Tapahtumatiedot

Asiassa on kyse CDO-lainaan sijoittamisesta aiheutuneen vahingon korvaamisesta. CDO-tyyppinen joukkolaina on muodoltaan vaihtuvakorkoinen joukkovelkakirjalaina, jossa sijoittaja ottaa liikkeeseenlaskijariskin lisäksi kannettavakseen tuotteen viitesalkussa olevien yhtiöiden luottoriskiä. Tuotteen liikkeeseenlaskusarjoissa on ollut kahdesta neljään tuotto- ja riskitasoa, joita sijoittaja on voinut merkitä.

Asiakas oli keväällä 2006 osallistunut pankin asiakastilaisuuteen, jossa CDO-lainaa oli esitelty PowerPoint-kalvosarjan avulla. 4.9.2006 pidettiin sijoitusneuvottelu, jossa asiakkaalle laadittiin sijoitussuositus. Hän sai myös tuotteen markkinointiesitteen. Asiakas sijoitti 10.000 euroa lainan keskimmäiseen riskitasoon.

Laina-aikana tuotteen viitesalkkuun kohdistui seitsemän luottovastuutapahtumaa, jotka alensivat sijoitettua pääomaa. Sijoituksen erääntyessä asiakkaalle maksettiin takaisin 3.243,10 euroa (32,43 % pääomasta). Hän oli laina-aikana saanut korkotuottoa 2.624,76 euroa. Asiakas teki pankille reklamaation ja vaati korvausta. Hän katsoi, että tuotteeseen liittyvää riskiä oli vähätelty, ja tuotetta oli myyty pääomaturvattuna. Pankki kiisti vaatimuksen ja katsoi menetelleensä asianmukaisesti.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii pankkia korvaamaan CDO-lainaan sijoittamisesta aiheutuneen tappion 4.132,14 eurolla. Hänen mukaansa esittelytilaisuudessa korostettiin tuotteen riskittömyyttä, ja tuotetta myytiin pääomaturvattuna. Esittelijä antoi kuvan, että joukkolainan taustalla olevat tunnetut suuryritykset ovat vakavaraisia ja tuotot hyviä. Sijoituksen riskejä ei tuotu esille. Asiakas kertoo tehneensä sijoituspäätöksen esittelytilaisuuden perusteella, vaikka toteutus menikin kesän yli.

Asiakas katsoo myös, että pankki on 4.9.2006 arvioinut hänen riskinottohalukkuutensa virheellisesti korkeaksi, vaikka asiakas oli ilmoittanut tyytyvänsä 4-6 %:n pitkän aikavälin keskimääräiseen tuottoon. Asiakkaan sijoitukset osakkeisiin eivät ole riskisijoituksia. Hän on pitänyt niitä pitkään mm. finanssikriisin yli, ja ne ovat maksaneet hyvää osinkoa. Pankki on tiennyt, että suuri osa asiakkaan sijoitusvarallisuudesta on ollut sijoitusvakuutuksissa, joiden korko-osan tuotto on edelleen korkea.

Vaateensa tueksi asiakas viittaa vielä Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositukseen APL 420/08. Asiakas on samanikäinen, hänellä on sama sijoittajaprofiili ja ostoajankohtakin on sama kuin tuossa tapauksessa.

Palveluntarjoajan vastaus

Pankki kiistää asiakkaan korvausvaatimuksen ja katsoo täyttäneensä selonotto- ja tiedonantovelvollisuutensa. Pankin sijoitusneuvonta on ollut asianmukaista.

Asiakkaalla on ollut merkittävä sijoitusvarallisuus, joka on muodostunut mm. vakuutuksista ja osakkeista. Pankki oli 4.9.2006 käydyn keskustelun perusteella arvioinut asiakkaan riskinottohalukkuuden korkeaksi. Asiakas oli kuitenkin itse valinnut riskin­ottohalukkuudekseen keskitason, ja tähän on perustunut myös hänelle laadittu sijoitussuunnitelma.

Sijoitusneuvottelussa keskusteltiin mm. kyseisestä CDO-lainasta. Sijoitusasiantuntijan mukaan hän ei ole koskaan myynyt CDO-lainaa pääomaturvattuna, vaan hän on aina käynyt asiakkaiden kanssa läpi luottovastuutapahtuman käsitteen ja kertonut, kuinka monta luottovastuutapahtumaa laina kestää, ennen kuin sillä on vaikutusta sijoituksen pääomaan.

Sijoitusasiantuntijan kanssa käydyn keskustelun lisäksi asiakas on voinut saada tuotteen esittelytilaisuudessa käytetystä esittelymateriaalista ja saamastaan markkinointiesitteestä olennaiset tiedot tuotteesta ja sen riskistä. Materiaaleissa on selvästi todettu, että sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman ja koron osaksi tai kokonaan. Lisäksi on käyty läpi tuotteeseen liittyvää riskiä ja luottovastuutapahtumien seurauksia myös esimerkkien kautta. Pankki katsoo kertoneensa tuotteeseen liittyvistä riskeistä asianmukaisesti ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Syksyllä 2006 CDO-tuotteen pääomariskin toteutumista pidettiin tuohonastisten historiatietojen perusteella epätodennäköisenä, ja esimerkiksi nyt kyseessä olevan lainan riskiä pidettiin siten kohtalaisen matalana. Asiakas on sijoittanut CDO-tuottee­seen alle 10 % kokonaissijoitusvarallisuudestaan. Pankki katsoo, että tällainen suositus ei syksyn 2006 tilanteessa ole ollut ristiriidassa asiakkaan riskinottohalukkuuden kanssa. Taloustilanne muuttui tunnetulla tavalla syyskuussa 2008, ja rahoitusmarkkinoiden ennen kokematon kriisi johti muun ohella luottovastuutapahtumien poikkeukselliseen kertymiseen ja siten CDO-tuotteen pääomariskin toteutumiseen.

Selvitykset

Osapuolten kirjelmien lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

• 4.9.2006 päivätty sijoitussuositus, jonka mukaan asiakkaalla oli 159.403 euron sijoitusvarallisuus. Se koostui suorista osakesijoituksista, vakuutusten kautta tehdyistä sijoituksista korko-, yhdistelmä- ja osakerahastoihin ja mm. 15.227 euron määräaikaistalletuksesta. Omaisuuslajijakaumana oli osakkeet 39 %, pitkät korot 50 % ja lyhyet korot 11 %. Asiakas oli valinnut sijoitusajakseen 6 vuotta.
  
  Sijoitussuositukseen on kirjattu kysymyksiä ja vastauksia, joiden perusteella pankki oli arvioinut asiakkaan riskinottohalukkuuden korkeaksi. Suositukseen on kuitenkin kirjattu, että asiakas on valinnut riskinottohalukkuuden tasoksi keskitason ja että suunnitelma on tehty asiakkaan valitseman lähtökohdan pohjalta.
  
  Toimenpidesuunnitelmassa asiakkaan omaisuuslajijakaumaksi ehdotetaan 50 % osakkeet, 50 % pitkät korot. Ainoaksi toimenpidesuositukseksi on kirjattu se, että määräaikaistalletuksesta vapautuvia varoja sijoitettaisiin CDO-tuotteeseen.
   
• CDO-tuotteen esittelytilaisuudessa käytetty esittelymateriaali. Vastaavan kalvosarjan sisältöä on esitelty mm. Arvopaperilautakunnan ratkaisusuosituksessa APL 245/09, joka on saatavilla lautakunnan ratkaisutietokannassa osoitteessa http://www.fine.fi
   
• CDO-tuotteen markkinointiesite. Sen sisältöä on esitelty mm. Arvopaperilautakunnan ratkaisusuosituksissa APL 420/08 ja APL 245/09, jotka ovat saatavilla lautakunnan ratkaisutietokannassa osoitteessa http://www.fine.fi

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Taustaa

Asiakas on vaatinut pankkia korvaamaan hänelle CDO-lainaan sijoittamisesta syntyneen tappion. Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymisen edellytyksenä on, että pankin menettelyssä voidaan todeta jokin huolimattomuudesta johtuva virhe tai puute, joka on aiheuttanut asiakkaalle vahinkoa. Asiakkaan mukaan hänelle annettiin väärää tietoa CDO-tuotteeseen liittyvästä riskistä ja pankki oli arvioinut hänen riskinottohalukkuutensa väärin.

Tapauksessa tulee arvioitavaksi pankin antaman sijoitusneuvonnan asianmukaisuus ja tiedonantovelvollisuuden täyttäminen. Sijoituspäätöksen tekoajankohtana voimassa oli arvopaperimarkkinalaki (26.5.1989/495), jota täydensi Rahoitustarkastuksen ohje nro 201.7 sijoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista.

Tuolloin voimassa olleen arvopaperimarkkinalain 2 luvun 1 §:n mukaan arvopapereita ei saa markkinoida eikä hankkia elinkeinotoiminnassa antamalla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja taikka käyttämällä hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä. Lain 4 luvun 1 §:n mukaan arvopaperien kaupassa ja sijoituspalvelun tarjoamisessa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista menettelyä.

Rahoitustarkastuksen ohjeen mukaan hyvä tapa edellyttää mm. sitä, että sijoituspalveluyhteisö antaa asiakkailleen riittävästi ja olennaista tietoa asiakkaan päätöksen tueksi, kuten tiedot sijoituspalvelun sisällöstä ja kuluista sekä arvopaperiin ja sen liikkeeseenlaskijaan liittyvistä riskeistä.

Arvopaperimarkkinalain tuolloisen 4 luvun 3a §:n mukaan arvopaperinvälittäjän oli nyt käsillä olevan kaltaisessa sijoitusneuvontatilanteessa pyydettävä asiakkaaltaan ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot tämän taloudellisesta asemasta, sijoituskokemuksesta ja sijoituspalvelua koskevista tavoitteista, jollei se asiakkaan sijoituskokemukseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta.

Rahoitustarkastuksen ohjeen mukaan sijoituspalveluyhteisön, joka tarjosi sijoituspalveluna arvopaperinvälitystä ja joka antoi asiakkaalle sijoitusneuvontaa ennen toimeksiannon vastaanottamista, oli tunnettava asiakkaansa voidakseen palvella asiakasta tämän edun mukaisesti (know your customer -periaate). Sijoituspalveluyhteisön oli asiakkaaltaan saamiensa tietojen perusteella pyrittävä varmistumaan siitä, että asiakkaan taloudellinen vastuunkantokyky ja sijoituskokemus olivat riittäviä asiakkaan kaavailemiin tai tälle suositeltaviin sijoitustoimiin. Tällöin oli kiinnitettävä huomiota esimerkiksi siihen, kuinka hyvin asiakas tuntee arvopapereiden ja johdannaissopimusten ominaisuudet ja niihin liittyvät riskit.

Lain 4 luvun 4 §:ssä todettiin, että arvopaperinvälittäjän on annettava asiakkaalle sijoituspalvelusta ja sen kohteena olevista arvopapereista ne tiedot, joilla saattaa olla olennaista vaikutusta asiakkaan päätöksentekoon, jollei se sijoituspalvelun luonteeseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta.

Rahoitustarkastuksen ohjeen mukaan välittäjällä on asiakastaan kohtaan tiedonantovelvollisuus arvopaperien arvoon vaikuttavista seikoista. Tiedot on annettava ennen kaupan tekemistä. Välittäjällä on velvollisuus varoittaa asiakasta, mikäli toimeksiannon kohteena olevaan arvopaperiin tai sen liikkeeseenlaskijaan liittyy erityisiä riskejä. Samoin on asiakkaalle annettava tieto julkistetuista tai muutoin yleiseen tietoon tulleista seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon.

Perustelut

Asiakkaan sijoittajaprofiili ja tuotteen suosittaminen

Esitetyn selvityksen perusteella pankki oli täyttänyt selonottovelvollisuutensa 4.9.2006 pidetyssä sijoitusneuvottelussa. Pankki arvioi asiakkaan riskinottohalukkuuden korkeaksi, mitä asiakas on kritisoinut. Lautakunta katsoo pankin arvion jäävän kuitenkin vaille merkitystä sen vuoksi, että asiakas oli riidattomasti itse valinnut riskinottohalukkuuden tasoksi keskitason, ja sijoitusneuvonnan on tullut olla sen mukaista. Olennaista on siis se, onko CDO-tuotteen suosittaminen vastannut asiakkaan keskitasoiseen riskinottohalukkuuteen perustuvaa sijoittajaprofiilia.

Aiemman ratkaisukäytäntönsä mukaisesti lautakunta katsoo, että syksyn 2006 markkinatilanteessa ja tuohonastisten historiatietojen perusteella CDO-tuotteen pääomariskin toteutumista voitiin pitää epätodennäköisenä. Tapauksessa esitetty selvitys ei osoita, että pankki olisi jo sijoitushetkellä voinut ennakoida tulevan finanssikriisin ja sen vaikutukset CDO-tuotteiden kannalta. Siksi lautakunta katsoo, ettei CDO-lainan suosittaminen ole sijoitushetkellä ollut ristiriidassa asiakkaan riskinottovalmiudesta olevien tietojen kanssa. Tuote on vastannut hänen sijoitushorisonttiaan ja 4-6 %:n tuottotavoitettaan. Määrältään sijoitus on ollut maltillinen. Asiakkaalla on myös ollut aiempaa sijoituskokemusta erilaisista osake- ja korkopohjaisista sijoitustuotteista.

Lautakunta toteaa vielä, että asiakkaan viittaamassa tapauksessa APL 420/08 sijoittaja tavoitteli melko matalariskisiä toimenpiteitä ja salkkunsa kokonaisriskitason alentamista. Tämä ja asiakkaan mainitsema aiempi tapaus eivät siten ole samanlaisia.

Näillä perusteilla lautakunta katsoo, että CDO-tuotteen suosittaminen asiakkaalle on sijoitushetkellä syksyllä 2006 ollut asianmukaista.

Markkinointi, pankin tiedonantovelvollisuus

Pankin velvollisuutena on ollut antaa sijoittajille tarjoa­mistaan tuotteista riittävät ja oikeansisältöiset tiedot ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Tiedoista oli ilmettävä mm. se, miten sijoitustuote käyttäytyy erilaisissa markkinaolosuhteissa.

Tuotetta on markkinoitu asiakkaalle uudentyyppisenä joukkovelkakirjalainana ja pitkäaikaisena korkosijoituksena, jollainen se on tuotto-odotukseltaan ollutkin. Lainaan liittyvä riski on kuitenkin luonteeltaan poikennut perinteisestä joukkovelkakirjalainasta siten, että liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukyvyn lisäksi ja ensi sijassa sijoittajan riski on liittynyt CDO-tuotteen viiteyhteisöjen maksukykyyn. Niiden konkursseista tai muista luottovastuutapahtumista voi seurata tuotteeseen sijoitetun pääoman alentuminen tai menettäminen kokonaan. Lisäksi tuotteen rakenteesta johtui, että pääoman aleneminen saattoi tapahtua melko voimakkaasti ja nopeasti. Lautakunta on katsonut näiden olevan sellaisia erityisiä seikkoja, joihin tämän tuotteen markkinoinnissa on tullut kiinnittää erityistä huomiota, vaikka historiallisesti ja tuotteen myyntihetkellä riskitekijöiden toteutumista onkin pidetty epätodennäköisenä.

Tapauksessa asiakas oli saanut CDO-tuotteesta tietoja esittelytilaisuudessa ja myöhemmässä sijoitusneuvottelussa. Esittelytilaisuudessa oli käytetty PowerPoint-kalvosarjaa, ja asiakas oli myös saanut tuotteen markkinointiesitteen.

Lautakunta on arvioinut vastaavaa kalvosarjaa ja markkinointiesitettä mm. ratkaisuissa APL 420/08 ja APL 425/09. Ratkaisukäytäntönsä mukaisesti lautakunta katsoo, että tässä kirjallisessa aineistossa tuotteeseen liittyvä riski on kuvattu asianmukaisesti. Lautakunta kiinnittää huomiota erityisesti kalvosarjan sivulla 10 olevaan skenaarioon kolme, jossa on kuvattu, miten tuotteen korkeimpaan riskitasoon sijoitettu pääoma alenee puoleen viiden luottovastuutapahtuman seurauksena. Sarjan sivulla 11 on käsitelty tilannetta, jossa korkeimman riskitason pääoma on menetetty kokonaan kuudennen luottovastuutapahtuman myötä, ja seuraavat luottovastuutapahtumat kohdistuisivat tuotteen keskimmäiseen riskitasoon.

Kyseinen kirjallinen aineisto antaa riittävän ja oikean kuvauksen CDO-tuotteesta ja myös mahdollisuudesta menettää sijoitettu pääoma osin tai kokonaan luottovastuutapahtumien kertymisen seurauksena. Vaikka asiakas onkin ollut suhteellisen iäkäs, esitetystä selvityksestä ei ilmene mitään sellaisia tekijöitä, joiden perusteella hän ei olisi kyennyt ymmärtämään tuotteesta saamiaan tietoja.

Asiakkaan mukaan tuotteen esittelytilaisuudessa keväällä 2006 oli vähätelty tuotteeseen liittyvää riskiä ja myyty tuotetta pääomaturvattuna. Tuolloin käydyn keskustelun sisältö jää kuitenkin epäselväksi ottaen huomioon, että tilaisuudessa oli riidattomasti käytetty esittelymateriaalina kalvosarjaa, josta mm. pääoman menettämisen mahdollisuus ilmenee selvästi. Lisäksi sijoitusasiantuntija oli selvityksen mukaan käynyt tuotteeseen liittyvän pääomariskin asiakkaan kanssa läpi 4.9.2006.

Asiakas on näin ollen saanut CDO-lainasta kirjallisesti asianmukaiset tiedot, eikä lautakunta ole voinut todeta, että hän olisi suullisestikaan saanut tuotteesta väärää tietoa. Tässä suhteessa nyt käsillä oleva tapaus eroaa asiakkaan mainitsemasta ta­pauksesta APL 420/08. Tässä tapauksessa esitetyn selvityksen perusteella pankki oli täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa asianmukaisesti.

Suositus

Arvopaperilautakunta katsoo, ettei pankki ole menetellyt CDO-lainaa markkinoidessaan tai myydessään arvopaperimarkkinalain tai Rahoitustarkastuksen ohjeen vastaisesti tai muutoin tuottamuksellisesti. Tämän vuoksi CDO-lainaan sijoittamisesta asiakkaalle aiheutunut tappio ei ole sellaista vahinkoa, josta pankki olisi vastuussa. Lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen an­tami­seen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo, jäsenet Norros, Repo ja Sario sekä varajäsen Kirppu. Sihtee­rinä toimi Raulos.

ARVOPAPERILAUTAKUNTA