Haku

APL 12/14

Tulosta

Asianumero: APL 12/14 (2015)

Kategoria: Omaisuudenhoitotoiminta

Ratkaisu annettu: 11.06.2015

Täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimus. Riskitaso. Menettelyn asianmukaisuus.

Tapahtumatiedot

Asiakkaat olivat 24.3.2010 allekirjoittaneet omaisuudenhoitosopimuksen, johon he molemmat sijoittivat 100.000 euroa. Käydyissä keskusteluissa oli sovittu, että riskiä voitaisiin ottaa 40 %:lla varoista ja 60 %:ia olisi turvaavampia sijoituksia. Kiinteistörahasto, johon asiakkaiden varoista oli sijoitettu 35 %:ia, suljettiin kaupankäynniltä 30.6.2011 ja sen omistusten myynti saatiin päätökseen tammikuussa 2013. Rahasto-osuuden viimeinen noteeraus oli 1.066,86 euroa, mutta realisointiprosessin jälkeen arvo oli 330,27 euroa, minkä mukaisesti varat maksettiin asiakkaille maaliskuussa 2014.

Asiakkaiden valitus

Asiakkaiden mukaan sijoitetut varat olivat peräisin asunnon myynnistä ja niillä oli tarkoitus ostaa muutaman vuoden päästä uusi asunto, joten he tekivät selväksi että varallisuuden arvo ei saisi alentua. Tarvetta pääomaturvattuun sijoittamiseen ei kuitenkaan ollut. Asiakkaiden näkemyksen mukaan yhtiön edustajat eivät asianmukaisesti kertoneet, että heidän kiinteistövarainhoidossaan pääasiallisesti käyttämänsä rahasto oli pieni ja nuori ja siten korkeariskisempi. Päinvastoin heille vakuuteltiin kyseessä olevan luotettava toimija ja että yhtiön henkilökunta oli käynyt tutustumassa rahaston omistamiin kiinteistöihin.

Syksyllä 2010 asiakkaat olivat ilmaisseet huolensa rahaston tilanteesta useaan otteeseen eri henkilöille yhtiössä, mutta eivät tehneet kirjallista lunastuspyyntöä. He olivat palanneet asiaan edelleen vuoden 2011 puolella, kunnes saivat loppuvuodesta tietää, että varoja ei voida enää lunastaa. Asiakkaiden mukaan on selvää, että yhtiön edustajat tiesivät rahaston vaikeuksista, mahdollisesti jo sitä heille suositellessaan ja että lunastukset olisi hoidettu, jos se olisi ollut mahdollista. Asiakkaat myös korostavat, että saivat tietoa huonosti realisoinnista ja että yhtiön olisi tullut selvittää realisoinnin asianmukaisuus. Asiakkaat vaativat yhtiötä korvaamaan heille sijoituksesta aiheutuneena tappiona heidän siihen sijoitetun omaisuuden 70.000 euroa ja siitä realisoinnin yhteydessä heille maksetun 21.708,48 euroa erotuksen eli 48.291,52 euroa.

Palveluntarjoajan vastine

Näkemyksensä mukaan yhtiö ei ole toiminut huolimattomasti sijoituskohteiden valinnassa. Kyseinen rahasto on kuulunut osana yhtiön kiinteistövarallisuusstrategiaan, jota voidaan yleisesti pitää matalariskisempänä kuin esimerkiksi suoria osakesijoituksia. Asiakkaille on eri vaihtoehtoja esiteltäessä kerrottu myös niihin liittyvistä riskeistä. Valitettavasti rahaston kohdalla toteutui ennalta odottamaton tapahtumaketju, joka johti rahaston sulkemiseen kaupankäynniltä ja myöhemmin sen likvidointiin sijoittajalle epäedullisin seurauksin. Rahaston vaikeudet alkoivat siitä, kun sen omistamissa kiinteistöissä vuokralaisena ollut taho ei kyennyt maksamaan vuokriaan. Ennen sulkemistaan rahasto tuotti ja toimi normaalisti, joten sitä ei voi pitää mitenkään poikkeuksellisena, varsinkin kun kiinteistörahastot ovat tyypillisesti pienempiä kuin esimerkiksi osakerahastot.

Yhtiö kertoo toimineensa ainoastaan rahaston neuvonantajana eli avustaneensa rahastonhoitajaa löytämään sopivia kontakteja ja sijoituskohteita Suomesta, mutta ei ole osallistunut sen hallintoon tai muuten tiennyt etukäteen rahaston sulkemisesta eikä ole voinut vaikuttaa sen realisointiin. Yhtiön mukaan heidän asiakasrekisterissään ei ole minkäänlaista merkintää siitä että asiakkaat olisivat esittäneet huolensa liittyen rahaston tilanteeseen ennen sen sulkemista. Sulkemisen jälkeen ovat kyllä ilmaisseet tyytymättömyytensä sekä huolensa tilanteesta.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- asiakkaiden varainhoitosopimukset 24.3.2010 sekä niihin liittyvät yleiset ehdot

- kiinteistövarainhoidon esite tammikuulta 2009

- asiakkaiden tarvekartoitus 24.3.2010

- yhtiön vastaus asiakkaan korvausvaatimukseen 23.10.2014

Ratkaisusuositus

Kysymyksen asettelu

Asiassa on kyse siitä, onko palveluntarjoaja hoitanut asianmukaisesti asiakkaiden täyden valtakirjan omaisuudenhoidossa ollutta varallisuutta ja onko salkun riskitaso vastannut sovittua.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimus on allekirjoitettu 24.3.2010 eikä asiassa ole esitetty selvitystä, jonka mukaan sopimus olisi päättynyt. Vuoden 2010 tilannetta arvioitaessa on sovellettava tuolloin voimassa olleita säännöksiä. Tapauksessa on kysymys pankin tarjoamasta omaisuudenhoitopalvelusta. Siihen soveltuvaa sääntelyä sisältyy tuolloin voimassa olleeseen arvopaperimarkkinalakiin (26.5.1989/495). Lisäksi Rahoitustarkastuksen (nykyisin Finanssivalvonta) standardeissa 2.1 ja 2.3 on lakia täydentäviä määräyksiä ja suosituksia.

Omaisuudenhoitopalvelun tarjoaja voi olla vahingonkorvausvelvollinen, jos se menettelee soveltuvan lain tai muiden velvoittavien määräysten vastaisesti tai menettelee vastoin omaisuudenhoitosopimuksen ehtoja tai asiakkaan kanssa muuten sovittua. Menettelyn tulee lisäksi olla sellaista, että siitä on aiheutunut asiakkaalle taloudellista vahinkoa.

Arvopaperimarkkinalain 4 luvun 1 §:n mukaan arvopapereiden kaupassa sekä sijoituspalvelun ja oheispalvelun tarjoamisessa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä. Lakia täydentävän Finanssivalvonnan standardin 2.1 mukaan hyvä tapa tarkoittaa muun muassa, että valvottava toimii rehellisesti, tasapuolisesti, ammattitaitoisesti ja asiakkaiden etu huomioon ottaen, jotta rahoitusmarkkinoita kohtaan tunnettu luottamus turvataan. Lisäksi valvottavan tulee antaa asiakkailleen olennaista tietoa asiakkaiden päätöksenteon tueksi, kuten tietoa rahoituspalvelun tarjoajasta, -sisällöstä ja –kuluista tai niiden määräytymisperusteista sekä rahoituspalveluun liittyvistä olennaisista riskeistä.

Arvopaperimarkkinalain lain 4 luvun 4 §:n mukaan arvopaperinvälittäjän on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sijoituspalvelua koskevan sopimuksen tekemistä sopimuksen ehdot sekä riittävät tiedot tarjotusta palvelusta, esimerkiksi sijoitusstrategioista ja niiden riskeistä. Lakia täydentävässä Finanssivalvonnan standardissa 2.1 puolestaan todetaan, että rahoituspalvelun tarjoajan tulee antaa asiakkailleen olennaista tietoa asiakkaiden päätöksenteon tueksi palvelun sisällöstä sekä palveluun liittyvistä olennaisista riskeistä.

Arvopaperimarkkinalain 4 luvun 12 §:n ja Finanssivalvonnan standardin 1.3 Luotettava hallinto ja toiminnan järjestäminen mukaan sijoituspalvelua tarjoavan arvopaperinvälittäjän on toteutettava kohtuulliset toimenpiteet eturistiriitatilanteiden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Eturistiriitatilanteiden syntyessä asiakasta tulee kohdella hyvän tavan mukaisesti. Jos eturistiriitatilannetta ei voida välttää, arvopaperinvälittäjän on annettava pysyvällä tavalla asiakkaalle riittävät tiedot eturistiriidan luonteesta ja sen syistä ennen liiketoimen suorittamista asiakkaan lukuun. Arvopaperinvälittäjällä on oltava toimintaperiaatteet eturistiriitojen tunnistamisessa ja ehkäisemisessä noudatettavista menettelytavoista. Toimintaperiaatteissa on otettava huomioon tuotteet ja palvelut, joita valvottava tarjoaa, sekä sen omaan lukuun harjoittama toiminta. Periaatteissa on kiinnitettävä erityistä huomiota sijoitusneuvontaan ja sijoitustutkimusten laatimiseen tai levittämiseen, valvottavan omaan kaupankäyntiin, omaisuudenhoitoon sekä liikkeeseenlaskun järjestämiseen tai takaamiseen (nk. emissionjärjestäminen) sekä muihin investointipankkipalveluihin.

Osapuolten välisessä varallisuudenhoitosopimuksessa ei ole erillisiä kohtia liittyen asiakkaan mahdollisesti antamiin toimeksiantoihin ja niiden vaikutuksesta sopimukseen.

Asian arviointi

Kiinteistövarainhoidon riskitaso

Arvopaperimarkkinalain 4 luvun 4 § 2 momentin mukaan arvopaperinvälittäjän on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sijoituspalvelun tai oheispalvelun antamista riittävät tiedot muun muassa palvelun kohteena olevista arvopapereista ja niihin liittyvistä riskeistä sekä sijoitusstrategioista, jos niitä on ehdotettu, ja niiden riskeistä. Lautakunta toteaa, että yksiselitteistä johtopäätöstä jonkin tuotteen riskitasosta, eli mahdollisuudesta menettää siihen sijoitettua pääomaa, ei voi tehdä pelkästään yksittäistapauksessa toteutuneiden seikkojen perusteella. Arviointi kohdistuu siihen, miten sijoitustuotteen tai -palvelun riskitaso oli ymmärrettävissä ennen sijoituksen tekemistä senhetkisten tietojen ja sijoitusalan asiantuntemuksen perusteella.

Asiakkaiden mukaan rahaston nuoruus ja pienuus ovat olleet sen riskitasoa nostavia seikkoja, kun taas yhtiön mukaan niillä ei ole ollut vaikutusta rahaston sulkemiseen ja sitä kautta toteutuneeseen riskiin.  Lautakunta kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että yhtiön kiinteistövarainhoito on ollut hyvin keskittynyttä, koska käytännössä 90 % siitä on muodostanut yksi rahasto, joka on vuokrannut omistamansa hoivakiinteistöt yhdelle vuokralaiselle. Kyseisen rahaston lisäksi varoja on sijoitettu yhteensä 10 % kahteen lyhyen koron rahastoon. Kiinteistövarainhoidon piiriin kuului asiakkaiden koko omaisuudenhoitosalkusta 35 %. Lausutusta seuraa, että asiakkaiden omaisuudenhoidon alaan kuuluvasta sijoitusvarallisuudesta 31.5 % (0.35 × 0.9) oli sidoksissa kiinteistöihin, jotka olivat yhden hoivapalveluntarjoajan käytössä.

Lautakunta toteaa, että sijoitusten riittävä hajauttaminen on riskinhallinnan selkäranka niin sijoitusrahastotoiminnassa kuin omaisuudenhoidossakin ja samalla keskeinen peruste sille, että tällaisia sijoitusmuotoja voidaan suositella ei-ammattimaiselle sijoittajalle. Lautakunta katsoo, että asiakkaiden omaisuudenhoitosalkun laajahko tosiasiasiallinen sidonnaisuus yhteen nimenomaiseen hoivapalvelujen tarjoajaan on ollut seikka, josta olisi tullut erityisesti huomauttaa asiakkaita.

Intressiristiriita

Asiakkaiden mukaan on selvää, että yhtiön edustajat tiesivät rahaston vaikeuksista, mahdollisesti jo sitä heille suositellessaan.  Edelleen asiakkaiden näkemyksen mukaan, koska yhtiöllä on ollut yhteistyötä rahaston kanssa, on ilmeistä että se on pitänyt omaa etuaan etusijalla.  Yhtiön mukaan se on toiminut ainoastaan rahaston neuvonantajana eli avustanut rahastonhoitajaa löytämään sopivia kontakteja ja sijoituskohteita Suomesta, mutta ei ole osallistunut sen hallintoon tai muuten tiennyt etukäteen rahaston sulkemisesta eikä ole voinut vaikuttaa sen sulkemiseen tai realisointiin.

Asiasta saadun selvityksen perusteella lautakunta toteaa, että vaikka yhtiö ei olisi tosiasiassa voinutkaan vaikuttaa omaisuudenhoitotoiminnassaan käyttämänsä rahaston sijoituksiin tai muihin päätöksiin, ovat sen edustajat kertoneet käyneensä tutustumassa rahaston kiinteistöihin. Omaisuudenhoitosopimuksen mukaan yhtiö saa palkkionpalautuksia yhteistyökumppaniensa hallinnoimista sijoitusrahastoista. Kiinteistösijoitussalkun esittelymateriaalista voi kuitenkin saada sen käsityksen, että kiinteistösalkun varainhoito olisi sitoutumatonta. Lautakunnan näkemyksen mukaan kyseisten seikkojen perusteella yhtiön tavanomaista läheisempää suhdetta rahastoon olisi tullut korostaa asiakkaille selkeämmin.

Palveluntarjoajan menettely sijoituskauden aikana

Vaikka tapauksessa on allekirjoitettujen sopimusten perusteella kysymys täyden valtakirjan omaisuudenhoidosta, niin lautakunta kiinnittää kuitenkin huomiota myös siihen, että asiakkaat ovat kertomansa mukaan esittäneet yhtiön edustajille pyyntöjä lunastaa heidän salkkuunsa hankittua rahastoa. Yhtiön merkintöjen mukaan tämä olisi kuitenkin tapahtunut vasta rahaston sulkemisen jälkeen. 

Lautakunta pitää asiasta saadun kokonaisselvityksen perusteella uskottavana, että asiakkaat ovat kertomansa mukaan tuoneet esiin huolensa salkussaan olleesta rahastosta useita kertoja ennen rahaston sulkemista. Koska kysymys on ollut merkittävästä sijoituksesta asiakkaiden salkussa, olisi asiasta vähintään tullut keskustella heidän kanssaan sekä tehdä siitä merkintä asiakastietoihin. Vaikka asiakas täyden valtakirjan omaisuuden omaisuudenhoidossa tilapäisesti luovuttaakin palveluntarjoajalle päätösvallan varainhoidon piiriin kuuluvan omaisuutensa sijoittamisesta, tämä ei sulje pois asiakkaan oikeutta määrätä omaisuudestaan niin halutessaan. Omaisuudenhoitosopimuksissa sovitaan toisinaan nimenomaisesti siitä, miten omaisuudenhoitosuunnitelmasta poikkeavia asiakkaan toiveita otetaan huomioon ja hallitaan suhteessa omaisuudenhoitajan omaksumiin sijoitusstrategioihin. Tapauksen omaisuudenhoitosopimuksessa tällaisia määräyksiä ei kuitenkaan ole ollut. Riski epäselvyyksistä, jotka johtuvat sovittujen menettelytapojen puuttumisesta, kuuluu palveluntarjoajan eikä asiakkaan kannettavaksi. Näin lautakunta katsoo, että palveluntarjoajan menettely on ollut puutteellista myös siinä vaiheessa, kun asiakkaat ovat alkaneet esittää epäilyjä omaksuttua sijoitusstrategiaa kohtaan ja toiveita siitä poikkeamisesta.

Yhteenveto palveluntarjoajan menettelyn asianmukaisuuden arvioinnista

Arvopaperilautakunta toteaa, että palveluntarjoajan menettelyssä on ollut puutteita niin omaisuudenhoidon aloitusvaiheessa tiedonantovelvollisuuksia täytettäessä kuin myöhemmin tilanteessa, jossa asiakkaat ovat halunneet poikettavan alun perin sovitusta sijoitusstrategiasta. Palveluntarjoaja on siten velvollinen korvaamaan menettelynsä puutteista asiakkaalle aiheutuneen vahingon.

Vahingon määrä

Asiakkaat ovat vaatineet yhtiötä korvaamaan heille sijoituksesta aiheutuneena tappiona heidän siihen sijoitetun omaisuuden 70.000 euroa ja siitä realisoinnin yhteydessä heille maksetun 21.708,48 euroa erotuksen eli 48.291,52 euroa. Yhtiö on katsonut, ettei se ole velvollinen kyseistä määrää asiakkaille korvaamaan, mutta ei ole kiistänyt esitettyä määrää tai esittänyt omaa näkemystään siitä. Muun selvityksen puuttuessa lautakunta pitää sanottua summaa asiakkaiden korvauskelpoisen vahingon määränä.

Lopputulos

Arvopaperilautakunta suosittaa, että yhtiö hyvittää asiakkaille näiden vaatimuksen mukaisesti rahastosta lunastuksen jälkeen saadun ja heidän siihen sijoitetun varallisuuden erotuksen määrän.

Arvopaperilautakunta oli yksimielinen.

 

ARVOPAPERILAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Sainio

 

Jäsenet:

Kajala

Pönkä

Repo

Sario

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia