta katsoo, ettei pankki ole toiminnassaan syyllistynyt sellaisiin lain mukaisten velvoitteiden rikkomiseen tai laiminlyönteihin, jotka aiheuttaisivat pankille velvollisuuden asiakkaan vaatimaan hyvitykseen.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Hoppu, Kontkanen, Parkkonen, Teperi ja Tuokko. Sihteerinä toimi Kouvalainen.


ARVOPAPERILAUTAKUNTA

 

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia