Haku

APL 15/12

Tulosta

Asianumero: APL 15/12 (2012)

Kategoria: Sijoituspalvelun tarjoaminen

Ratkaisu annettu: 24.05.2012

Konsultatiivinen varainhoito joukkovelkakirjalaina sijoitusneuvonta

 

Tapahtumatiedot

Asiassa on kyse CDO-tyyppisestä joukkolainasta. Sijoitusinstrumentti on muodoltaan vaihtuvakorkoinen joukkovelkakirjalaina, jossa sijoittaja ottaa liikkeeseenlaskijariskin lisäksi kannettavakseen tuotteen viitesalkussa olevien yhtiöiden luottoriskiä. Tuotteen liikkeeseenlaskusarjoissa on ollut kahdesta neljään tuotto- ja riskitasoa, joita sijoittaja on voinut merkitä.

Asiakas oli solminut pankin kanssa konsultatiivisen varallisuudenhoitosopimuksen, ja hänelle oli laadittu sijoitussuunnitelma 22.3.2001. Sijoitusneuvottelussa 3.3.2006 asiakkaan yhteyshenkilö esitteli CDO-tuotetta asiakkaalle käyttäen apuna tuotteen markkinointiesitettä ja PowerPoint-kalvosarjaa. Neuvottelun päätteeksi asiakas sijoitti 30.000 euroa lainan alimpaan riskitasoon (laina A). Asiakas sai lainaehdot merkinnän jälkeen. Myöhemmin vuosien 2006 ja 2007 aikana asiakas sijoitti kuuteen muuhunkin CDO-lainaan. 

CDO-laina A menetti täysin arvonsa luottovastuutapahtumien johdosta vuonna 2009. Lainasta oli kertynyt asiakkaalle tuottoa yhteensä 5.321,70 euroa. Myös muiden lainojen viitekoreihin kohdistui luottovastuutapahtumia. Asiakkaan reklamoitua CDO-sijoituksistaan pankki katsoi, ettei se ole korvausvelvollinen. 

 

Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Asiakas vaatii pankkia korvaamaan laina A:han sijoitetun pääoman saaduilla tuotoilla vähennettynä eli 24.678,30 euroa. Asiakas on kirjelmöinnissään ilmoittanut riidattomaksi, että CDO-lainaa on lähtökohtaisesti voinut merkintähetkellä pitää hänen sijoittajaprofiiliinsa sopivana tuotteena. Hän katsoo pankin kuitenkin laiminlyöneen tiedonantovelvollisuutensa mm. riskien osalta. Jos asiakkaalle olisi kerrottu tuotteesta tarkemmin, hän olisi pitänyt sitä riskirakenteeltaan liian monimutkaisena ja itselleen sopimattomana, eikä hän silloin olisi sijoittanut tuotteeseen lainkaan.

Tuotteen markkinointi ja ennen sijoituspäätöstä annetut tiedot

Asiakas on ollut pankin asiakkaana vuodesta 1996 alkaen, ja hänen yhteyshenkilönään oli pankin sijoitusjohtaja vuodesta 2004 alkaen. He olivat tavanneet 3-4 kertaa vuodessa, ja tapaamisissa oli käyty läpi asiakkaan henkilökohtaisia sekä hänen omistamansa yrityksen pankkiasioita ja sijoitusasioita. Asiakkaan mukaan 3.3.2006 pidetyn tapaamisen tarkoituksena oli tavanomaisten pankkiasioiden päivittäminen ja sijoitusvarallisuuden läpikäynti, eikä tapaamista järjestetty nimenomaan CDO-tuotteen esittelemistä varten. Asiakas ei ennen tapaamista ollut saanut mitään tietoa CDO-tuotteesta eikä ylipäänsä uusiin tuotteisiin sijoittamisesta. Hän päätyi sijoittamaan CDO-lainaan yhteyshenkilönsä aloitteesta ja hänen tekemänsä aktiivisen markkinoinnin vuoksi. 

Asiakas kiistää pankin väitteen siitä, että CDO-tuotteesta olisi keskusteltu jo ennen 3.3.2006 pidettyä tapaamista. Tuo tapaaminen kesti 1,5 tuntia, josta noin 30 minuuttia on kulunut CDO-lainojen esittelyyn. Yhteyshenkilö painotti viiteyhtiöiden vakavaraisuutta ja sitä, että yritykset ovat riskivapaita. Hän ei ottanut esille, että viitesalkkuun kuuluu islantilaispankkeja, vaikka hänellä oli ennen merkintää tiedossa, ettei asiakas halua sijoittaa islantilaisiin pankkeihin ja asiakas oli vielä tiedustellut asiaa erikseen. 

Yhteyshenkilö ei ehdottanut harkinta-aikaa mm. lainaehtoihin tutustumista varten, vaan merkintä tehtiin samalla tapaamisella. Asiakas sai tuotteen nelisivuisen markkinointiesitteen nähtäväkseen tapaamisen yhteydessä, ja se käytiin tuolloin läpi. Hän ei ehtinyt perehtyä kirjalliseen materiaaliin sijoitustilaisuudessa, vaan hän teki sijoituspäätöksensä ensisijaisesti yhteyshenkilön antamien tietojen perusteella. Keskustelussa sijoitusjohtaja oli antanut ymmärtää, että pääoman menettäminen ei ole käytännössä mahdollista, vaan viiteyhtiöiden kaatuminen olisi ainoastaan teoreettinen riski. Asiakkaalle oli jäänyt selkeä mielikuva, että hän voisi huonoimmassa tilanteessa menettää muutaman prosentin sijoitetun pääoman määrästä. 

Jälkikäteen, 28.8.2007, yhteyshenkilö on ilmoittanut asiakkaalle, ettei CDO-lainan yhtiöihin sisälly riskejä, ne ovat Investment Grade –luokitustasoa eikä syytä huoleen ole.

Tiedonantovelvollisuus

Asiakkaan mukaan pankin tiedonantovelvollisuus oli laaja ottaen huomioon, että tuote oli asiakkaalle entuudestaan tuntematon ja monimutkainen, ja sopimusehtojen mukaan asiakas tekee sijoituspäätökset itse. Asiakkaalla ei myöskään ollut riittävää sijoituskokemusta, jotta hän olisi voinut ymmärtää CDO-lainoja sijoitusinstrumenttina. Pelkkä markkinointimateriaalin antaminen asiakkaalle ja sen pintapuolinen läpikäyminen tapaamisessa ei ole ollut riittävää, vaan lainaehdot ja riskikuvaus olisi pitänyt käydä yksityiskohtaisesti läpi ennen merkintää. Jo lainan esittelyyn käytetty lyhyt aika indikoi sitä, ettei sijoitusjohtaja ole toteuttanut asiassa laajaa tiedonantovelvollisuutta. Pelkän riskikuvauksen läpikäymiseen olisi pitänyt käyttää se noin 30 minuuttia, joka käytettiin koko tuotteen esittelemiseen. Lainaa on myyty samalla tavalla kuin asiakkaan salkussa jo entuudestaan olleita instrumentteja, ja asiakkaalle on jäänyt epäselvä kuva sijoitustuotteen olennaisista seikoista.

Asiakas katsoo lisäksi pankin antaneen pääoman menettämisen riskistä totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia tietoja. Tuotteen markkinoinnissa on painotettu ainoastaan tuottoa ja sijoitetun pääoman ”turvaa” (mahdollisuus menettää vain muutama prosentti pääomasta vs. 6 % tuotto), eikä ole otettu esille mm. viiteyhtiöiden mahdollista konkurssia ja niiden vaikutusta sijoitettuun pääomaan. Yhteyshenkilö on verrannut CDO-tuotetta indeksilainaan. Hän on kirjallisesta informaatiosta poiketen suullisesti vähätellyt riskejä ja niiden toteutumisen mahdollisuutta, mistä asiakkaalle jäi selvä mielikuva siitä, että pääoman menettäminen kokonaan on mahdotonta. Tuotetta olisi tullut kuvata siten, että tuolloisen markkinatiedon valossa kyse on matalariskisestä sijoitustuotteesta, mutta yläsuojaustason ylittyessä asiakas voi menettää koko pääoman; lisäksi olisi tullut kuvata millaisessa markkinatilanteessa tämä voisi tapahtua. Tästä asiakkaan mukaan ei puhuttu mitään, vaan yhteyshenkilö piti tällaista tilannetta mahdottomana. Tämän vuoksi tuotteen esittelymateriaalien riskikuvauksille ei tule antaa mainittavaa painoarvoa.

Asiakas toteaa, että koska Arvopaperilautakunta ei voi ottaa kantaa asianosaisten välisen keskustelun sisältöön (näyttökysymys), asiassa tulee arvioida, mikä merkitys on annettava sille, että lainaehtoja ei käyty asiakkaan kanssa läpi vaan ne lähetettiin jälkikäteen. Toissijaisesti tulee arvioida, onko asiakkaalla ollut riittävä kyky arvioida lainaehtoja omatoimisesti. Huomioon tulee ottaa, että asiakkaalla on ollut perusteltu oikeus luottaa sijoitusjohtajan antamiin suullisiin tietoihin, koska asiakkaalle ei annettu mahdollisuutta perehtyä lainaehtoihin ja esittää niiden pohjalta lisäkysymyksiä.

Asiakas ei olisi sijoittanut CDO-tuotteeseen, jos kohteen tuotot ja riskit olisi kuvattu tasapuolisesti, kerrottu sijoitustuotteeseen kuuluvien ns. riskiyhtiöiden mukanaolo sekä selostettu yksilöidysti, että pahimmassa tapauksessa pääoman voi menettää kokonaan ja kuvattu miten ja missä tilanteessa tämä voi tapahtua. CDO-tuotteen sijasta asiakas olisi aiemman sijoituskäyttäytymisensä mukaisesti sijoittanut johonkin pääomaturvattuun sijoitusinstrumenttiin.

Palveluntarjoajan vastaus asiakkaan valitukseen

Pankki kiistää asiakkaan vaatimuksen. Asiakkaan tappio ei johdu pankin virheellisestä tai moitittavasta menettelystä vaan maailmanlaajuisen talouskriisin aiheuttamasta poikkeuksellisesta tilanteesta.

Tuotteen markkinointi asiakkaalle, tiedonantovelvollisuus

Pankki katsoo sijoitussuunnitelman laatimisen myötä ja pitkän asiakassuhteen kuluessa tulleensa tietoiseksi asiakkaan taloudellisesta asemasta, sijoituskokemuksesta ja sijoitustavoitteista. Suunnitelmassa on todettu mm., että asiakkaan käsitys osakemarkkinoiden toiminnasta on hyvä ja että hän ymmärtää osakemarkkinoihin sisältyvät riskit. 

Yhteyshenkilö oli ehdottanut CDO-tuotteen matalimpaan riskitasoon (laina A) sijoittamista, koska asiakas oli 3.3.2006 ilmoittanut hakevansa tuolloista markkinakorkotasoa parempaa tuottoa korkomarkkinoilta, ja yhteyshenkilö oli arvioinut CDO-tuotteen olevan osana kokonaisuutta asiakkaan tavoitteisiin ja riskiprofiiliin sopiva. Asiakas sijoitti lainaan A noin 4 % sijoitusvarallisuudestaan. Merkintähetkellä asiakkaalla oli varsin hyvin hajautettu salkku, jossa oli useita erilaisia sijoituskohteita, kuten suoria osakesijoituksia, osake- ja korkorahastoja, indeksilainoja ja sijoitusvakuutuksen kautta sekä osakerahastoja että ns. takuusäästösijoituksia. Pankin mielestä asiakasta voidaan pitää varsin valveutuneena sijoittajana, joka tuntee sijoittamiseen liittyvät riskit hyvin ja ottaa ne huomioon sijoituspäätöksiä tehdessään.

Pankin mukaan asiakas ja yhteyshenkilö olivat jo ennen 3.3.2006 pidettyä tapaamista keskustelleet aiemmin liikkeeseen lasketuista CDO-lainoista, joten tuote ei ollut asiakkaalle täysin tuntematon. 3.3.2006 pidetyssä tapaamisessa yhteyshenkilö oli esitellyt lainan A asiakkaalle CDO-lainojen esittelymateriaalin avulla. Tapaaminen on kestänyt ainakin 1,5 tuntia, eikä sen yhteydessä ole hoidettu eikä ollut tarkoituskaan hoitaa asiakkaan päivittäispankkiasioita. Asiakas on käsitellyt sijoitusjohtajan kanssa aina pelkästään sijoitusasioita.

Tapaamisessa tuotteen esittelymateriaali käytiin yksityiskohtaisesti läpi. Asiakkaan yhteyshenkilönä vuodesta 2004 olleen sijoitusjohtajan mukaan asiakas oli ennen kaikkia sijoituspäätöksiään ollut erityisen kiinnostunut tuotteiden ominaisuuksista niin, että kaikki tuotteet on käyty asiakkaan kanssa tarkkaan läpi ennen sijoituspäätöksiä. CDO-lainojen esittelymateriaaliin tutustumalla asiakas on voinut saada kaikki sijoituspäätöksensä kannalta olennaiset tiedot tuotteesta ja mm. siitä, mikä vaikutus luottovastuutapahtumilla on sijoitettuun pääomaan. Materiaalissa on mainittu selvästi, että joukkolainojen pääomaa ei ole turvattu ja että sijoitetun pääoman voi menettää kokonaan. Pankki katsoo, että nämä tiedot ja jo CDO-tuotteen korkean tuotto-odotuksen huomioon ottaen asiakas ei ole perustellusti voinut päätyä siihen käsitykseen, ettei CDO-lainaan sisältyisi riskejä. Tapaamisen jälkeen pankki postitti lainaehdot asiakkaalle, jolloin hän on vielä yksityiskohtaisemmin voinut tutustua joukkolainan ominaisuuksiin. 

Esittelymateriaalissa olevien tietojen lisäksi yhteyshenkilö on tapaamisessa suullisesti kuvannut lainan keskeiset ominaisuudet ja sen riskit tasapuolisesti asiakkaalle. Suullisesti annetut tiedot ovat perustuneet esittelymateriaaliin ja siten vastanneet kirjallisesti annettuja tietoja. Mm. pääoman menettämisen mahdollisuus on selkeästi tuotu esille, eikä yhteyshenkilö ole sanonut riskien olevan ”teoreettisia” tai että viiteyhtiöt olisivat ”riskivapaita”. Hän ei ole muutenkaan vähätellyt riskejä tai esim. kertonut, että lainan viiteyhtiöihin ei sisälly islantilaispankkeja. Riskien toteutumisen todennäköisyyttä voitiin sijoitushetkellä pitää epätodennäköisenä, minkä yhteyshenkilö on asiakkaalle kertonut. Markkinointiesitteessä todetuin tavoin historiallinen kehitys ei kuitenkaan ole tae tulevasta. Taloustilanne muuttui tunnetulla tavalla vuonna 2008, ja finanssikriisi johti mm. korkean luottoluokituksen yritysten konkursseihin ja muihin luottovastuutapahtumiin.

Myös asiakkaan myöhemmin vuosina 2006–2007 merkitsemät CDO-lainat oli esitelty asianmukaisesti kirjallisen materiaalin avulla. Asiakas on mm. tapaamisessa 22.9.2006 saanut uudestaan tiedon siitä, ettei lainan pääomaa ole turvattu ja sen voi menettää osin tai kokonaan. Tämän jälkeen asiakas on merkinnyt tuolloin liikkeeseenlasketun CDO-tuotteen kaikkia riskitasoja ja on sen jälkeenkin tehnyt lisäsijoituksia CDO-lainoihin. 

Yhteenvetona pankki katsoo, että asiakkaan on täytynyt olla varsin hyvin selvillä CDO-lainojen ominaisuuksista ja niihin liittyvistä riskeistä. Lainoja on esitelty asiakkaalle useita kertoja, sekä ennen lainan A merkitsemistä että tämän jälkeen. Ennen sijoitustappioiden aiheutumista asiakas ei kuitenkaan ollut ilmoittanut pankille, että hänellä olisi ollut väärä käsitys lainan ominaisuuksista ja riskeistä. Pankki katsoo, että myöhempiin CDO-lainoihin tehdyt sijoitukset ovat osoitus siitä, että asiakas on hyväksynyt lainoihin sisältyvät riskit lainojen tuotto-odotuksen vuoksi. Asiakkaan tulee itse vastata aiheutuneesta sijoitustappiosta.

Selvitykset

Osapuolten kirjelmien ja CDO-lainojen tuottolaskelman lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- 8.3.2002 päivätty konsultatiivinen varallisuudenhoitosopimus ja 22.3.2001 päivätty sijoitussuunnitelma, jonka mukaan asiakkaan perusajatuksena on omaisuuden reaaliarvon säilyttäminen ja maltillisen kasvun tavoitteleminen, tuottotavoite 7-8 %. Hän on pitkäjänteinen sijoittaja, eikä hän ole halukas ottamaan kovin paljon riskiä. Asiakkaalle ehdotetaan yhdistelmästrategiaa (50 % osakkeet, 50 % korkomarkkinat).

- CDO-lainaa A koskeva PowerPoint-kalvosarja ja painettu markkinointiesite (helmikuu 2006). Niiden sisältöä on esitelty mm. Arvopaperilautakunnan ratkaisussa APL 11/10, joka on saatavilla lautakunnan lausuntojen internet-tietokannassa osoitteessa http://www.fine.fi.

- CDO-lainan A lainakohtaiset ehdot, joissa tuote on kuvattu yksityiskohtaisesti.

- 3.3.2006 päivätty asiakasmuistio ja merkintälista, josta ilmenee 30.000 euron sijoittaminen lainaan A

- 3.3.2006 päivätty asiakkaan omaisuusraportti, josta ilmenee mm., että asiakas oli CDO-lainan lisäksi sijoittanut useiden pörssiyhtiöiden osakkeisiin, korko- ja osakerahastoihin ja lukuisiin indeksilainoihin. Näiden sijoitusten kokonaisarvo oli 353.382 euroa (13 % osakemarkkinat, 39 % korkomarkkinat, 48 % yhdistelmärahastot, indeksi- ja vaihtovelkakirjalainat). Näiden lisäksi asiakkaalla oli 352.978 euron arvoinen vakuutussijoitus (69 % takuusäästö, 31 % osake- ja yhdistelmärahastot).

- myöhemmin liikkeeseenlaskettuja CDO-lainoja koskeva 13.9.2006 päivätty esittelykalvosarja sekä 25.9.2006 päivätty asiakasmuistio, jonka mukaan asiakas sijoittaa näihin CDO-lainoihin yhteensä 28.000 euroa.

- 9.9.2008 päivätty sijoitussuunnitelma, jonka mukaan asiakkaan sijoitusvarallisuuden arvo oli tuolloin 775.637 euroa (9 % osakkeet, 71 % joukkolainat, 20 % rahamarkkinat). Sijoitusaika 10 vuotta, riskiprofiiliksi on merkitty matala. Asiakkaan tavoitteena oli pitkällä aikavälillä hajautetun sijoitussalkun muodostaminen maltillisella riskillä. Asiakas halusi käyttää paljon indeksilainoja, joissa on pääomaturva. Jonkin verran hän oli kiinnostunut sijoittamaan suoraan pörssiosakkeisiin ja rahastoihin. Asiakkaalle suositeltiin omaisuuslajijakaumaa 30 % osakkeet, 60 % joukkolainat, 10 % rahamarkkinasijoitukset.
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Taustaa

Asiakas on vaatinut pankilta kor­vausta tappiosta, joka aiheutui CDO-laina A:n arvon menettämisestä vuonna 2009. Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymisen edellytyksenä on, että pankin menettelyssä voidaan todeta jokin huolimattomuudesta johtuva virhe tai puute, joka on aiheuttanut asiakkaalle vahinkoa. 

Asiakas on ilmoittanut riidattomaksi, että tuote on lähtökohtaisesti sopinut hänen sijoittajaprofiiliinsa. Asiakas katsoo, että hänelle on annettu väärää ja harhaanjohtavaa tietoa CDO-tuotteesta ja siihen liittyvästä riskistä. Tapauksessa tulee siten arvioitavaksi markkinointitietojen asianmukaisuus ja pankin tiedonantovelvollisuuden täyttäminen. 

Tapaukseen soveltuvaa sääntelyä on arvopaperimarkkinalaissa (26.5.1989/495). Sitä täydensi Rahoitustarkastuksen (nyk. Finanssivalvonnan) ohje nro 201.7 sijoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista.

Sijoituspäätöksen tekoajankohtana vuonna 2006 voimassa olleen arvopaperimarkkinalain 2 luvun 1 §:n mukaan arvopapereita ei saa markkinoida eikä hankkia elinkeinotoiminnassa antamalla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja taikka käyttämällä hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä.

Lain tuolloisen 4 luvun 1 §:n mukaan arvopaperien kaupassa ja sijoituspalvelun tarjoamisessa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista menettelyä. 

Rahoitustarkastuksen ohjeen 201.7 mukaan hyvä tapa edellyttää mm. sitä, että sijoituspalveluyhteisö toimii rehellisesti, puolueettomasti, ammattitaitoisesti ja huolellisesti tavoitteenaan asiakkaiden etu ja arvopaperimarkkinoita kohtaan tunnetun luottamuksen edistäminen. Lisäksi hyvä tapa edellyttää, että sijoituspalveluyhteisö antaa asiakkailleen riittävästi ja olennaista tietoa asiakkaan päätöksen tueksi, kuten tiedot sijoituspalvelun sisällöstä ja kuluista sekä arvopaperiin ja sen liikkeeseenlaskijaan liittyvistä riskeistä.

Lain 4 luvun 4 §:ssä todettiin, että arvopaperinvälittäjän on annettava asiakkaalle sijoituspalvelusta ja sen kohteena olevista arvopapereista ne tiedot, joilla saattaa olla olennaista vaikutusta asiakkaan päätöksentekoon, jollei se sijoituspalvelun luonteeseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta.

Rahoitustarkastuksen ohjeessa 201.7 on tiedonantovelvollisuuden osalta todettu mm., että välittäjällä on asiakastaan kohtaan tiedonantovelvollisuus arvopaperien arvoon vaikuttavista seikoista. Tiedot on annettava ennen kaupan tekemistä. Välittäjällä on velvollisuus varoittaa asiakasta, mikäli toimeksiannon kohteena olevaan arvopaperiin tai sen liikkeeseenlaskijaan liittyy erityisiä riskejä. Samoin on asiakkaalle annettava tieto julkistetuista tai muutoin yleiseen tietoon tulleista seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon. 

Perustelut

Pankin tiedonantovelvollisuus, tuotteeseen liittyvät riskit

Lain mukaan pankin velvollisuutena on antaa sijoittajille tarjoa­mistaan tuotteista riittävät ja oikeansisältöiset tiedot ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Sijoittajalle annettavista tiedoista on käytävä mm. riittävästi ilmi, miten kyseinen sijoitustuote käyttäytyy erilaisissa markkinaolosuhteissa.

Tuotetta on markkinoitu asiakkaalle uudentyyppisenä joukkovelkakirjalainana ja pitkäaikaisena korkosijoituksena, jollainen se on tuotoltaan ollutkin. Lainaan liittyvä riski on kuitenkin luonteeltaan poikennut perinteisestä joukkovelkakirjalainasta siten, että liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukyvyn lisäksi ja ensi sijassa asiakkaan riski on liittynyt CDO-tuotteen viiteyhteisöjen maksukykyyn. Niiden konkursseista tai muista luottovastuutapahtumista voi seurata tuotteeseen sijoitetun pääoman alentuminen tai menettäminen kokonaan. Lisäksi tuotteen rakenteesta johtui, että pääoman aleneminen saattoi tapahtua melko voimakkaasti ja nopeasti. Lautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut näiden olevan sellaisia erityisiä seikkoja, joihin tämän tuotteen markkinoinnissa on tullut kiinnittää erityistä huomiota, vaikka historiallisesti ja tuotteen myyntihetkellä riskitekijöiden toteutumista onkin pidetty epätodennäköisenä. 

Keskeisenä lautakunta pitää sitä, mitä ja miten asiakkaalle oli kerrottu mahdollisuudesta menettää CDO-tuotteeseen sijoitettu pääoma osin tai kokonaan luottovastuutapahtumien johdosta. 

Huomioon otettava aineisto

Pankin tiedonantovelvollisuuden täyttämistä ja markkinoinnin asianmukaisuutta on arvioitava kokonaisuutena, jossa huomioon otetaan niin kirjallisesti kuin suullisestikin annetut tiedot. Sijoittajan vastuulla on tutustua riittävästi kaikkeen saamaansa aineistoon. 

Lain mukainen tiedonantovelvollisuus on täytettävä ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Sijoitustapaamisessa 3.3.2006 yhteyshenkilö oli esitellyt tuotetta asiakkaalle suullisesti, ja tuotteen markkinointiesite ja esittelykalvosarja oli käyty samalla läpi. 

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella Arvopaperilautakunta ei ole voinut todeta, että asiakas ja yhteyshenkilö olisivat keskustelleet CDO-tyyppisistä tuotteista jo ennen 3.3.2006 pidettyä sijoitustapaamista. 

Tuotteen lainakohtaiset ehdot asiakas on saanut vasta merkinnän tekemisen jälkeen. Lautakunta ei ota näitä ehtoja huomioon markkinoinnin asianmukaisuutta ja tiedonantovelvollisuuden täyttymistä arvioidessaan.

CDO-laina A:n esittelykalvosarja ja markkinointiesite

Aiempaan ratkaisukäytäntöönsä (mm. APL 11/10) viitaten lautakunta katsoo, että kyseisestä kalvosarjasta ei kyllin selvästi ilmene se tuotteen rakenteesta johtuva seikka, että historiatiedoista poikkeavassa markkinatilanteessa tuotteeseen sijoitetun pääoman voi menettää suurelta osin tai täysin, ja tällainen kehitys voi tapahtua suhteellisen nopeastikin. Kalvosarja ei itsessään ole ollut riittävä tuotteeseen liittyvien riskien kuvaamisen ja palveluntarjoajan tiedonantovelvollisuuden täyttämisen kannalta. Kalvosarjan perusteella sijoittaja ei kuitenkaan ole perustellusti voinut päätyä siihen käsitykseen, että CDO-tuotteessa olisi pääomaturva tai että tuote olisi riskitön.

Kyseisen markkinointiesitteen osalta lautakunta on todennut, että esitteessä sijoittajan riskin liittyminen viiteyhteisöjen maksukykyyn on tuotu selvästi ilmi. Pääoman menettämisen riski on todettu heti esitteen alussa, sen lopussa olevassa ehtolyhennelmässä ja myös esitteen tekstissä kerrottaessa lainojen rakenteesta. Siinä pääoman menettämisen riski on esitetty asiayhteydessään ja myös selostettu miten ja missä tilanteessa tuo riski toteutuu. Suurten luottotappioiden syntymistä on pidetty tilasto- ja historiatietojen perusteella epätodennäköisenä, mutta on myös todettu, ettei historiallinen kehitys ole tae tulevasta. Tuotteen jälkimarkkinoista on todettu, että pankki antaa lainalle takaisinostohinnan, joka voi olla yli tai alle nimellisarvon. Esitteessä on varoitettu jälkimarkkinahinnan voimakkaasta vaihtelusta ja todettu tuotteen ”osta ja pidä” –luonne. Esitteessä on vielä mainittu, mistä joukkolainojen täydelliset lainaehdot ovat saatavissa. Niistä on ilmennyt mm. tuotteen viitesalkun tarkka sisältö. 

Aiemman ratkaisukäytäntönsä mukaisesti lautakunta katsoo, että tässä markkinointiesitteessä tuotteen rakenne, toimintaperiaatteet, tuotteeseen liittyvät riskit ja tuotteen muut ominaisuudet on kuvattu asianmukaisesti. Esite antaa riittävän ja oikean kuvauksen kyseisestä tuotteesta ja myös mahdollisuudesta menettää lainoihin sijoitettu pääoma osin tai kokonaan luottovastuutapahtumien kertymisen seurauksena.

Suullisesti annetut tiedot

Asiakas katsoo, että tuotteen lainaehdot olisi pitänyt käydä yksityiskohtaisesti läpi ennen merkintää ja ettei tuotetta ylipäänsä ole ollut mahdollista kuvata asianmukaisesti noin 30 minuutissa. Asiakas kritisoi sitä, että sijoituspäätös tehtiin saman tapaamisen yhteydessä, eikä pankki edellyttänyt asiakkaan harkitsevan asiaa ennen sijoittamista.

Lautakunta toteaa, että lain ja viranomaisohjeistuksen mukaan tiedonantovelvollisuuden sisältönä ei ole tuotteen kaikkien yksityiskohtien kuvaaminen vaan sijoituspäätöksen kannalta olennaisten seikkojen kertominen. Merkintäajankohdan normitus ei siten ole edellyttänyt sitä, että esim. tuotteen lainaehdot käytäisiin kohta kohdalta läpi ennen sijoituspäätöstä. Tiedonantovelvollisuuden täyttämisen edellyttämät tiedot mm. tuotteeseen liittyvän riskin luonteesta ja niistä tilanteista, joissa pääomariski voi toteutua, on lautakunnan arvion mukaan sinänsä ollut mahdollista antaa sen noin 30 minuutin kuluessa, joka tässä tapauksessa tuotteen esittelyyn oli käytetty. 

Lautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että tuotteen esitteleminen ja merkinnän vastaanottaminen samassa tapaamisessa ei itsessään ole kiellettyä. Selvitystä ei ole siitä, että pankki olisi tässä tapauksessa painostanut asiakasta merkitsemään lainaa saman tien tai muuten menetellyt hyvän tavan vastaisesti. Olennaista tapauksessa on se, mitä informaatiota asiakkaalle oli tuotteesta annettu ennen sijoituspäätöstä.

Osapuolten näkemykset sijoitustapaamisessa 3.3.2006 suullisesti annettujen tietojen sisällöstä ovat ristiriitaisia. Asiakas katsoo yhteyshenkilönsä antaneen kirjallisesta aineistosta poikkeavia tietoja ja vähätelleen tuotteeseen liittyviä riskejä. Hän kertoo saaneensa sen käsityksen, että sijoitetusta pääomasta voisi pahimmassakin tapauksessa menettää vain muutaman prosentin. Yhteyshenkilö puolestaan kiistää vähätelleensä riskejä tai antaneensa muutenkaan vääriä tietoja. Hän katsoo kertoneensa tuotteen markkinointiaineiston mukaisella tavalla mm. siitä, että pääomariskin toteutumistodennäköisyys merkintähetkellä käytettävissä olleiden historia- ja tilastotietojen perusteella oli pieni.

Arvopaperilautakunnan käsittelyssä suullisen todistelun vastaanottaminen valan tai vakuutuksen nojalla ei ole mahdollista. Lautakunnalle esitetyssä asiakirjaselvityksessä ei ole mitään sellaista, joka tukisi asiakkaan väitettä kirjallisesta aineistosta poikkeavan väärän tai harhaanjohtavan suullisen tiedon saamisesta. 

Onko markkinointi ollut harhaanjohtavaa?

Edellä esitetyn perusteella Arvopaperilautakunta katsoo, että kirjallisessa markkinointiaineistossa olevat tiedot eivät ole olleet harhaanjohtavia. Selvitystä ei ole siitä, että suullisesti olisi annettu harhaanjohtavia tietoja.

Onko tiedonantovelvollisuus täytetty?

Yllä esitetyn perusteella lautakunta katsoo, että pankki oli ennen CDO-laina A:n merkintää antanut asiakkaalle riittävästi tietoa, jotta hän on voinut arvioida mm. tuotteeseen liittyviä riskejä. Lautakunnan arvion mukaan hänen on yritystoiminta- ja sijoituskokemustaustansa huomioon ottaen myös käytännössä ollut mahdollista ymmärtää joukkolaina­tuotteesta saamansa tiedot ja esittää tarvittaessa lisäkysymyksiä. Lautakunta katsoo pankin täyttäneen tiedonantovelvollisuutensa.

Muut väitteet

Pankki on lisäksi vedonnut siihen, että vaikka tiedonantovelvollisuus katsottaisiinkin laina A:n osalta laiminlyödyksi, asiakkaan myöhempiä CDO-merkintöjä on pidettävä tietoisena riskinottona ja sellaisena seikkana, joka katkaisee syy-yhteyden laina A:ta koskevan tiedonantovirheen ja vahingon väliltä. Koska lautakunta katsoo, ettei laina A:n osalta ole ollut tiedonantolaiminlyöntiä, myöhempiä merkintöjä koskevan väitteen ratkaisemisella ei ole tapauksen lopputuloksen kannalta merkitystä.

Suositus

Arvopaperilautakunta katsoo, ettei pankin markkinointi ole ollut harhaanjohtavaa ja että pankki on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa ennen CDO-laina A:n merkintää. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei lainaan sijoittamisesta asiakkaalle aiheutunut tappio ole sellaista vahinkoa, josta pankki olisi vastuussa. 

Lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen an­tami­seen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo, jäsenet Norros, Repo ja Sario sekä varajäsen Laurila. Sihtee­rinä toimi Raulos.


ARVOPAPERILAUTAKUNTA

 

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia