Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Asiakas on toimittanut Arvopaperilautakunnalle 29.6.2005 päivätyn valituksen ja antanut lisäksi 13.10.2005 päivätyn lisälausuman.

Asiakas on vaatinut, että liikkeeseenlaskijan tulee korvata hänelle 856,95 euron vahinko, joka on aiheutunut warranttien lunastushinnan virheellisestä laskemisesta.

Asiakas on vaatimuksensa perusteeksi esittänyt muun muassa seuraavaa.

Liikkeeseenlaskija laski liikkeeseen Nokia Oyj:n osakewarrantin 5FNOKEW140, jonka lunastushinnaksi oli ehdoissa taattu 14 euroa, kertoimella 1/5.

Asiakkaalla oli warrantin erääntyessä omistuksessaan yhteensä 145 000 kappaletta, jotka erääntyivät 3.6.2005. Warranttikohtainen lunastushinta oli Nokia Oyj:n osakkeen 3.6.2005 päätöskurssin mukaisesti 14,03 €:n (14,03 € - 14,00 €= 0,03 €)/5*0,985 = 0,00591 €/warrantti. Asiakkaalle maksettu lunas-tushinta oli 145 000* 0,00591 € = 856,95 euroa. Kerroin 0,985 tuli ehtojen mukaisesta 1,5 %:n lunastuspalkkiosta.

Asiakas kertoo warrantin ehdoissa todetun, että ”toteutusarvon laskentatapa” tapahtuisi sen mukaan, mikä olisi ”Nokian Oyj:n osakkeen viimeinen vähintään pörssierän suuruinen kauppa Helsingin Pörssin jatkuvassa kaupankäynti I:ssä 3.6.2005.”

Asiakkaan mukaan jatkuvan kaupankäynnin viimeinen vähintään pörssierän suuruisen kaupan hinta oli 3.6.2005 14,06 euroa/osake eikä 14,03 euroa. Warrantin lunastushinnan olisi tuolloin tullut olla (14,06 € - 14 €= 0,06 €)/5*0,985 = 0,01182 €/warrantti. Asiakkaalle tuleva lunastushinta olisi ollut 145 000* 0,01182 € = 1713,90 euroa.

Edellä kerrotulla perusteella asiakas vaatii liikkeeseenlaskijalta hinnanoikaisua ja hyvitystä erääntyneiden warranttiensa osalta.

Asiakas toteaa, ettei liikkeeseenlaskijan warranttikohtaisissa ehdoissa 19/2004 ole mainintaa Nokia Oyj:n osakkeen päätöskurssista, vaan ehdoissa on kerrottu toteutusarvon laskennan perustuvan jatkuvan kaupankäynnin viimeiseen kauppaan.

Pörssin jatkuva kaupankäynti päättyy kello 18.20 ja tämän jälkeen alkaa päivän päätöshuutokauppa, missä tulkinnan mukaan määräytyy Nokian osakkeen virallinen päätöskurssi.


Osakkeet, pl. ML-markkina

Aika (CET + 1) Vaihe

8.30 - 9.45 Kaupankäyntiä edeltävä jakso
9.45 - 10.00 Päivän avaushuutokauppa
10.00 - 18.20 Jatkuva kaupankäynti
18.20 - 18.30 Päivän päätöshuutokauppa
18.30 - 18.40 Tauko
18.40 - 19.00 Kaupankäynnin jälkeinen jakso

Asiakkaalle oli jäänyt käsitys warrantin hinnan määräytymisestä jatkuvan kaupankäynnin viimeisen kaupan perusteella.

Vaikka pörssin kaupankäyntijärjestelmä olikin muuttunut ko. warrantin liikkeellelaskemisen jälkeen ja sen myötä virallisen päätöskurssin määräytymistapa, liikkeeseenlaskija ei ollut kuitenkaan muuttanut tai täsmentänyt omia warranttikohtaisia ehtojaan vastaavasti.

Asiakas katsoo, että warrantin ehdot ovat lunastushinnan määräytymisen osalta täysin yksiselitteiset. Toteutusarvon laskenta perustuu jatkuvan kaupankäynnin viimeiseen kauppaan eikä viralliseen päätöskurssiin.

Tältä osin asiakas viittaa liikkeeseenlaskijan lausumaan, jossa se on todennut, että ”liikkeeseenlaskijan ennen 27.9.2004 liikkeeseenlaskettujen warranttien ehtoja ei ole toteutusarvon laskentatapaa koskevien ehtojen osalta muutettu, koska ehtokohdalla on tosiasiallisesti koko ajan tarkoitettu Pörssin virallista päätöskurssia”.

Asiakas katsoo, että pörssin ohjeissa tulisi määritellä käsite ”virallinen päätöskurssi”, koska termi on yleisessä käytössä. Asiakas kiistää siten, että warranteilla kauppaa käyvä sijoittaja tietäisi warranttien lunastushinnan määräytymistavan eikä asiassa olisi siten tulkinnanvaraisuutta. Asiakas kieltää olevansa erityisen kokenut warranttisijoittaja. Asiakkaan tapauksissa jatkuvan kaupankäynnin viimeisen kaupan ja huutokaupan päätöskurssit olivat aiemmin johtaneet samaan lopputulokseen lunastushinnan osalta.

Asiakas toteaa, että liikkeeseenlaskijan warrantteja on erääntynyt 12/2004 – 06/2005 välisenä ajankohtana kolme kertaa päivämäärien ollessa 3.12.2004, 4.3.2005 ja 3.6.2005. Kaikkina kertoina osakkeiden kurssi on käyttäytynyt siten, että liikkeeseenlaskija on ollut sijoittajan sijaan selkeä hyötyjä.

Asiakkaan käsityksen mukaan vakiintuneessa oikeuskäytännössä sopimusta tuleekin tulkita sen laatijan vahingoksi, mikäli sopimuksen sisältö on ristiriitainen tai se on muutoin epäselvä.
 

Liikkeeseenlaskijan vastaus asiakkaan valitukseen

Liikkeeseenlaskija on toimittanut Arvopaperilautakunnalle 31.8.2005 päivätyn vastauksen ja antanut lisäksi 10.11.2005 päivätyn lisälausuman.

Liikkeeseenlaskija on vaatinut, että asiakkaan valitus tulee hylätä perusteeltaan ja määrältään.

Liikkeeseenlaskija on vaatimuksensa tueksi esittänyt muun muassa seuraavaa.

Helsingin Pörssi otti 27.9.2004 käyttöön SAXESS –osakekaupankäyntijärjestelmän, jota sääntelevät NOREX –säännöt. Järjestelmä- ja sääntömuutosten seurauksena myös kaupankäyntipäivän rakenne muuttui. Uudessa järjestelmässä osakkeiden virallinen päätöskurssi määräytyy ensisijaisesti Pörssin päätöshuutokaupassa alkaen klo 18.20. Koska uudessa kaupankäyntijärjestelmässä ei enää tunnettu käsitettä ”jatkuva kaupankäynti I”, tämä haluttiin korvata edellä mainitulla ”osakkeen virallisella päätöskurssilla”.

Helsingin Pörssissä oli 27.9.2004 asti voimassa Arvopaperipörssin säännöt, joiden nojalla Pörssin toimitusjohtaja pystyi antamaan sääntöjä täydentäviä ohjeita. Tämän perusteella Pörssin toimitusjohtaja antoi sovellusmääräyksen osakkeen virallisen päätöskurssin määräytymisestä seuraavasti: ”Jakson jatkuva kaupankäynti I päättyessä voimaan jääneen viimeisen pörssierällisen kaupan hinta muodostaa kyseisen arvopaperin viralli-sen päätöskurssin (virallinen päätöskurssi)”.

Liikkeeseenlaskijan laskiessa liikkeelle nyt kyseessä olevan Helsingin Pörssissä listatut warrantit, yllä mainitut Pörssin säännöt ja sovellusmääräykset ovat olleet voimassa. Liikkeeseenlaskija on sisällyttänyt warrantin toteutusarvon laskentatavan määrittelevään ehtoon yllä mainitun Pörssin virallisen päätöskurssin määrittelyn seuraavasti: ”Toteutusarvon laskentatapa määräytyy warrantin alla olevan arvopaperin viimeisen vähintään pörssierän suuruisen arvopaperikaupan mukaan Helsingin Pörssin jatkuvassa kaupankäynti I:ssä”. Kyseiset Arvopaperipörssin säännöt ja silloinen kaupankäyntijärjestelmä eivät ole enää voimassa.

Ennen 27.9.2004 liikkeeseenlaskettujen warranttien ehtoja ei toteutusarvon laskentatapaa koskevien ehtojen osalta muutettu, koska ehtokohdalla oli tosiasiallisesti koko ajan tarkoitettu Pörssin virallista päätöskurssia. Osakekaupankäyntijärjestelmässä on ennen 27.9.2004 tällä tarkoitettu jatkuvan kaupankäynnin I päättyessä voimaan jääneen viimeisen pörssierällisen kaupan hintaa ja 27.9.2004 jälkeen päätöshuutokaupassa toteutuneen viimeisen pörssierällisen kaupan hintaa. Jatkuvaan kaupankäyntiin sisältyy myös päätöshuutokauppa.

Tämä ilmenee 27.9.2004 voimaan tulleiden NOREX -kaupankäyntisääntöjen kohdasta 4.5.1, jonka toinen lause kuuluu seuraavasti: ”Kaupankäynti alkaa avoimella huutokaupalla Jatkuvan kaupankäynnin alussa ja päättyy avoimeen huutokauppaan Jatkuvan kaupankäynnin lopussa”.

NOREX – säännöissä ei ole käsitettä tai määritelmää viralliselle päätöskurssille. Jatkuvan kaupankäynti II:n poistuttua on vain ”jatkuvaa kaupankäyntiä”. Ehtokohta ei ole liikkeeseenlaskijan mielestä epäselvä tai tulkinnanvarainen.

Asiakkaan epäilyyn liikkeeseenlaskijan saamasta lisähyödystä käyttämällä kyseistä laskentatapaa, liikkeeseenlaskija on esitetyn väitteen kumoamiseksi tilannut Helsingin Pörssiltä (OMX Ex-changes; jäljempänä ”HEX”) Orderbook trades –dataa ajanjaksona 3.12.2004 – 17.6.2005, jona aikana on tapahtunut yhdeksän (9) erääntymistä eri kohde-etuuksilla, ja joiden jatkuvan kaupankäynnin ja päätöshuutokaupan viimeisten kauppojen kurssit näkyvät HEX:in antamista tiedoista.

Kyseisenä ajanjaksona on erääntynyt liikkeeseenlaskijan osto- ja myyntiwarrantteja. Korkeasta kohde-etuuden kurssista on ”hyötynyt” ostowarrantin haltija ja alhaisesta kohde-etuuden kurssista on ”hyötynyt” myyntiwarrantin haltija. Liikkeeseenlaskijan mukaan ei voida yleistäen sanoa, että alhainen päätöskurssi olisi aina liikkeeseenlaskijalle ”voitollinen”.

Liikkeeseenlaskija toteaa, että se on soveltanut kyseistä toteutusarvon laskentatapaa kaikkiin lunastuksiin johdonmukaisesti sillä seurauksella, että sijoittaja on ”voittanut” kohde-etuutena olevan osakkeen kurssin käyttäytyessä päinvastaisesti kuin kysymyksessä olevassa tapauksessa. Yleisen elämänkokemuksen mukaista on, että sijoittajat eivät reklamoi saadessaan odottamaansa paremman tilityksen warrantin lunastuksesta.

Koska asiakkaalla ei ole pankissa arvo-osuustiliä ja koska warranttien lunastushinnatkin tilitetään toisiin tilinhoitajayhteisöihin aina anonyymisti, liikkeeseenlaskija ei tiedä asiakkaan warranttikauppojensa määrää ja tarkempaa laatua. Asiakkaan vaatimus 145.000 kappaleen 5FNOKEW140 warrantin lunastushinnan oikaisusta perustuu asiakkaan ilmoitukseen. Siksi liikkeeseenlaskijan on tarvittaessa saatava selvitys asiakkaan warranttien omistuksesta lunastushetkellä.

Edellä kerrotuilla perusteilla liikkeeseenlaskija katsoo noudattaneen huolellisesta warrantin toteutusarvon laskentatavalle asetettuja ehtoja eikä katso olevansa velvollinen suorittamaan vaadittua hinnanoikaisua.
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys sijoituspalveluyrityksen tarjoamasta sijoituspalvelusta, joka kyseissä tapauksessa on arvopaperikaupintaa, ja josta on säännelty laissa sijoituspalveluyrityksistä (26.7.1996/579) 3 §:n 3) kohdassa ja arvopaperimarkkinalaissa (26.5.1989/495) 4 luvussa. Lisäksi Rahoitustarkastus on antanut edellä mainittuja lakeja täydentävän sijoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavia menettelytapoja koskevan ohjeen nro 201.7, jonka mukaan sijoituspalveluyhteisön on noudatettava tiettyjä velvollisuuksia, jotta asiakkaiden suoja ja sijoittajien luottamus toteutuisi.

Asiakas on vaatinut, että liikkeeseenlaskijan tulee korvata hänelle 856,95 euron vahinko, joka on aiheutunut liikkeeseenlaskijan warrantin lunastushinnan virheellisestä laskemisesta.

Liikkeeseenlaskija on vaatinut, että asiakkaan valitus tulee hylätä perusteettomana.

Asiakas katsoo liikkeeseenlaskijan olevan vastuussa siitä, ettei hän ollut tietoinen warranttien lunastuksen laskentatavan muutoksesta kuin mitä alkuperäisessä warranttikohtaisissa ehdoissa oli ilmoitettu. Asiakkaan mukaan warranttikohtaiset ehdot ovat lunastushinnan toteutusarvon laskentatavan osalta täysin yksiselitteiset. Toteutusarvon laskenta perustuu jatkuvan kaupankäynnin viimeiseen kauppaan eikä viralliseen päätöskurssiin. Asiakkaan käsityksen mukaan sopimusta tulee tulkita sen laatijan vahingoksi, mikäli sopimuksen sisältö on ristiriitainen tai se on muutoin epäselvä.

Liikkeeseenlaskija katsoo noudattaneen asiassa huolellisesti voimassa olevia kaupankäynnin ohjeita ja Pörssin tulkintaa warranttien lunastushinnan laskemistavasta. Laskentatavan muutos aiheutui Helsingin Pörssiin siirtymisestä 27.9.2004 uuteen kaupankäyntijärjestelmään ja sen ohjeistukseen. Liikkeeseenlaskijan näkemyksen mukaan lunastushinnan laskentaa koskeva ehtokohta ei ole niin epäselvä tai tulkinnanvarainen, että se voisi erehdyttää warranteilla kauppaa käyneen asiakkaan.

Asiassa on tullut riidattomasti selvitetyksi, että tapauksessa käsiteltävänä oleva warrantti laskettiin liikkeeseen ennen 27.9.2004, jolloin Helsingin Pörssi otti käyttöön SAXESS –osakekaupankäyntijärjestelmän, jota sääntelevät NOREX –säännöt.

Liikkeeseenlaskija oli tuolloin sisällyttänyt warranttikohtaisiin ehtoihinsa nro 19/2004 toteutusarvon laskentatapaa määrittelevän Pörssin silloisen virallisen päätöskurssin määrittelyn: ”Toteutusarvon laskentatapa määräytyy warrantin alla olevan arvopaperin viimeisen vähintään pörssierän suuruisen arvopaperikaupan mukaan Helsingin Pörssin jatkuvassa kaupankäynti I:ssä”. Kyseiset Arvopaperipörssin säännöt ja silloinen kaupankäyntijärjestelmä eivät enää ole voimassa.

Ennen SAXESS –kaupankäyntijärjestelmän käyttöönottoa liikkeeseenlasketut warrantit tuli sovittaa uuteen järjestelmään. Järjestelmän ja sääntöjen muutosten seurauksena kaupankäyntipäivän rakenne muuttui. Tämä aiheutti pörssin ”virallisen päätöskurssin” määrittämistavan muuttumisen.

Lautakunta toteaa sijoittajan käyvän käytännössä kauppaa warrantin liikkeeseenlaskijan kanssa, vaikka varsinaista sopimussuhdetta ei asiakkaan ja warrantin liikkeeseenlaskijan kesken olekaan. Liikkeeseenlaskijalle ei kuitenkaan tästä sopimuksenluonteisesta suhteesta synny sellaista sopimussuhdetta, johon sisältyisi erityinen tiedottamisvelvollisuus, koska kaikki tiedot ovat olleet warrantinhaltijan saatavilla koko ajan.

Liikkeeseenlaskijan Rahoitustarkastukselle toimittaman ja Rahoitustarkastuksen hyväksymän warranttiohjelman kohdan 5.18. ”Tiedottaminen ja ilmoitukset” mukaan, ”tiedot warranttien kohteista ovat julkisesti saatavilla warranttikohtaisissa ehdoissa mainittavista lähteistä eikä liikkeeseenlaskija tiedota niistä.” Tapauksen warranttikohtaisissa ehdoissa taas todetaan, että ”lisätietoja on saatavilla Helsingin Pörssin sekä Nokia Oyj:n sivuilta”. Siten lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa kolmannen osapuolen tekemät muutokset ja tulkinnat sitovat liikkeeseenlaskijaa liikkeeseenlaskijana ja warranttikohtaisten ehtojen kautta asiakasta eli warrantinhaltijaa.

Edellä kerrotuilla perusteilla lautakunta katsoo, että liikkeeseenlaskijan tekemä tulkinta päättymispäivän markkinahinnasta omien ehtojensa ja pörssin sääntöjen nojalla vastaa myös lautakunnan käsitystä warranttien arvon määräytymisestä (kaupankäynti alkaa avoimella huutokaupalla jatkuvan kaupankäynnin alussa ja päättyy avoimeen huutokauppaan jatkuvan kaupankäynnin lopussa). Lautakunta katsoo tämän tulkinnan kuvaavan warranttien toteutusarvoa yksiselitteisesti ja luotettavasti.

Edellä kerrotun lisäksi sekä asianosaisilta että Helsingin Pörssistä saadun selvityksen perusteella lautakunta toteaa asiakkaan vaatimukset perusteettomaksi siltä osin, kuin ne koskevat liikkeeseenlaskijan saamaa taloudellista hyötyä warranttien erääntymisten osalta ajanjaksolla 12/2004 – 06/2005.

Edellä kerrotuilla perusteilla Arvopaperilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Hoppu, Kontkanen, Parkkonen, Kariola, Tomperi, Turtiainen ja Tuokko. Sihteerinä toimi Kouvalainen.


ARVOPAPERILAUTAKUNTA