Haku

APL 1237/02

Tulosta

Asianumero: APL 1237/02 (2003)

Kategoria: Arvopaperin liikkeeseenlaskija-asiat

Ratkaisu annettu: 25.02.2003

Soneran osakkeiden osakeanti ja lisämerkintäoikeuden käyttäminen pankin neuvonta vahingonkorvausvaatimus

Asiakkaiden valitus Arvopaperilautakunnalle

Asiakkaat 1 ja 2 ovat pyytäneet Arvopaperilautakuntaa selvittämään pankin ja asiakkaiden välisen kiistan. Asiakkaat katsovat, että pankin harhaanjohtavan tiedon vuoksi he eivät tehneet Soneran merkintäoikeuksille erikseen osakemerkintää, vaikka asiakkaat hakivat aktiivisesti menettelytapatietoa pankista.

Asiakkaat ovat jättäneeet merkintäoikeudet käyttämättä uskoen, että merkintäoikeudet muuttuvat automaattisesti osakkeiksi ilman osakkeiden eri merkintää. Asiakkaat ovat todenneet, että pankki ja pankin käyttämä pankkiiriliike on antanut heille harhaanjohtavia tietoja merkintäoikeuksien merkityksestä ja näiden tietojen vuoksi merkintäoikeudet ovat jääneet käyttämättä ja asiakkaille on aiheutunut vahinkoaa, jota asiakkaat ovat vaatineet korvattavaksi. Keskustelujen kautta asiakkaat ovat ymmärtäneet, että merkintäoikeuksien osto verkkopalvelun kautta on riittävä toiminto.

Perusteluina asiakkaat ovat esittäneet, että johtuen pankin harhaanjohtavasta tiedosta he eivät ole tehneet merkintäoikeuksille erikseen osakemerkintää, vaikka aktiivisesti hakivat menettelytietoa soittamalla pankin käyttämään pankkiiriliikkeeseen sekä kysyneet asiaa pankin konttorista. Tästä on heille syntynyt vahinkoa, jonka he ovat vaatineet korvattavaksi.

Asiakkaat ovat esittäneet pankille oikaisuvaatimuksen jo ennen Arvopaperilautakunnan käsittelyä. He ovat vaatineet pankkia oikaisemaan asiakkaiden arvo-osuustilikirjaukset siten, että niille molemmille merkitään asiakas 1:lle 4.000 kappaletta Sonera Oyj:n osakkeita ja asiakas 2:n arvo-osuustilille 1.900 kappaletta Sonera Oyj:n osakkeita tai korvaamaan rahallisesti viipymättä vastaavan määrän osakkeita Helsingin Pörssin noteeraamaan vuoden 2001 Sonera Oy:n päätöskurssin arvoon.
 

Pankin vastine asiakkaiden valitukseen

Asiakkaat ovat pyytäneeet pankkia merkitsemään asiakas 1:n arvo-osuusrekisteriin 4.000 kpl ja asiakas 2:n arvo-osuusrekisteriin 1.900 kpl Sonera Oyj:n osakkeita tai korvaamaan rahallisesti vastaavan määrän osakkeita Helsingin Pörssin noteeraamaan vuoden 2001 Sonera Oyj:n päätöskurssin arvoon. Toissijaisesti asiakas 1 ja 2 ovat ilmoittaneet suullisesti pankille tyytyvänsä välittömänä vahingonkorvauksena rauenneiden merkintäoikeuksien; asiakas 1:n osalta 8.000 kpl:een eli 13.069,09 €:n ja asiakas 2:n osalta 3.800 kpl:een eli 5.336 €:n hintaan.

Asiakkaat perustavat vaatimuksensa siihen, että he ovat saaneet pankilta ja pankin käyttämältä pankkiiriliikkeeltä harhaanjohtavia tietoja Sonera Oyj:n merkintäoikeuksien käyttämisestä.

Pankki on kiistänyt vaatimukset sekä perusteiltaan että määrältään.

Arvopaperimarkkinalain 4 luvun 4 §:n mukaan arvopaperivälittäjan on annettava sijoituspalvelusta ja sen kohteena olevista arvopapereista ne tiedot, joilla saattaa olla olennaista vaikutusta asiakkaan päätöksentekoon, jollei se sijoituspalvelun luonteeseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole tarpeetonta.

Rahoitustarkastus on ohjeessaan sijoituspalvelun tarjoamisesta noudatettavista menettelytavoista (nro 201.7) katsonut, etta arvopaperivälittäjän tiedonantovelvollisuuden ei kuitenkaan voida katsoa koskevan tietoja, joiden kohtuudella voidaan arvioida olevan asiakkaan tiedossa.

Asiakkaat ovat saaneet tilinhoitajayhteisöltään eli pankilta toimeksiantolomakkeen 9.11.2001, jolla osakkeenomistaja on voinut silloiseen omistukseen perustuen merkitä uusia osakkeita. Asiakkaat ovat olleet Sonera Oyj:n osakkeenomistajia. Toimeksiannossa on selvitetty osakeannin merkitys ja kerrottu, että hankitun merkintäoikeuden käyttäminen edellyttää toimeksiannon antamista pankille sekä merkintähinnan maksamista merkityistä osakkeista.

Sen lisäksi asiakkaat ovat Sonera Oyj:n osakkeenomistajina saaneet 10.11.2001 päivätyn kirjeen 15.-28.11.2001 järjestettävästä osakeannista. Kirjeen mukana on ollut myös tiivistelmä osakeannin ehdoista ja ohjeista. Ohjeiden mukaan osakkeenomistajan ja merkintäoikeuksien ostajan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hän antaa osakeantia koskevat toimintaohjeensa tilinhoitajayhteisölleen ajoissa. Erityisesti on korostettu, että ostettaessa merkintäoikeuksia osakeannin loppuvaiheessa merkintätoimeksianto kannattaa antaa ostotoimeksiannon yhteydessä. Merkintäajan päätyttyä käyttämättömät merkintäoikeudet raukeavat.

Sonera Oyj:n osakkeiden merkitseminen ostettujen merkintäoikeuksien perusteella ei ole ollut mahdollista verkkopalvelun välityksellä. Edellä mainittujen ohjeiden mukaan merkintäoikeuksien käyttäminen edellyttaa nimenomaan toimeksiannon antamista tilinhoitajayhteisölle.

Pankki katsoo, että asiakas 1:llä ja asiakas 2:lla on ollut riiittävät tiedot osakeantia koskevista ehdoista tai ainakin heillä on ollut mahdollisuus tutustua ohjeistuksiin. Pankki toteaa myös, että ohjeisiin tutustumalla ei ole voinut jäädä siihen käsitykseen, että markkinoilta hankitut merkintäoikeudet automaattisesti muuttuisivat osakkeiksi ilman eri toimeksiantoa ja ilman eri maksua. Erityisesti huomiota on kiinnitettävä siihen seikkaan, että asiakas 1:nen asiakas 2:n hallituksen jäsenenä on tullut tietoiseksi asiakas 2:n 100 kappaleen osakemerkinnästä, joka on suoritettu nimenomaan pankille annettuna ostotoimeksiantona. Sama koskee myös asiakas 2:sta, että se on merkitessään 100 kpl:sta osaketta antanut ostosta toimeksiannon ja maksanut myös niistä asianmukaisen merkintähinnan.

Asiakkaan jo saamien tietojen lisäksi pankilla ei voida katsoa olleen myöskään erityistä tiedonantovelvollisuutta sopimussuhteeseen perustuen. Pankin palvelun yleisten sopimusehtojen kohdan 11 mukaan asiakas vastaa itse palvelun kautta tekemiensä toimeksiantojen oikeellisuudesta. Lisäksi palvelun kautta tehdyissä toimeksiannoissa pankilla tai sen käyttämällä arvopaperinvälittäjällä ei ole arvopaperimarkkinalain 4 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitettua tiedonantovelvollisuutta, vaan asiakkaan tulee itse huolehtia arvopaperimarkkinalain tarkoittaman informaation hankkimisesta.

Asiakas 1:n veli on 22.11.2001 toimittanut henkilökohtaisesti pankkiin toimihenkilölle toimeksiannon, jonka mukaan asiakas 2 käyttää osakkeenomistajan oikeuttaan merkitä 100 uutta Sonera Oyj :n osaketta.

Asiakas 1:n veli väittää samassa yhteydessä käyneensä keskustelua toimihenkilön kanssa siitä, miten merkintäoikeuksien kauppa verkkopalvelun kautta tapahtuu. Asiakas 1:n veli väittää lisäksi, että sai toimihenkilöltä tietoonsa, että merkintäoikeudet verkkopalvelun kautta hoituvat suoraan ilman varsinaista osakkeiden merkintää. Saamansa tiedot veli kertoo välittäneensä asiakas 1:lle.

Pankin toimihenkilöllä on monen vuoden kokemus arvopaperimarkkinoista ja kaupankäynnistä arvopapereilla. Toimihenkilö ei muista käyneensä asiakas 1:n veljen väittämää keskustelua uusien merkintäoikeuksien kaupasta. Pankki ei tässä yhteydessä ole myöskään saanut uutta toimeksiantoa merkintäoikeuksien hankkimisesta tai muiden kuin 21.11.2001 päivätyn toimeksiannon mukaisten osakkeiden merkitsemisestä.

Asiakas 1:n veli on asiakas 1:n kertoman mukaan puhelinkeskustelussa vahvistanut hänelle jäänyttä käsitystä siitä, että merkintäoikeuksien osto verkkopalvelun kautta on riittävä toiminto. Asiakas 2:n hallituksen jäsenenä ja toimeksiannon toteuttajana myös asiakas 1:n veljen olisi tullut käsittää Sonera Oyj:n toimittaman materiaalin ja pankin toimittaman toimeksiannon sisällön perusteella, että varsinaiset osakkeet täytyy merkitä erikseen ja maksaa niistä asianmukainen merkintähinta. Pankilla ei ole mitään osuutta siihen, että asiakas 1:n veli on antanut asiakas 1:lle vääriä tietoja.

Pankki ei voi ottaa asiaan kantaa siltä osin kun se koskee pankin käyttämän arvopaperivälittäjän toimintaa.

Pankki katsoo, että se on täyttänyt lain mukaisen tiedonantovelvollisuuden Sonera Oyj:n merkintäoikeuksien kaupassa. Saamiinsa ohjeisiin tutustumalla sekä aiemman ostotoimeksiannon perusteella asiakas 1 ja 2 eivät ole voineet jäädä siihen käsitykseen, että verkkopalvelun kautta ostetut merkintäoikeudet muuttuisivat osakkeiksi ilman erillistä toimeksiantoa tilinhoitajayhteisölle. Pankki ei myöskään ole missään vaiheessa antanut väärää tietoa Sonera Oyj :n uusien merkintäoikeuksien hankkimiseen liittyvissä asioissa.

Edelä mainituin perustein pankki katsoo, että perusteita minkäänlaisen vahingonkorvauksen suorittamiseen ei ole.
 

Asiakkaiden lisävastineet pankin vastineelle

Asiakas 1:nen täsmentää jatkovastineessaan taloudellista vaatimustaan pankille, joka on 13.069,09 euroa laillisine viivästyskorkoineen 28.12.2001 lähtien maksupäivään saakka. Taloudellisen vaatimuksen määrä on pankin aiheuttaman vahingon välitön suuruus korkoineen rauenneista merkintäoikeuksista (8000 kpl). Myös asiakas 2 täsmentää vahingonkorvausvaatimustaan, joka on välittömänä korvauksena rauenneiden (3.800 kpl) hinta eli 5.336 euroa laillisine viivästyskorkoineen 28.12.2001 lähtien maksupäivään saakka. Asiakkaat kiistävät pankin esittämät perustelut.

Pankin vastuun osalta asiakkaat toteavat, että he ovat hakeneet aktiivisesti tietoa, miten merkinnät ja lisämerkinnät tulisi tehdä. Asiakas 1 oli soittanut pankin välittäjälle ja keskustelu oli pääasiassa koskenut varsinaisten merkintäoikeuksien merkitsemistä (missä ja miten), ja sitä, voiko lisämerkintää ja tehdä Internetin välityksellä.

Asiakas 1 kertoo, että hänen veljensä päämotivaatio lähtea Oulusta pankkiin oli nimenomaan hakea tietoa siitä, miten lisämerkintäoikeudet merkitään osakkeiksi. Samassa yhteydessa hän vei pankkiin asiakas 2:n 100 kpl:n toimeksiantovaltakirjan (alkuperäinen kappale), jonka oli jo täyttänyt ja faksannut edellisenä päiväna. Toimihenkilö oli sanonut, että alkuperäinen toimeksianto ehtii myös postitse. Asiakkaat 1 ja 2 korostavat vielä, ettei asiakas 1:n veli lähtenyt Oulusta pankkiin vain toimeksiantomerkintävaltakirjan takia, vaan nimenomaan hakemaan lisäinformaatiota tilinhoitajayhteisöltään. Asiakas 1:n veli hoiti pankissa käynnin yhteydessä sekä asiakas 1:n ja 2:n henkilökohtaisia asioita.

Pankin toimihenkilö oli kertonut asiakas 1:n veljelle, että Internetin kautta pörssistä ostetut lisämerkintäoikeudet muuntuvat osakkeiksi automaattisesti niin, että ei tarvitse täyttää mitään erillistä paperidokumentaatiota. Edellistä lausumaa toimihenkilö ei kiistä, mutta hän ei myöskään muista keskustelun sisaltöä ja sen yksityiskohtia. Samaan aikaan, kun toimihenkilö vastasi, asiakas 1:n veli vielä viittasi kädessään olevaan 100 kpl:n merkintäoikeusvaltakirjaan ja kysyi, että siis tällaistakö tai vastaavaa ei tarvitse täyttää. Toimihenkilö oli vastannut myöntävästi.

Pankissa käydyn edellä kerrotun keskustelun johdosta asiakas 1 ymmärsi, että lisämerkintäoikeudet hoituvat osakkeiksi välittäjän toimesta tietoteknisin välinein sisältäen merkinnän osakkeiksi ja sisältäen maksun. Asiakas 1 ja 2 siis odottivat siitä erillistä paperia. On huomioitava, että asiakas 1 hoiti asiakas 2:n ja omat merkintäoikeuksienmerkinnät samalla tavalla. Asiakas 1 jäi odottamaan, kunnes hänelle tulee toimenpidedokumentti/ lasku osakkeiden merkitsemisestä ja osakkeet tulevat arvopaperirekisteriin.

Asiakkaat toteavat, että pankin ja sen ammattilaisten olisi pitänyt pystyä neuvomaan asiakkaita asiantuntevasti tai vähintään ottamaan asiasta selvää, mikäli asiantuntemus ja menettelytapatuntemus eivät riittäneet. Arvopaperimarkkinalain 4. lukuun viitaten asiakkaat katsovat, että pankki tietää heidän olevan ei-ammattimaisia sijoittajia, minkä perusteella vähäisenkin tiedon antaminen on tarpeellista. Asiakkaiden näkemyksen mukaan pankin olisi pitänyt antaa oikeaa eikä virheellistä tietoa siitä, miten merkintäoikeudet merkitään osakkeiksi.

Lisäksi asiakkaat toteavat, että pankki (pankkiiriliike) välitti Internetin kautta merkintäoikeuksia. Miksi pankki ei välittänyt Internet-sivuillaan informaatiota siitä, miten merkintäoikeudet merkitään osakkeiksi ? Asiakas 1 etsi tätä menettelytapatietoa tiiviisti pankin Internet-sivuilta veljensä kanssa, mutta ei sitä löytänyt. Lopulta veli päätti lähteä kysymään sitä pankista ja sai vastaukseksi, että merkintäoikeudet hoituvat osakkeiksi Internetin kautta edellä kerrotulla tavalla.

Lisäksi asiakas 1 toteaa, että pankin olisi pitänyt tarjota oikeaa menettelytapaa merkintäoikeuksien merkitsemiseen, kun hänen veljensä kertoi heidän ostavan lisämerkintäoikeuksia. Asiakkaat toteavat myös, että pankki vastaa antamansa väärän informaation seurauksista.

Toiseksi asiakkaat toteavat, pankki vastaa myös siitä, että asianmukaista tietoa ei ole ollut saatavilla siitä, miten Internetin välityksellä ostettujen merkintäoikeuksien merkitseminen osakkeiksi tulisi tehdä Internetin välityksellä, jos sitä ylipäätään voi tehdä (vrt. muut Internetin välityksellä samanaikaisesti osakekauppaa harjoittaneet välittäjät ja heidän ohjeet).

Tässä valituksessa ei ole kysymys siitä, etteikö asiakkaat olisi ollut tietoisia tai etteikö pankki olisi lähettänyt Sonera Oyj:n Soneran osakeantiesitteitä ja pankin palvelua ja -tunnusten käyttöä koskevia yleisia sopimusehtoja tai siitä, etteivätkö asiakkaat itse olisi hankkineet riittävästi informaatiota, vaan kysymys on pankin antamasta väärästä informaatiosta koskien Internetin välityksellä tapahtuvaa merkintäoikeuksien merkitsemistä ja sen seurauksena syntyneestä taloudellisesta vahingosta.

Pankki antoi väärää informaatiota asiakkaan veljelle, joka toimi sekä asiakas 2:n hallituksen jäsenen ominaisuudessa että asiakas 1:n valtuuttamana hoitamaan hänen henkilökohtaisia asioitaan.

Lisäksi asiakkaat huomauttavat tässä yhteydessä myös, että tavattaessa 9.7.2002 pankin toimihenkilö ei ollut tietoinen pankin johtajan, pankin lakimiehen ja asiakkaiden välisen keskustelun ja kirjeenvaihdon sisällöstä. Toimihenkilöä ei oltu kuultu pankin lakimiehen tekemään vastineeseen. Asiakas 1:nen katsoo, ettei edellä oleva ole hyvän lakimiestavan mukaista. Asiakkaat jatkavat, että pankille ja sen välittäjälle on annettu oikeus tutkia nauhoittamansa asiakas 1:n välittäjän toimihenkilön välisen puhelunkeskustelun.

Lopuksi asiakkaat toteavat pankin olevan vastuussa antamansa väärän informaation seurauksista ja toiseksi ohjeiden puutteesta koskien Internetin välityksellä tapahtuvaa merkintäoikeuksien merkitsemistä ja näiden seurauksena syntyneestä taloudellisesta vahingosta asiakkaille.
 

Pankin lisävastine asiakkaiden lisävastineeseen

Pankki kiistää edelleen asiakkaiden vaatimukset sekä väitteet. Pankki ei voi ottaa kantaa siihen minkälaisia neuvoja asiakas 1 on mahdollisesti saanut suoraan arvopaperinvälittäjältä. Pankin ei voida katsoa myöskään olevan vastuussa niistä neuvoista, jotka asiakas on mahdollisesti saanut suoraan arvopaperinvälittäjältä.

Pankin toimihenkilö kertoo 2.1.2003 antamassaan lausunnossa, että ei muista käyneensä keskustelua uusien merkintaoikeuksien kaupasta eikä myöskään ollut tietoinen asiakas 1:n verkkopalvelun kautta ostamista merkintäoikeuksista. Pankin toimihenkilö toteaa myös, että jos puhe olisi ollut tuhansien merkintäoikeuksien ostamisesta verkkopalvelun kautta, olisi se jo määrän perusteella jäänyt hänen mieleensä.

Väite siitä, että pankilla olisi vastuu siitä, että asianmukaista tietoa ei ole ollut saatavilla siitä, miten Internetin välityksellä ostettujen merkintäoikeuksien muuttaminen osakkeiksi tapahtuu, on vailla perusteita. Kuten aiemmassa vastineessa todetaan on asiakkaalla itsellaan vastuu verkkopalvelun kautta tekemistään toimeksiannoista ja myöskin selonottovelvollisuus (ko. palvelun yleiset sopimusehdot kohta 11). Pankilla ei sopimusehtojen mukaan siis voida katsoa olevan erityistä tiedonantovelvollisuutta ko. tapauksessa. Lisäksi Sonera Oyj:n ohjeistukseen tutustumalla olisi saanut riittävät tiedot siitä, millä toimenpiteillä merkintäoikeudet muuttuvat osakkeiksi.

Väitteet pankin antamista virheellisistä neuvoista jäävät myöskin toimihenkilön lausunnon perusteella toteennäyttämättä. Muilta osin pankki vetoaa aikaisemmin lausumaansa ja toteaa, että edellä mainituin perustein pankki katsoo, että perusteita minkäänlaisen vahingonkorvauksen suorittamiseen ei ole.

Pankin toimihenkilön antaman kirjallisen lausunnon mukaan asiakas 1:n veli kävi pankissa 22.11.2001 hoitamassa asiakas 2:n toimeksiannon merkitä 100 kpl Sonera Oyj:n osakkeita. Mitään muuta toimeksiantoa ei kirjallisesti ole tuona päiväna asiakas 1:n veljen kanssa tehty, eikä toimihenkilö muista käydyn keskustelua uusien merkintäoikeuksien kaupasta. Toimihenkilö ei ollut myöskään tietoinen asiakkaan verkkopalvelun kautta ostamista merkintäoikeuksista. Toimihenkilö katsoo, että huomattavat tuhansien merkintäoikeuksien ostot olisivat varmasti jääneet hänen mieleen.
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Asiakkaat ovat pyytäneet Arvopaperilautakuntaa arvioimaan sitä, onko pankki antanut heille virheellistä tai puutteellista menettelytapatietoa Sonera Oyj:n merkintäoikeuksien käyttämisestä.

Asiakas 1 on vaatinut pankilta vahingonkorvauksena asiassa 13.069,09 euroa laillisine viivästyskorkoineen 28.12.2001 lähtien maksupäivään saakka. Taloudellisen vaatimuksen määrä on pankin aiheuttaman vahingon välitön suuruus korkoineen rauenneista merkintäoikeuksista (8000 kpl). Asiakas 2 on vaatinut pankilta vahingonkorvauksena asiassa euromäärän, joka on välittömänä korvauksena rauenneiden (3.800 kpl) merkintäoikeuksien arvo eli 5.336 euroa laillisine viivästyskorkoineen 28.12.2001 lähtien maksupäivään saakka.

Asiassa on tullut selvitetyksi, että asiakkaat ovat olleet Sonera Oyj:n osakkeenomistajat ja he ovat hankkineet osakkeita lisää Soneran osakkeita 21.11.2001-23.11.2001 välisenä ajankohtana. Tähän perustuen asiakkaat ovat saaneet 10.11.2001 päivätyn kirjeen 15.11-28.11.2001 välisenä ajankohtana järjestettävästä Soneran osakeannista. Tässä antiesitteessä on yksityiskohtaisesti kerrottu, millä tavoin ja millä aikataululla osakeanti toteutetaan. Antiesitteessä on erityisesti korostettu, että ostettaessa merkintäoikeuksia osakeannin loppuvaiheessa merkintätoimeksianto kannattaa antaa ostotoimeksiannon yhteydessä. Merkintäajan päätyttyä käyttämättömät merkintäoikeudet raukeavat.

Lisäksi on asiassa tullut selvitetyksi, että asiakkaat ovat saaneet tilinhoitajayhteisöltään eli pankilta toimeksiantolomakkeen 9.11.2001, jolla osakkeenomistaja on voinut silloiseen omistukseen perustuen merkitä uusia osakkeita. Toimeksiannossa on selvitetty osakeannin merkitys ja kerrottu, etta hankitun merkintäoikeuden käyttäminen edellyttää toimeksiannon antamista pankille sekä merkintähinnan maksamista merkityistä osakkeista.

Selväksi on myös käynyt se, että asiakas 1 on soittanut puhelut sekä pankin käyttämään välittäjäliikkeeseen että pankin konttoriin. Asiakas 1 oli saanut näissä tiedon, että merkintätoimeksiantolomake on palautettava pankin konttoriin allekirjoitettuna ja, että käyttämättömiä merkintäoikeuksia voidaan merkitä Internetissä. Asiassa on myös tullut selvitetyksi se, että asiakas 1:n veli on käynyt 22.11.2001 tapaamassa pankin toimihenkilöä konttorissa.

Epäselväksi asiassa sen sijaan on jäänyt asiakas 1:n veljen ja pankin toimihenkilön keskustelu pankin konttorissa. Asiakkaiden mukaan pankin toimihenkilö oli kertonut, että erillistä toimeksiantolomaketta ei tarvita, vaan Internetin kautta ostettujen osakkeiden merkintäoikeudet muuttuvat automaattisesti osakkeiksi eikä merkintälomaketta tarvitse jättää. Pankki on kiistänyt väitteet. Asiassa on pankin toimihenkilö antanut lausunnon, jossa hän myöntää tavanneensa asiakas 1:n veljen, mutta toteaa, ettei muista keskustelun sisältöä.

Annetun selvityksen perusteella merkintäoikeuksia koskeva kirjallinen ohjeistus on ollut melko selkeää, vaikka merkintäoikeuksien käyttäminen tai itse merkintäoikeuksien myyminen ja ostaminen julkisen kaupankäynnin yhdessä saattaa olla asiaa vähemmän tuntevalle henkilölle vaikeaa. Pankilla ja sijoituspalveluyrityksellä on vastuu siitä, että asiakkaalle annetaan asioista oikeaa tietoa, mutta nämä eivät pysty takaamaan sitä, että asiakkaat myös ymmärtävät asiat oikein.

Arvopaperilautakunta katsoo, että asiassa ovat ilmeisesti jostakin syystä sekoittuneet keskenään vanhojen osakkeenomistajien ensisijainen ja toissijainen oikeus merkitä Sonera Oyj:n osakkeita vanhojen osakeomistusten perusteella, joista toimeksiantolomake on toimitettava tilinhoitajayhteisölle, sekä itse merkintäoikeuksien ostaminen ja myyminen pörssistä myös Internetin kautta, joiden osalta merkintä on toimitettava vahvistettavaksi tilinhoitajayhteisölle ennen kuin ne vaihtuvat osakkeiksi.

Arvopaperilautakunnalle annetun selvityksen perusteella on kuitenkin mahdotonta sanoa, missä yhteydessä virhe on tapahtunut. Virhe on saattanut syntyä myös siten, että osapuolet eivät ole mahdollisesti ymmärtäneet, kumpia merkintäoikeuksia asiassa tarkoitetaan.

Asian käsittely Arvopaperilautakunnassa tapahtuu kirjallisesti, eikä lautakunta voi kuulla todistajia valan velvoituksin. Näin ollen lautakunnan ratkaisusuositus asiassa voi perustua vain sen käytettävissä olevista asiakirjoista ilmeneviin tietoihin.

Tässä tapauksessa pankki ja asiakkaat ovat antaneet keskenään ristiriitaiset kirjalliset kertomukset asiaa koskevista keskusteluista, muun muassa siitä, onko pankin konttorissa keskusteltu uusien merkintäoikeuksien kaupasta.

Ohjesäännön mukaan Arvopaperilautakunta voi erityisestä syystä olla antamatta ratkaisusuositusta sen käsiteltäväksi saatetusta asiasta. Nyt kysymyksessä olevan riitaisuuden luotettava selvittäminen edellyttäisi henkilötodistajien kuulemista. Lautakunta ei voi käytettävissään olevin keinoin selvittää sitä, mitä asiassa olisi pidettävä totena. Tämän vuoksi lautakunta on päättänyt olla antamatta lausuntoa tässä asiassa.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Hoppu, Kontkanen, Parkkonen, Tiilikka ja Tuokko. Sihteerinä toimi Kouvalainen.


ARVOPAPERILAUTAKUNTA
 

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia