Haku

APL 15/13

Tulosta

Asianumero: APL 15/13 (2014)

Kategoria: Omaisuudenhoitotoiminta

Ratkaisu annettu: 10.04.2014

Täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimus. Omaisuudenhoitajan toiminta.

Tapahtumatiedot

Asiakas allekirjoitti täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimuksen pankin kanssa 31.3.2011. Sopimuksen perusteella omaisuudenhoidon kohteeksi siirrettiin 4.4.2011 asiakkaan sijoitusvarallisuutta arvoltaan 121.718,28 euroa. Täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimus on päättynyt 8.4.2013, jolloin asiakkaan salkun arvo on ollut 94.638,73 euroa.

Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Asiakas on tyytymätön täyden valtakirjan omaisuudenhoidossa olleen omaisuutensa arvon kehitykseen. Asiakas on solminut omaisuudenhoitosopimuksen monen suostuttelun jälkeen ja perustanut päätöksensä pankin lupauksiin ammattitaitoisesta ja huolellisesta omaisuuden hoitamisesta pankin erinomaisen sijoitustutkimuksen avulla, jolla voitaisiin saada inflaatiosuojaa perheen vuosikymmenten säästöille.

Asiakkaan näkemyksen mukaan omaisuudenhoito on ollut huolimatonta, vastuutonta ja johtanut asiakkaan varojen hukkaamiseen. Asiakas esittää myös epäilyksen siitä, että omaisuudenhoidossa on tavoiteltu lyhytjänteisellä kaupankäynnillä pankin palkkiopotin kasvattamista sen sijaan, että olisi tavoiteltu optimaalista omaisuudenhoidon tulosta. Erityisesti asiakas katsoo, ettei ole saanut selitystä sille, miksi Cargotecin korkeaan kurssiin ostetut B-osakkeet on myyty heinäkuussa 2012, vaikka sijoitustutkimuksen suositus oli ostaa lisää.

Asiakas ihmettelee sitä, miksi huonoinakin aikoina myytyjen arvopapereiden tilalle on ostettu heti uusia arvopapereita, eikä odoteltu parempia aikoja. Asiakkaan mukaan hänen sijoitustensa indeksi on jäänyt vertailuindeksistä jälkeen merkittävällä tavalla, erityisesti vuoden 2012 jälkeen. Hänen mukaansa kurssien laskuun reagoitiin myöhässä ja väärin tavoin. Asiakas on esittänyt myös lomakauden poissaoloja mahdolliseksi syyksi kauppojen epäonnistumiseen kesäaikana.

Asiakas katsoo myös saaneensa huonoja neuvoja pankilta sen suhteen, että osakkeet myytiin omaisuudenhoitosopimuksen päättyessä. Asiakas oli pohtinut omaisuudenhoitosopimuksen irtisanomista ja siinä yhteydessä hänelle jäi sellainen kuva, että sopimuksen päättäminen merkitsisi osakkeiden myyntiä.

Asiakas ihmettelee sitä, että pankki katsoo omaisuudenhoidon olleen huolellista yksinomaan sillä perusteella, että omaisuudenhoidossa on noudatettu asiakkaan antamaa kieltoa käydä kauppaa Nokian osakkeella hänen lukuunsa. Asiakas kielsi kaupankäynnin sen jälkeen kun Nokia-kaupoista oli aiheutunut hänelle 9000 euron tappiot.

Asiakas kertoo, ettei ole saanut omaisuudenhoitosopimuksen ehtoja mukaansa sopimuksen tekemisen jälkeen. Asiakkaan mukaan tilanne voisi olla hieman toisenlainen jos hän olisi oikeasti ja rauhassa tutustunut ehtoihin.

Asiakas on kiinnittänyt huomiota lisäksi muun muassa eräisiin yksittäisiä osakkeita koskeviin ratkaisuihin, joita hän on pitänyt epäonnistuneina, sekä siihen, että hänelle on suositeltu vähempiriskisiin tuotteisiin siirtymisen mahdollisuutta vasta vuoden 2012 lopulla, jolloin asiakas on siitä kieltäytynyt, koska siirtyminen ei olisi ollut järkevää kurssien pudottua. Asiakas on vaatinut selvitystä omaisuudenhoidon ajalla tehdyistä transaktioista ja siitä, onko kauppaa tehty pankin sijoitustutkimuksen ohjeiden mukaisesti. Asiakas epäilee, että näin ei ole toimittu.

Asiakas vaatii pankkia korvaamaan hänelle taitamattomasta varainhoidosta aiheutuneen tappion 28.300 euroa, joka muodostuu omaisuudenhoitoon annetun varallisuuden sekä omaisuudenhoidon aikana uudelleen sijoitettujen osinkojen ja sopimuksen päättämisen jälkeen jäljellä olevan omaisuuden erotuksesta.

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Pankki kiistää asiakkaan esittämän korvausvaatimuksen määrältään ja perusteeltaan. Pankin mukaan asiakkaalle on tehty 31.3.2011 säästäjä- ja sijoittajakuvan kartoitus, jonka mukaan asiakkaan sijoitusprofiili on maltillinen. Pankki on suositellut asiakkaalle täyden valtakirjan omaisuudenhoitosalkkua, joka muodostuu 40 prosenttisesti korkosijoituksista ja 60 prosenttisesti osakesijoituksista. Asiakas on allekirjoittanut 31.3.2011 täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimuksen ja sopimuksen ehdot. Sijoituspalvelusopimuksesta ja sen liitteistä on tehty pankin mukaan kaksi kappaletta ja pankin toimihenkilö antaa asiakkaalle aina asiakkaan sopimuskappaleet. Pankki katsoo, että asiakkaalle on selvitetty lain edellyttämällä tavalla täyden valtakirjan omaisuudenhoitoon liittyvät olennaiset seikat ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Pankin mukaan asiakkaan täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimus on perustunut pankin sijoitustutkimuksen mallisalkkuun. Asiakkaalle on suositeltu täyden valtakirjan osakesalkkua ja matalariskisempää täyden valtakirjan vakuutussalkkua, joista asiakas on nimenomaisesti valinnut osakesalkun. Pankki toteaa myös, että sijoitustutkimuksen mallisalkkuun on myös sisältynyt käteisvaroja. Pankki katsoo asiakkaan olleen tietoinen osakesijoittamisen riskeistä.

Salkunhoito on ollut asiakkaan hyväksymän sijoitusallokaation mukaista ja perustunut pankin sijoitustutkimuksen mallisalkkuun. Mallisalkusta poikkeavia kauppoja ei ole tehty. Pankki on myös noudattanut asiakkaan 20.7.2012 antamaa ohjetta olla ostamatta Nokiaa hänen salkkuunsa. Osinkojen uudelleensijoittaminen sopimuksen voimassaoloaikana on perustunut omaisuudenhoitosopimuksen ehtoihin, mutta pankki on alkanut tilittää osingot asiakkaalle hänen reklamoituaan 3.1.2013 osinkojen uudelleensijoittamisesta.

Pankin varainhoitaja on lisäksi ehdottanut asiakkaalle matalamman riskin sijoitusvaihtoehtoihin siirtymistä tapaamisessa 20.6.2012 sekä sähköpostissa 3.1.2013.

Pankki pyrkii omaisuudenhoidossa yhdenmukaiseen tai parempaan tuottoon kuin vertailuindeksin kehitys. Mallisalkun vertailuindeksinä käytetään OMXH CAP GI –indeksiä, joka on laskenut ajalla 31.3.2011 ‒ 8.4.2013 18,12 prosenttia osingot huomioiden. Asiakkaan salkun arvo on laskenut vastaavalla ajalla noin 22,25 prosenttia. Osingot huomioiden asiakkaan salkku on laskenut 17 prosenttia. Salkun arvo laski omaisuudenhoidon aikana 27.079,55 euroa.

Pankin mukaan omaisuudenhoitosopimuksen päättäminen ei ole tarkoittanut asiakkaan salkun sijoitusten myymistä, vaan sopimuksen ehdoissa on todettu, että pankki säilyttää asiakkaan arvopaperit ja muut varat sovitulla tavalla sopimuksen irtisanomisajan päättymiseen asti, ellei toisin ole sovittu.

Selvitykset

Osapuolten kirjelmien ja reklamaatiota koskevan kirjeenvaihdon lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- Pankin toimittama säästäjä- ja sijoittajakuvan kartoitus 31.3.2011

- Pankin toimittama sijoituspalvelusopimus ja sopimuksen liitteet 31.3.2011 sekä täyden valtakirjan omaisuudenhoitoa koskevat ehdot, voimassa 18.6.2009 alkaen

- Asiakkaan toimittamia kopioita asiakkaan ja varainhoitajan sähköpostikeskusteluista omaisuudenhoitosopimuksen ajalta

- Asiakkaan toimittamia graafisia esityksiä salkun arvon ja vertailuindeksin kehityksestä

- Asiakkaan toimittamia laskelmia luovutusvoitoista vuosilta 2011 ja 2012

- Asiakkaan toimittamia salkkuraportteja vuodelta 2012

- Asiakkaan toimittama kooste osinkojen maksamisesta ja salkun tapahtumista ajalta 1.1.2011 ‒ 15.4.2013

- Pankin toimittama asiakkaan ilmoitus sopimuksen päättämisestä ja osakkeiden realisoinnista 8.4.2013

- Pankin toimittama selvitys pankin sijoitustutkimuksen mallisalkun muutoksista ja asiakkaan salkun muutoksista

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Taustaa

Asiassa on kyse siitä, onko pankki hoitanut asianmukaisesti asiakkaan täyden valtakirjan omaisuudenhoidossa ollutta osakesalkkua.

Täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimus solmittiin 31.3.2011 ja päättyi 8.4.2013. Vuoden 2011 tilannetta arvioitaessa on sovellettava tuolloin voimassa olleita säännöksiä. Tapauksessa on kysymys pankin tarjoamasta omaisuudenhoitopalvelusta. Siihen soveltuvaa sääntelyä sisältyy tuolloin voimassa olleeseen arvopaperimarkkinalakiin (26.5.1989/495). Lisäksi Rahoitustarkastuksen (nykyisin Finanssivalvonta) standardeissa 2.1 ja 2.3 on lakia täydentäviä määräyksiä ja suosituksia. Vuoden 2013 alusta tuli voimaan uusi arvopaperimarkkinalaki (14.12.2012/746) ja sijoituspalvelulaki (14.12.2012/747), joiden myötä toteutettiin lähinnä rakenteellisia muutoksia lainsäädäntöön.

Omaisuudenhoitopalvelun tarjoaja voi olla vahingonkorvausvelvollinen, jos se menettelee soveltuvan lain tai muiden velvoittavien määräysten vastaisesti tai menettelee vastoin omaisuudenhoitosopimuksen ehtoja tai asiakkaan kanssa muuten sovittua. Menettelyn tulee lisäksi olla sellaista, että siitä on aiheutunut asiakkaalle taloudellista vahinkoa.

Perustelut

Omaisuudenhoitosopimus

Asiakas on esittänyt väitteen siitä, että hän ei ole saanut täyden valtakirjan omaisuudenhoitoa koskevan sopimuksen ehtoja mukaansa eikä ole siten voinut perehtyä ehtoihin. Pankin toimittamista sopimusasiakirjoista käy kuitenkin ilmi, että asiakas on allekirjoittanut omaisuudenhoitosopimuksen, sijoitustoiminnan periaatteita koskevan liitteen sekä täyden valtakirjan omaisuudenhoitoa koskevat ehdot 31.3.2011. Ehdoissa on todettu kohdassa 21, että ”nämä sopimuksen ehdot ja omaisuudenhoitoa koskevat periaatteet on selvitetty asiakkaalle, joka tämän sopimuksen allekirjoituksella vakuuttaa perehtyneensä niihin ja hyväksyy ne itseään sitoviksi”. Lisäksi allekirjoitetusta sijoituspalvelusopimuksesta sekä ehdoista käy ilmi, että kyseistä asiakirjaa on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Lautakunta toteaa, että asiakas on allekirjoituksellaan vakuuttanut perehtyneensä sopimuksen ehtoihin jo allekirjoitustilanteessa.

Sijoitustoiminta

Asiakkaan mukaan täyden valtakirjan omaisuudenhoidossa on toimittu taitamattomasti ja hukattu asiakkaan varoja. Asiakas on ihmetellyt myös sitä, että salkkuun on aina ostettu myynnistä saaduilla varoilla uusia osakkeita, eikä pidetty huonoina aikoina varoja käteisenä. Asiakas on myös esittänyt epäilyksensä siitä, että kauppaa ei olisi aina tehty sijoitustutkimuksen mallisalkun mukaan ja että kaupankäynnissä olisi pyritty kasvattamaan kaupankäyntipalkkioiden määrää asiakkaan edun kustannuksella.

Asiakkaalle on pankin tekemän säästäjä- ja sijoittajakuvan kartoituksen yhteydessä suositeltu maltillista mallisalkkua, jossa osakesijoituksia olisi ollut 60 prosenttia ja pitkiä korkosijoituksia 40 prosenttia. Asiakas on kuitenkin valinnut suurempiriskisen osakesalkun ja hyväksynyt sijoituspalvelusopimuksen sijoitustoiminnan periaatteita koskevan liitteen, jossa sopimuksen sijoitusallokaatioksi on merkitty puhtaasti osakkeisiin sijoittaminen.

Täyden valtakirjan omaisuudenhoidossa päätösvalta sijoittamisesta annetaan kokonaan toimeksiannon saajalle. Lautakunta katsoo, että hyväksyessään täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimuksen ehdot asiakas on antanut varainhoitajalle itsenäistä päätöksentekovaltaa, joka on oikeuttanut varainhoitajan hoitamaan asiakkaan varallisuutta niissä sijoitusstrategian rajoissa, jotka omaisuudenhoitosopimuksessa sekä käydyissä keskusteluissa on määritelty. Omaisuudenhoitosopimuksen allekirjoituksella asiakas on hyväksynyt sopimuksen ehdot, joiden mukaan omaisuudenhoitosopimukseen perustuvat sijoitukset voivat tuottaa joko voittoa tai tappiota ja asiakas vastaa sopimuksen mukaisen omaisuudenhoidon taloudellisesta tuloksesta.

Asiakas väittää, että tappiot ovat aiheutuneet varainhoitajan huolimattomuudesta ja ammattitaidottomuudesta. Omaisuudenhoitoa koskevien ehtojen mukaan omaisuudenhoitaja vastaa siitä, että omaisuudenhoito on huolellista ja ammattitaitoista. Omaisuudenhoitajan tulee menetellä toimiessaan asiakkaan lukuun huolellisesti myös yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan. Lautakunta katsoo lisäksi aiemman ratkaisukäytäntönsä mukaisesti, että täyden valtakirjan omaisuudenhoidossa tehtävässä tuottamusharkinnassa huolellisuuden osoittaminen on lähtökohtaisesti palveluntarjoajan vastuulla.

Asiakkaan näkemyksen mukaan omaisuudenhoidossa tehdyt ratkaisut eivät ole olleet perusteltuja tai perustuneet aina sovitulla tavalla sijoitustutkimuksen mallisalkun muutoksiin, erityisesti Cargotecin osakkeen myynnin osalta heinäkuussa 2012. Lautakunnan näkemys on, että varainhoitajan toiminnan huolellisuutta ja ammattitaitoa arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, ovatko varainhoitajan sijoituspäätökset olleet perusteltuja ottaen huomioon päätöksentekoajankohtana käytettävissä olleet pankin tutkimustiedot, suositukset ja strategiset linjaukset. Pelkästään tiheä kaupankäynti ei osoita omaisuudenhoitajan huolimattomuutta, jos kaupankäynnissä noudatetaan sovittua sijoitusstrategiaa. Lautakunnalle toimitetun selvityksen perusteella varainhoitajan sijoituspäätökset ovat noudattaneet pankin sijoitustutkimuksen laatiman mallisalkun muutoksia ja asiakkaan antamia ohjeita eikä omaisuudenhoitajan näin voida katsoneen toimineen huolimattomasti, ammattitaidottomasti tai sovitun vastaisesti. Asiakkaan erityisesti esiin tuoman Cargotecin osakkeen osalta pankin toimittamista mallisalkkumuutoksia koskevista tiedotteista käy ilmi, että pankin sijoitustutkimus on poistanut Cargotecin osakkeen mallisalkusta 24.7.2012 päivätyn tiedotteen mukaan. Asiakkaan osakkeet on myyty 27.7.2012 mallisalkkumuutoksen mukaisesti. Lautakunta katsoo kaupan noudattaneen omaisuudenhoitosopimuksessa sovittuja sijoitusperiaatteita.

Lautakunta toteaa, ettei omaisuudenhoitopalvelua tarjoava pankki ole korvausvelvollinen pelkästään sillä perusteella, että hoidettavan omaisuuden arvo on laskenut. Tässä tapauksessa asiakkaan salkku on kehittynyt hieman vertailuindeksiä paremmin omaisuudenhoitosopimuksen aikana. Saadun selvityksen perusteella lautakunta ei myöskään näe syytä epäillä varainhoitajan aiheuttaneen tappiota tarkoituksellisesti.

Arvopaperilautakunta katsoo, että täyden valtakirjan omaisuudenhoidossa omaisuudenhoitoa tulee tarkastella kokonaisuutena. Lautakunta katsoo sille esitetyn selvityksen perusteella pankin osoittaneen toimineensa omaisuudenhoitosopimuksen ja asiakkaan ohjeiden mukaisesti.

Suositus

Arvopaperilautakunta katsoo, että pankki on täyttänyt velvoitteensa asiakasta kohtaan eikä se ole siten velvollinen korvaamaan asiakkaalle hänen omaisuutensa arvon alenemisesta aiheutunutta tappiota.

Arvopaperilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen an­tami­seen osallistuivat puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Kajala, Pönkä, Repo sekä Sario. Sihtee­rinä toimi Koskinen.

ARVOPAPERILAUTAKUNTA

Tulosta