Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle
Vaatimukset
Asiakas on toimittanut Arvopaperilautakunnalle 14.5.2007 päivätyn valituksen ja on antanut lisäksi 31.7.2007, 18.1.2008 ja 24.1.2008 päivätyt vastineet. Asiakas on myös pyytänyt, että häntä kuultaisiin asiassa suullisesti.
Välittäjän tulee korvata asiakkaalle aiheutunut vahinko, yhteensä 151.915,64 euroa sekä pääomalle korkolain mukaista viivästyskorkoa 21.4.2006 lukien.
Johdannaisposition sulkemisesta asiakkaalle aiheutui vahinkoa 110.276 euroa. (Välittäjä myi 15.666 eurolla 22.2.2006 asiakkaan ostamat optiot, joiden arvo runsas kuukausi myöhemmin oli 108.480 euroa. Asiakkaalla oli lisäksi asetettuja optioita, jotka olivat raukeamassa joulukuuhun 2007 mennessä.) Välittäjän on korvattava asiakkaalle myös 1.000 euroa (välittäjän painostuksesta 17.2.2006 eräpäivänä aiheutunut vahinko) sekä 18.932 euroa (välittäjä osti 22.2.2006 vastoin asiakkaan kieltoa arvottomaksi muuttuneita optioita). Ennen sulkemistoimenpiteitä välittäjä on aiheuttanut asiakkaalle vahinkoa yhteensä 21.707,64 euroa: 141,18 euroa (21.6.2005 osakevälityksessä käytetty väärä palkkiolaskutusprosentti), 802,36 euroa (28.9.2004 osakekauppaan liittyvä laskutussotku), 3.000 euroa (ns. kahden jalan laskutus) sekä 17.764,10 euroa (asiakas ei saanut 20.1.2006 annettua toimeksiantoa).
Perusteet
Välittäjällä ei ollut oikeutta sulkea tiliasemaa, eikä asiakas ei toiminut vastoin sopimusehtoja. Sulkemispäätös ja toiminta sen yhteydessä olivat vastoin arvopaperimarkkinalakia, kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annettua lakia (optiokauppalaki), Rahoitustarkastuksen ohjeita ja sopimusperiaatteita.
Välittäjä rikkoi arvopaperimarkkinalain tiedottamisvelvollisuutta antaessaan asiakkaalle virheellistä tietoa sekä rikkoi huolellisuusvelvollisuuttaan ja toimilupansa ehtoja. Välittäjä myös toimi vastoin Eurexin antamia ohjeita vaatiessaan liian suuria vakuuksia. Välittäjä on lisäksi rikkonut Eurex-johdannaiskaupankäynnistä tehtyä sopimusta mm. ilmoittamalla väärin maksuviivästyksistä ja vakuusvaatimuksista, myymällä asiakkaan sijoituskohteet ilman suostumusta, vaatimalla ylimääräisiä vakuuksia ilman perusteita, jättämällä vahvistamatta 22.2.2006 tehdyt kaupat asiakkaalle ja jättämällä antamatta asiakkaalle tiivistelmän Eurexin säännöistä tai muutoin antamalla asiakkaalle tarvittavat tiedot.
Vahingonkorvausta tulee maksaa myös position sulkemistoimien jälkeisen kurssikehityksen perusteella. Ilman sulkemista johdannaispositio olisi ollut olemassa, ja se on arvostettava toteutuneen kurssikehityksen mukaan.
Sovellettava lainsäädäntö
Optiokauppalakia pitää soveltaa myös Eurex-johdannaisiin. Arvopaperimarkkinalain 10 luvun 1a §:ää koskevan hallituksen esityksen mukaan lainsäätäjän tahto on ollut noudattaa sijoittajan suojan osalta mahdollisimman yhdenmukaista kohtelua erilaisten johdannaisten kohdalla, riippumatta käytettävästä markkinapaikasta. AML:n sijoittajan suojaa koskevia säännöksiä tulisi tulkita ottaen huomioon optiokauppalain sijoittajasuojasäännökset. Yhdenmukaisen kohtelun lähtökohta sisältyy myös palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen unionin sisällä.
Perusteet position sulkemiselle
Asiakas huolehti asiakassuhteen aikana hänelle sopimusten mukaan kuuluvista velvollisuuksista ja siirsi tileille rahaa vajeesta ilmoitettaessa. Asiakkaalle ei ilmoitettu, että hänen toimintansa olisi moitittavaa. Syy position sulkemiselle syntyi vasta 17.2.2006, jolloin asiakkaalla oli välittäjän virheellisestä vakuusvaatimuksesta aiheutunut vakuusvaje.
Asiakas sai tietää välittäjän tulkitsemista vakuusvaje- ja maksuviivästystilanteista (yhteensä 102 kpl) vasta 27.7.2007 jälkeen, kun välittäjä oli toimittanut Arvopaperilautakunnalle niitä koskevat listat. Asiakassuhteen aikana asiakkaaseen otettiin yhteyttä ensimmäisen kerran 16.11.2004, jolloin keskusteltiin puhelimitse asiakkaan sijoitusstrategiasta ja vakuusylityksistä. Toinen yhteydenotto tapahtui kirjeitse vasta 3.2.2006. Kirje johtui välittäjän 20.1.2006 tekemästä virheestä, mutta asia oli sovittu. Välittäjä oli ennen kirjettä hyvän alentanut asiakkaan kaupankäyntipalkkiota ja hyvittänyt aikaisemmin perittyjä palkkioita.
Asiakkaan velvollisuus huolehtia tilien katteesta
Asiakkaalla ei ollut velvollisuutta huolehtia vakuus- ja maksuliiketilin saldosta, mikäli välittäjä ei ollut antanut hänelle tietoa kulloisestakin tarpeesta. Asiakas oli sopinut välittäjän edustajan kanssa käytännöstä, jonka mukaan asiakas toimittaa tileille lisää varoja vajeesta ilmoitettaessa ja vastaavasti varoja vapautetaan vakuuksista, mikäli niitä ei tarvita. Lisäksi sovittiin, että varojen vajaus voidaan hoitaa myös kaupoilla.
Välittäjän käyttämä erillisen vakuus- ja maksuliikennetilin järjestelmä aiheutti siirtotarpeita tililtä toiselle. Tilien saldot yhteenlaskettuna tileillä oli aina riittävästi varoja. Kun välittäjä vaati toiselle tilille lisää varoja vaikka toisella tilillä oli vapaita varoja, vaati välittäjä käytännössä liian paljon varoja. Kahden tilin järjestelmässä välittäjän pitäisi ilmoittaa asiakkaalle joka aamu vakuusvaatimus ja lasku, mutta välittäjä toimitti asiakkaalle vakuuserittelyn vain pyynnöstä.
Asiakkaan tekemät siirrot vakuustililtä maksuliiketilille tapahtuivat aina välittäjän antaman luvan jälkeen. Vakuuslaskennan kanssa asiaa hoidettiin niin, että välittäjä teki tilisiirtoja asiakkaan luvalla. Välittäjä sai veloittaa toiselta tililtä, mikäli sillä oli vapaita varoja.
Tilien saldojen seuraaminen oli vaikeaa, koska välittäjän toiminta ei ollut tilitapahtumien osalta johdonmukaista ja suorituksia sekä veloituksia tehtiin tililtä pitkin päivää. Mikäli maksuliiketilillä oli samana päivänä sekä suorituksia ja veloituksia, niitä välillä netotettiin ja välillä ei. Välittäjällä oli myös laskutusvirheitä, jotka sotkivat useamman päivän informaation.
Vakuuserittelyjen toimittaminen
Välittäjällä oli velvollisuus toimittaa asiakkaalle päivittäin vakuuserittely. Se oli perusedellytys asiakkaan position hoitamiselle ja asiasta sovittiin suullisesti 13.9.2004. Asiakkaalla ei laskelmien teknisen toteutuksen vuoksi ollut ilman erittelyjä mahdollisuutta seurata vakuusvaatimuksia toiminnan vaatimalla tavalla. Myös AML 4:4:n mukaan välittäjän on annettava asiakkaalle sijoituspalvelusta ja sen kohteena olevista arvopapereista ne tiedot, joilla saattaa olla olennaista vaikutusta asiakkaan päätöksentekoon.
Välittäjä toimitti vakuuserittelyn aamuisin faksilla kun asiakas sitä pyysi. Vakuustarve oli kirjoitettu käsin erittelyyn. Asiakassuhteen loppuaikoina kulloinenkin tarve ilmoitettiin asiakkaalle puhelimitse. Asiakas myös varmisti ennen toimeksiantojen tekemistä vakuustarpeen välittäjältä puhelimitse ja joskus myös välittäjä ilmoitti tarpeesta asiakkaalle.
Välittäjän ilmoittamat maksuvajeet ja viivästykset
Välittäjän laatima lista vakuusvajeista on virheellinen. Sama koskee listaa optiokauppojen maksuviiveistä. Yhdessäkään tapauksessa ei ole kysymys todellisesta vakuusylityksestä, jossa asiakas ei asiasta tiedon saatuaan olisi hoitanut katetta kuntoon. Suurimmassa osassa tapauksista rahaa oli tileillä riittävä määrä. Joskus maksuliiketilillä olleet varat olisivat kattaneet vakuusvaatimuksen, mutta asiakas ei siirtänyt varoja siirtänyt vakuustilille, koska välittäjä ei ilmoittanut vakuusvajeesta. Joissain tapauksissa asiakas oli hoitanut vakuusvajeen saman päivän aikana hoitamillaan kaupoilla. Joissain maksuviivästystapauksissa laskutusongelman syynä oli välittäjän laskutusvirhe. Maksuliiketilin osalta laskutusta ei aina tehty, joskus kaupantekopäivä oli merkitty laskutuspäiväksi ja joskus vakuustilillä oli ollut vapaita varoja. Joissain tilanteissa välittäjä ohjasi omatoimisesti myyntitulon vakuustilille, vaikka asiakas oli itse hoitanut vakuustarpeen, jolloin maksuliiketilillä ei ollut katetta.
Myös listaus maksuviiveistä osakekauppojen osalta on virheellinen. Keskeisinä syinä ovat välittäjän laskutusvirheet, osakkeiden myynnistä tulleiden varojen huomioimatta jättäminen sekä varojen ohjailu tililtä toiselle kun laskutus tapahtui vaihdellen kummaltakin tililtä.
Koska välittäjä ei voi taata, että sen oma toiminta oli päivän tarkkaa, tulisi asiakkaalta sallia päivän tai viikonlopun mittaiset viivästykset. Ainoa mahdollisuus oli kysyä välittäjältä kulloinenkin varojen tarve ja siirtää tileille varoja sen mukaisesti. Välittäjä ilmoitti vakuusvaatimuksen asiakkaalle aamupäivisin ja kaupoista tulivat rahat tilille vasta myöhemmin, jolloin asiakkaalle näytti syntyvän vakuusvaje.
Reklamaatioaika
Välittäjän ilmoitus reklamaatioajan kulumisesta on perusteeton. Asiakas on ilmoittanut 17.2.2006 tapahtuneesta vakuuslaskentavirheestä heti sen huomattuaan. Asiakas on myös reklamoinut välittäjän vakuusvaje- ja maksuviivästyslistojen virheistä heti niihin tutustuttuaan.
Välittäjä ei voi vedota reklamaatioajan kulumiseen, koska on itse perustellut sulkemisoikeutta aikavälin 17.9.2004–22.2.2006 tapahtumilla. Välittäjä ei ole reklamoinut asiakkaan viivästyksistä sopimuksen mukaisessa reklamaatioajassa.
Vakuuslaskennan virheellisyys
Eurexin vakuuslaskentaa koskevan ohjeen mukaan vakuuden määrä lasketaan koko tiliaseman todellisen riskin perusteella. Tarpeettoman suurten vaatimusten välttämiseksi mm. vastakkaiset positiot netotetaan yhteen. Myös option asettajan tekemät osakekaupat vaikuttavat johdannaisposition vakuusvaatimukseen.
Positiossa oli osakeomistuksia vain asiakkaan ollessa option asettaja ja option ostajan vaadittua option toteuttamista. Mikäli kyseessä oli myyntioptio, asiakas myi osakkeet pois toteutusta seuraavana päivänä ja mikäli kyseessä oli osto-optio, asiakas vastaavasti osti osakkeet. Laskutus ostoista ja myynneistä tapahtui näin ollen samana päivänä (optiokaupoissa selvitysaika neljä päivää ja osakekaupoissa kolme päivää). Eurexin ohjeen mukaan (s. 26) vakuusvaatimus asettajalla säilyy osakeoption toteutuksessa kohdeosakkeen luovuttamiseen asti. Vaatimus ei kuitenkaan tällöin enää perustu asetettuun optioon, vaan kohdeosakkeeseen. Ns. preemiovakuus perustuu option toteutushinnan ja asettamishinnan väliseen eroon ja ns. lisävakuus kattaa kohdeosakkeen hintamuutokset. Ohjeistus ei anna perustetta lisävakuusvaatimukselle silloin kun osakkeet on jo myyty, koska riskiä kohdeosakkeen hintamuutokselle ei ole. Välittäjä sisällytti vakuusvaatimukseen viidessä eri tilanteessa osakkeen kurssimuutokseen sisältyvän riskin optioiden selvitysajan, vaikka osakkeet oli jo myyty.
Välittäjä laski vakuusvaatimuksen edellisen päivän päätöshintojen perusteella vaikka vakuusvaatimus tulisi asettaa sillä perusteella, mikä on riski suhteessa seuraavaan päivään. Optiokauppalain mukaan vakuusvaatimus olisi esitettävä aamulla alkavan pörssipäivän hintojen perusteella ja vaatimukset olisi esitettävä jokaisen kaupan jälkeen. Ei ole mitään periaatteellista estettä sille, että vakuusvaatimus lasketaan kulumassa olevasta päivästä seuraavaan päivään, kunhan vain lähtötiedot ovat olemassa. Myös Eurexin ohjeissa (s. 15) todetaan, että ”päivittäinen vakuusvaatimusten laskeminen ei aiheuta ongelmaa, koska – – hintoja voi jatkuvasti seurata”.
Asiakkaan positioon sisältyi 120 kpl 17.2.2006 erääntyviä asetettuja osto-optioita, jotka asiakas oli sulkenut edellisenä päivänä ostamalla. Näiden 16.2.2006 ostettujen 120 osto-option tuottama vakuushyvä olisi pitänyt ottaa huomioon jo kaupantekopäivänä, eikä vasta seuraavana päivänä. Tämän vuoksi välittäjä esitti 17.2.2006 8.000 euroa liian suuren vakuusvaatimuksen ja todellisuudessa asiakkaan varat kattoivat vakuusvaatimuksen.
Asiakas ei pysty sanomaan, tapahtuivatko vakuuslaskentavirheet välittäjän vai selvitysvälittäjän toiminnassa. Vaikka virhe olisi selvitysvälittäjän, vastaa välittäjä siitä asiakasta kohtaan mm. voimassa olleen sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 16b §:n mukaan.
Tapahtumat positiota suljettaessa
Välittäjä asetti 17.2.2006 asiakkaan kaupankäyntikieltoon ja vaikeutti painostuksellaan tilanteen hoitamista. Position sulkeminen vain yhteen suuntaan voi aiheuttaa lisäriskiä ja se on eliminoitava avaavilla suojauksilla.
Perjantaina 17.2.2006 välittäjän lakimies soitti asiakkaalle ja ilmoitti, että välittäjä sulkee position kahden viikon kuluttua, ellei asiakas siirrä positiotaan toiselle välittäjälle ja ilmoitti samalla 10 %:n ylimääräisestä vakuusvaatimuksesta. Mikäli asiakas ei menettelyä hyväksyisi, välittäjä sulkisi position heti. Asiakkaalle annettiin harkinta-aikaa maanantaihin asti. Asiakas ilmoitti välittäjälle, että saman päivän vakuusvaatimuksessa on laskuvirhe. Vakuuslaskennasta ilmoitettiin asiakkaalle, että vakuudet ja maksut ovat kunnossa.
Maanantaina 20.2. välittäjän lakimies soitti ja ilmoitti, että sulkemiseen on aikaa ”kolme päivää, eli keskiviikkoon asti”. Asiakas ei suostunut takarajaan, mutta aloitti itse sulkevat toimenpiteet. Keskiviikko-iltapäivänä positiossa oli pääosin ostettuja osto-optioita, eikä siihen kohdistunut juurikaan vakuusvaatimusta. Samana iltana välittäjän lakimies väitti, että takarajaksi oli sovittu keskiviikko ja määräsi position suljettavaksi samana päivänä. Asiakkaan mukaan takaraja oli vasta torstai, koska välittäjä oli maanantaina ilmoittanut kolmen päivän aikarajan. Torstain hinnoilla optioista olisi saanut yli 8.000 euroa enemmän kuin mitä niistä keskiviikkona myydessä saatiin. Helmikuun eräpäiväiset optiot olivat myös maanantai-aamuna 20.2. rauenneet ja samalla vakuuslaskentavirhe oli poistunut.
Kun positio suljettiin, asiakas ei ollut antanut kaupoista valtuutusta tai toimeksiantoa, joten sulkemistoimet eivät sido asiakasta. Sulkemisen vuoksi myös tulovirta katkesi. Välittäjä teki sulkemisen tappiollisesti osto- tai myyntilaitaan ja osaksi vielä huonommilla kursseihin verrattaessa kaupantekohintoja päivän päätöskursseihin.
Asiakassuhteen aikana syntynyt vahinko
Asiakassuhteen alussa oli sovittu, että päivänsisäisten kauppojen palkkiolaskutuksessa noudatetaan ns. toisen jalan periaatetta. Siirrettäessä asetettu optio toiseen ajankohtaan ja tasoon, ei palkkiota peritä sekä ostosta että myynnistä vaan ainoastaan toisesta. Välittäjä kuitenkin laskutti molemmista tapahtumista, mistä aiheutui asiakkaalle noin 3.000 euron tappio.
Välittäjän palkkiolaskutus osakevälityksessä oli virheellistä. 21.6.2005 asiakkaalle aiheutui 141,18 euron vahinko, kun välittäjä laskutti 0,3 %:n palkkion, vaikka vuoden 2005 alusta lukien oli sovittu 0,2 %:n palkkiosta. Lisäksi 28.9.2004 osakekauppoihin liittyvästä laskutussotkusta aiheutui 802,36 euron vahinko.
20.1.2006 päivän tapahtumista asiakkaalle aiheutui vahinkoa 17.764,10 euroa. Tällöin asiakas ei saanut puhelimitse toimeksiantoaan toteutetuksi välittäjän meklareiden oltua varattuja. Välittäjän tulee järjestää toimintansa niin, ettei ruuhkaa ole mm. optioiden eräpäivinä. Välittäjä myönsi virheensä osittain kompensoimalla asiakkaalle syntyneitä tappioita 1.000 euroa. Tappion vuoksi asiakkaalle tuli myös ongelmia vakuusvaatimusten kanssa. Vastaavanlainen tilanne tapahtui myös helmikuussa kolme kertaa.
Arvopaperinvälittäjän vastaus asiakkaan valitukseen
Vaatimukset
Arvopaperinvälittäjä on toimittanut Arvopaperilautakunnalle 27.7.2007 ja 20.12.2007 päivätyt vastineet. Välittäjä kiistää kaikki asiakkaan esittämät vaatimukset perusteiltaan ja määriltään. Välittäjä on toiminut lain ja sopimusten mukaisesti.
Perusteet
Asiakas jätti johdannaiskaupankäynnistä aiheutuneet velvoitteensa toistuvasti hoitamatta. Sulkemalla johdannaisposition välittäjä toimi sopimusehtojen ja arvopaperimarkkinoita koskevan sääntelyn mukaisesti. Asiakkaalta jäi välittäjälle 4.689,94 euron saatava.
Sovellettava lainsäädäntö
Eurex-johdannaisissa ei ole kyse lain mukaisista vakioiduista johdannaisista vaan niihin rinnastettavista johdannaissopimuksista (AML 1:1a). Optiokauppalakia ei sovelleta Eurex-johdannaisiin. Asiakkaan ja välittäjän välisessä suhteessa sovelletaan Eurex-sopimuksen kohdan 3.2 perusteella Suomen lakia ja Eurexin markkinasääntöjä.
Perusteet position sulkemiselle
Asiakkaalle ilmoitettiin maksuviivästyksistä ja vakuusvajeista useasti. Kokonaisuutena sopimusrikkomuksia arvioitaessa 17.2.2006 päivän tilanteella ei ole merkitystä. Sulkemispäätös tehtiin pitkän ajan pohdinnan ja kaupankäynnin tarkkailun jälkeen. Ensimmäisen kerran asiakkaaseen otettiin yhteyttä 16.11.2004. Tällöin selvitettiin asiakkaan kaupankäyntitapaa ja asiakasta muistutettiin maksuviivästyksistä sekä vakuudenasettamisvelvollisuudesta. Asiakkaalle kerrottiin, että vakuusvaatimus oli yksityishenkilölle suuri ja vakuusvaatimus ei saa ylittää hänen varallisuuttaan. Vuoden 2006 alussa asiakkaalla oli jälleen maksuviivästyksiä ja vakuusylityksiä. Välittäjä lähetti asiakkaalle 3.2.2006 kirjeen, jossa ilmoitettiin mahdollisuudesta sulkea johdannaispositio ja päättää asiakassuhde mikäli ongelmat jatkuvat.
Asiakkaalla oli huomautusten jälkeen toistuvasti maksuviivästyksiä ja vakuusylityksiä. Välittäjällä oli jo aikaisemmin oikeus lopettaa kaupankäynti ja sulkea positio, mutta asiakasta haluttiin aikaisemmin vain varoittaa. Toiminta ei varoitusten jälkeen korjaantunut eikä asiakas itse sulkenut positiotaan, joten välittäjä käytti sopimuksen mukaista oikeutta sulkea johdannaispositio. Välittäjällä oli myös panttaussitoumuksen mukaan oikeus realisoida vakuustili. Sulkemisoikeus ei myöskään lakkaa sillä perusteella, että asiakas myöhemmin korjaa vakuusvajeensa tai maksaa kauppansa.
Asiakkaan velvollisuus huolehtia tilien katteesta
Asiakkaan pitää huolehtia siitä, että vakuustilillä on tarpeeksi varoja vakuusvaatimusten muutoksiin nähden ja maksuliiketilillä tarpeeksi varoja tehtäviin kauppoihin nähden. Välittäjä ei lähetä kaupoista asiakkaalle erikseen laskua vaan asiakkaan velvollisuus on huolehtia tilin katteesta option suoritus- tai selvityspäivänä. Vaikka asiakas ei olisi tietoinen tiliensä saldoista, se ei poista velvollisuutta huolehtia katteesta. Ei ole perustetta, jonka mukaan välittäjä erikseen vaatisi vakuuksia ja asiakas vasta tämän jälkeen ne toimittaisi.
Johdannaiskaupankäyntiin liittyvät maksut veloitettiin asiakkaan maksuliiketililtä kauppapäivästä seuraavana päivänä. Järjestelmä pyrki veloittamaan tiliä useamman kerran päivässä ja viimeinen yritys tapahtui yöllä. Mikäli veloitus ei päivän aikana onnistunut, oli seurauksena maksuviivästys. Asiakkaan viivästyksestä huolimatta välittäjä oli velvollinen suorittamaan kauppahinnan selvitysvälittäjälle. Kun veloitus ei ollut edellisenä päivänä onnistunut, välittäjä otti yhteyttä asiakkaaseen ja pyysi siirtämään tilille rahaa.
Asiakkaaseen jouduttiin ottamaan yhteyttä useaan otteeseen, mikä osoittaa asiakkaan laiminlyönnit. Vakuus- ja maksuliiketileillä olleet rahavarat olivat positioon ja kaupankäyntiin nähden juuri ja juuri riittäviä ja asiakas pyrki tarpeen mukaan siirtämään varoja tililtä toiselle. Rahansiirrot realisoituvat useasti vakuusylityksinä sekä maksuviiveinä.
Vakuuserittelyjen toimittaminen
Välittäjä antoi asiakkaalle vakuuserittelyjä erityispyynnöstä ylimääräisenä palveluna. Erittelyjen toimittaminen ei liittynyt sopimuksen mukaisiin velvollisuuksiin eikä niiden toimittamiseen voida välittäjää velvoittaa. Erittelyjen toimittamista ei voida pitää edes markkinatapana.
Välittäjän ilmoittamat vakuusvajeet ja maksuviivästykset
Välittäjä sai vakuusvaatimukset asiakkaittain jaoteltuna saksalaiselta selvitysvälittäjältä. Kunkin päivän vakuusvaatimus tuli välittäjän tietoon seuraavan kaupankäyntipäivän aikana. Sopimuksen perusteella asiakas oli velvollinen asettamaan tämän suuruiset vakuudet ja välittäjä oli velvollinen toimittamaan vastaavan määrän vakuutta selvitysvälittäjälle. Jos asiakas ei huolehtinut vakuuksista, kauppaa käytiin välittäjän riskillä.
Väitteet vakuusylitysten ja maksuviivästysten laskemisessa tapahtuneista virheistä ovat perusteettomia. Välittäjä ei ole havainnut tiedoissa asiakkaan luettelemia virheitä. Vakuusvajeiksi tai maksuviiveiksi on listattu päivät, joina asiakkaan vakuustilillä tai maksuliiketilillä ei ollut riittävästi katetta. Jos asiakas korjasi vakuusylityksen vasta ilmoituksen jälkeen, ylitys oli jo tapahtunut.
Osakekaupoissa välittäjän järjestelmä toimi niin, että mikäli maksuliiketilillä oli samana päivänä erisuuntaisia tapahtumia, tehtiin suoritukset ennen veloituksia. Järjestelmä ei käyttänyt netotusperiaatetta. Mikäli veloitus ei onnistunut, ei tilillä ollut riittävästi katetta.
Vakuuslaskennan virheellisyys
Välittäjä sai asiakkaiden vakuusvaatimukset suoraan selvitysvälittäjältä ja toimitti vakuuserittelyt sellaisenaan asiakkaalle. Vaatimuksessa ei ollut mahdollista ottaa huomioon kauppapäivästä seuraavan päivän kurssimuutoksia. Selvitysvälittäjä laski asiakkaan vakuusvaatimuksen päivittäin Eurexin sääntöjen mukaisesti ja tästä saatiin välittäjälle summa, joka osoitti asiakkaan johdannaispositioon kohdistuvan vakuusvaatimuksen. Vakuusvaatimus laskettiin johdannaisposition perusteella, eikä esimerkiksi option asettajan tekemillä osakekaupoilla ei ole vaikutusta vakuusvaatimukseen. Laskelmissa ei selvitysten perusteella ole osoitettu tai havaittu mitään virheitä, eikä asiakkaan väitteiden perusteella tai välittäjän Eurex-johdannaiskaupankäynnin historian perusteella ei ole aihetta epäillä vakuuslaskennan luotettavuutta.
Sijoituspalveluyrityksistä annetun lain asiamiehen käyttöä koskeva 16b § ei sovellu välittäjän ja selvitysvälittäjän suhteeseen.
Toimet positiota suljettaessa
Välittäjä toimi positiota sulkiessaan sopimusehtojen ja arvopaperimarkkinoita koskevan sääntelyn mukaisesti. Välittäjällä oli ehdoton oikeus sulkea asiakkaan positio, mikäli vakuuksia tai maksuja ei toimiteta. Tällöin asiakas ei enää voi tehdä itse toimeksiantoja. Välittäjä halusi kuitenkin antaa asiakkaalle mahdollisuuden sulkea positio itse. Välittäjä sulki position, koska asiakas ei tehnyt sulkemistoimia määräajassa, jonka antaminen on katsottava myönnytykseksi.
Sulkeminen tehtiin ammattitaitoisesti ja asiakkaan edun mukaisesti. Sulkemispäätöksen jälkeen ei voida enää ottaa näkemystä markkinasta ja hinnanmuodostuksesta. Toimeksiannot tehtiin niin, että asiakkaalle jäisi mahdollisimman vähän auki olevia saatavia maksettavaksi.
Asiakkaan mainitsemilla yksittäisillä tilisiirroilla ja optioilla ei ole vaikutusta position sulkemisoikeuteen. Väitteet luvattomista tilisiirroista liittyvät osaksi position sulkemiseen. Sulkemiseen liittyy johdannaismarkkinoilla sekä rahasiirtojen osalta tehtäviä transaktioita. Mikäli molemmilla tileillä olisi ollut riittävästi katetta, ei välittäjällä olisi ollut edes tarvetta tehdä tilisiirtoja.
Perjantaina 17.2. asiakkaalle ilmoitettiin, että välittäjä lopettaa kaupankäynnin hänen kanssaan. Toimintavaihtoehtoina oli, että asiakas itse sulkee positionsa tai siirtää sen toiselle välittäjälle. Lisäksi kerrottiin, että vakuuksia vaaditaan normaalia enemmän. Maanantai-aamuna 20.2. sovittiin, että asiakas sulkee positionsa itse kolmen päivän aikana keskiviikkoon mennessä. Välittäjä lupasi tehdä sulkevat toimeksiannot ilman palkkiota ja ilmoitti, että rahoja positiosta ei makseta asiakkaalle ennen kuin se on kokonaan suljettu. Keskiviikkona 22.2. positiota ei ollut klo 16 mennessä suljettu. Aamulla vakuusvaatimus oli vielä noin 89.000 euroa ja maksamattomia kauppoja oli noin 6.000 euroa. Asiakas halusi odottaa seuraavaan päivään, koska kohdeosakkeen kurssi oli nousussa. Positiosta aiheutui kuitenkin välittäjälle koko ajan riskiä eikä välittäjä enää voinut odottaa markkinaliikettä ja ottaa näkemystä markkinatilanteesta.
Eurex-sopimuksen kohdan 1.4.2 mukaan asiakas vastaa myös sopimusrikkomuksen aiheuttamista ylimääräisistä kuluista. Välittäjä toteutti sulkemisen niin, että asiakkaalle sulkemisesta aiheutuneet kulut olisivat mahdollisimman pienet. Kuluja ei ole toistaiseksi asiakkaalta vaadittu. Palkkioita aiheutui noin 4.000 euroa, mutta välittäjä ei perinyt omia eikä Eurex-johdannaispörssille tai selvitysvälittäjälle maksettavia palkkioita. Koska vakuus- ja maksuliiketilin varat eivät riittäneet näidenkään erien huomioinnin jälkeen kattamaan sulkemiskuluja, osoittaa jäljelle jäänyt 4.689,94 euron saatava, että vakuutena ja rahatilillä olleet varat olivat riittämättömät position vastuisiin nähden.
Asiakassuhteen aikana syntynyt vahinko
Asiakkaan vetoaminen välittäjän virheellisiin toimiin asiakassuhteen aikana tulee hylätä, koska reklamaatioaika niiden osalta on kulunut. Kaupankäyntisopimusten mukaisesti asiakkaan on tarkastettava tehdyt kaupat ja laskelmat sekä reklamoitava mahdollisista virheistä rajatun ajan sisällä. Vaatimukset koskevat 28.9.2004–22.2.2006 välillä tehtyjä yksittäisiä kauppoja ja niiden perusteella tehtyjä veloituksia. Vaatimusten perusteita on vaikeaa tai mahdotonta selvittää, koska palkkioista ja kaupan ehdoista sovittiin asiakkaan ja välittäjän välillä kauppakohtaisesti. Arvopaperikaupan luonne edellyttää, että asiakas tarkastaa laskelmat ja reklamoi puutteista.
Palkkioista sovittiin usein kauppakohtaisesti. Järjestelmään ei voitu asettaa ns. toisen jalan -periaatteen mukaista laskutusperustetta vaan sitä sovellettiin kauppakohtaisesti. Asiakas ei aikaisemmin reklamoinut asiasta ja selvittäminen jälkikäteen on vaikeaa.
Sijoituspalvelua koskevassa sopimuksessa oli sovittu osakevälityksen kaupankäyntipalkkioksi 0,5 %. Välittäjällä ei ole tietoa, että palkkioista olisi sovittu sopimuksesta poiketen. Myöskään 28.9.2004 tehdyn osakekaupan laskutussotkuun liittyvän palkkion korvaamiselle ei ole löytynyt perusteita.
Välittäjä ei ole vastuussa 20.1.2006 tilanteesta, jossa asiakas ei saanut yhteyttä meklareihin puhelinlinjojen oltua varattuja. Välittäjä ei voi sitoutua siihen, että olisi kaikille asiakkaille koko ajan tavoitettavissa. Välittäjä joka tapauksessa yritti samana päivänä soittaa asiakkaalle takaisin. Väitetyllä vahingolla ei ole korvausperustetta, koska asiakas ei voi vaatia korvauksia oletettujen toimeksiantojen perusteella, tapahtuneen markkinakehityksen mukaan. Välittäjä ei ole myöntänyt sen toiminnassa olleen virhettä. Asiakasta hyvitettiin alentamalla palkkioita hyvän asiakaspalvelun ja asiakassuhteen vuoksi.
Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus
Sovellettava lainsäädäntö ja sopimukset
Arvopaperilautakunta toteaa, että tapauksessa on kysymys Eurex-johdannaiskaupankäynnistä, jota koskevaa säätelyä on voimassa olleessa arvopaperimarkkinalaissa (26.5.1989/495) sekä sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa (26.7.1996/579). Lisäksi Rahoitustarkastus on antanut edellä mainittuja lakeja täydentävän ohjeen 201.7 sijoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista.
Arvopaperilautakunta katsoo, että Eurex-johdannaiset eivät ole kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain (26.8.1988/772) mukaisia vakioituja johdannaisia. Eurex-johdannaisiin ei sovelleta kyseisiä vakioitua johdannaisia koskevaa lakia. Eurex-johdannaisiin sovelletaan AML 10 luvun 1 a §:ää ja sen nojalla mm. 4 luvun säännöksiä.
Asiakkaan ja välittäjän välillä on allekirjoitettu sijoituspalvelua koskeva sopimus, sopimus Eurex-johdannaiskaupankäynnistä (myöh. Eurex-sopimus) sekä panttaussitoumus johdannaiskaupankäyntiä varten.
Sopimusrikkomus ja position sulkemisoikeus
Osapuolet ovat erimielisiä siitä, oliko välittäjällä oikeus sulkea asiakkaan positio ja irtisanoa sopimukset. Välittäjä on perustellut position sulkemisoikeutta asiakkaan toistuvilla vakuusvajeilla ja maksuviivästyksillä. Välittäjän mukaan asiakkaalle jouduttiin toistuvasti ilmoittamaan velvoitteiden rikkomisesta. Asiakkaan mukaan välittäjä ei ole asiakassuhteen aikana ilmoittanut, että toiminta olisi moitittavaa. Saatuaan välittäjältä puhelimitse ilmoituksen lisävakuuden tai -rahoituksen tarpeesta, hän hoiti aina asian kuntoon. Asiakkaan mukaan välittäjä sulki position 17.2.2006 virheellisen vakuusvaatimuksen perusteella syntyneen vakuusvajeen vuoksi.
Eurex-sopimuksen kohdan 2.9 mukaan ”Välittäjällä on oikeus sulkea asiakkaan tiliasema, jos välittäjällä on perustellusti aihetta olettaa asiakkaan laiminlyövän markkinapaikan sääntöjen tai tämän sopimuksen mukaisen vakuusvelvollisuutensa tai muuten rikkovan Eurexin tai Eurex Clearing AG:n sääntöjä, niiden perusteella annettua sääntelyä, erillistä panttaussitoumusta tai tätä sopimusta. Vastaava oikeus välittäjällä on myös, mikäli laiminlyönti tai rikkomus on jo tapahtunut. Välittäjällä on lisäksi oikeus sulkea asiakkaan tiliasema, jos asiakkaan Eurex-kauppoihin liittyvät saatavat ovat erääntyneet ja niiden suorittaminen välittäjälle on laiminlyöty.”
Arvopaperilautakunta katsoo, että asiakkaan laiminlyödessä velvollisuutensa, on välittäjällä sopimuksen mukaan oikeus sulkea positio. Asiassa on riitaa siitä, mitä kuului osapuolten velvollisuuksiin ja toimivatko osapuolet niiden mukaisesti.
Riitaista on, kuuluiko asiakkaan velvollisuuksiin huolehtia vakuus- ja maksuliiketilin katteista ilman välittäjän erikseen tekemiä ilmoituksia. Arvopaperilautakunnan käsityksen mukaan meklarit ja back-office-toimihenkilöt ilmoittivat asiakkaalle puhelimitse tai faksilla tileillä olleista vajeista, mikäli tiliveloitus ei ollut edellisenä päivänä onnistunut tai asiakkaan vakuustilillä ei ollut tarpeeksi varoja verrattuna vakuusvaatimukseen. Asiakkaan käsityksen mukaan kyseessä oli normaali, etukäteen sovittu käytäntö ja asiakas siirsi varoja välittäjän pyynnön mukaisesti. Välittäjän mukaan asiakkaalla oli itsenäinen velvollisuus huolehtia varojen riittävyydestä ja välittäjän joutuessa ilmoittamaan vajeesta, oli se osoitus sopimusehdon rikkomisesta. Välittäjän mukaan ei ole olemassa perusteita käytännölle, jonka mukaan välittäjä lähettäisi asiakkaalle tehdyistä kaupoista laskun ja asiakas toimisi vasta sen jälkeen.
Eurex-johdannaiskaupankäynnistä tehdyn sopimuksen kohdan 1.3.9 mukaan ”asiakas vastaa siitä, että maksuliikennetilillä on aina riittävä kate veloituksia varten”. Vastaavasti vakuuksien osalta todetaan kohdassa 1.3.10, että ”asiakas sitoutuu asettamaan Eurexin, Eurex Clearing AG:n, selvitysvälittäjän ja välittäjän sääntöjen edellyttämät vakuudet”. ”Vakuudet tulee asettaa siten, että ne välittäjän ilmoittamina tarkastushetkinä ovat riittäviä suhteessa Eurexin, Eurex Clearing AG:n ja selvitysvälittäjän säännöissä määritellyllä tavalla laskettavaan viimeksi esitettyyn vakuusvaatimukseen noudattaen myös välittäjän vakuuden asettamista koskevia ohjeita”. Lisäksi kohdan 2.6 mukaan ”asiakas huolehtii ja vastaa siitä, että johdannaissopimuksen velvoittama vakuus on välittäjän käytössä sääntöjen mukaisesti”. Asiakassuhteessa johdannaiskaupan vakuusvaatimus oli täytetty panttaamalla erikseen mainitulla pankkitilillä olleet varat välittäjälle. Lisäksi maksuliikenteen osalta todetaan kohdassa 1.3.9, että ”asiakas ymmärtää ja hyväksyy, että päivittäisessä maksuliikenteessä tapahtuvien veloitusten johdosta hänen maksuliiketilillä olevat rahavarat saattavat vähentyä tai tulla kokonaan käytetyiksi ja että asiakkaan vakuusvaatimus voi edellyttää lisävakuuksien asettamista.”
Arvopaperilautakunta katsoo, että sopimusehtojen mukaan asiakkaalla oli velvollisuus huolehtia siitä, että vakuustilillä oli riittävästi varoja ja veloitettavat varat olivat maksuliikennetilillä heti kaupanteon jälkeen. Asiassa ei ole esitetty näyttöä, että toisin olisi sovittu.
Riitaa asiassa on myös siitä, onko välittäjä reklamoinut asiakkaalle sopimusehtojen rikkomisesta. Arvopaperilautakunnan saaman selvityksen mukaan meklareiden ja asiakkaan välisten puhelinkeskustelujen lisäksi välittäjän riskienhallinnasta otettiin asiakkaaseen yhteyttä 16.11.2004, noin kaksi kuukautta toiminnan aloittamisen jälkeen. Välittäjän mukaan asiakasta muistutettiin tällöin maksuviivästyksistä sekä vakuudenasettamisvelvollisuudesta. Asiakkaan mukaan hänelle ilmoitettiin pienestä vajeesta ja keskusteltiin position hoitamisesta, mutta asia jäi siihen. 3.2.2006 asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa ilmoitettiin johdannaisposition sulkemisesta ja sopimusten irtisanomisesta vakuusylitysten tai maksuviivästysten jatkuessa. Asiakkaan mukaan kirje oli perusteiltaan virheellinen, eikä hän reagoinut siihen.
Eurexin selvitysjärjestelmä toimii ns. selvitysketjussa, jossa kukin taho vastaa edellisen tason toimijoiden vastuista. Suomalainen välittäjä vastaa saksalaiselle selvitysvälittäjälle sen vaatimista vakuuksista ja kauppahinnoista. Jos välittäjä ei vaadi vastaavaa vakuutta asiakkaaltaan, syntyy sille itselle asiakkaan positiosta riski. Välittäjä voi käytännössä joustaa vakuuksien ennakoidusta pyytämisestä asiakkailta ja mahdollista on myös ottaa tietoinen luottoriski toteuttamalla asiakkaan toimeksiantoja ilman riittäviä vakuuksia. Välittäjä voi myös toteuttaa kauppoja asiakkaan maksuviivästyksestä huolimatta. Vaikka näin joskus saatettaisiinkin menetellä, ei sellaiseen ole oikeudellista velvollisuutta.
Välittäjän toimittamien listojen mukaan asiakkaalla oli ennen ensimmäistä puhelinyhteydenottoa (ajalla 17.9.–16.11.2004) vakuusvajeita 14 kappaletta ja osake- tai johdannaiskaupankäyntiin liittyviä maksuviivästyksiä kolme kappaletta. Ennen kirjeen lähettämistä (17.11.2004–3.2.2006) vakuusvajeita oli 14 kappaletta ja osake- tai johdannaiskaupankäyntiin liittyviä maksuviivästyksiä 64 kappaletta. Välittäjä on viivästystapauksissa ollut asiakkaaseen yhteydessä. Ensimmäisen puhelinkeskustelun jälkeen asiakkaalla oli reilun vuoden aikana 78 viivästystä tai vajetta ennen kuin välittäjä puuttui asiaan 3.2.2006 lähetetyllä kirjeellä.
Eurex-sopimuksen kohdan 1.3.8 mukaan ”ellei muuta ole sovittu, asiakkaan ja välittäjän on katsottava hyväksyneen toistensa toiminta, ellei jompikumpi yhden kuukauden kuluessa toisen sopijapuolen toiminnasta tiedon saatuaan ilmoita toiselle sopijapuolelle, ettei se hyväksy tämän toimintaa.” Lisäksi toimeksiantojen osalta todetaan kohdassa 2.8, että ”asiakkaan tulee tarkastaa vahvistuksessa ja laskelmassa tai ilmoituksessa olevat tiedot. Niiden mahdollisista virheellisyyksistä tulee ilmoittaa välittäjälle viivytyksettä kuitenkin viimeistään kolmen pankkipäivän kuluessa laskelman vastaanottamisesta.” Arvopaperilautakunnan käsityksen mukaan asiakkaan ja meklareiden välisiä puhelinkeskusteluja ei voida tulkita varsinaisiksi reklamaatioiksi asiakkaan toiminnasta. Myös osapuolten näkemykset 16.11.2004 käydyn puhelinkeskustelun sisällöstä ovat toisistaan poikkeavat. Arvopaperilautakunta kuitenkin katsoo, että välittäjä on 3.2.2006 päivätyllä kirjeellä reklamoinut asiakkaalle toistuvista vakuusvajeista ja maksuviivästyksistä. Kirjeessä asiakkaalle on ilmoitettu, että ”johdannaiskaupassa on ollut vakuusvajeita ja useamman viikon aikana useita kertoja muutaman päivän ajan maksamatta olleita johdannaiskauppoja.” Asiakkaan on ilmoittanut käsityksekseen, että kirje aiheutui nimenomaan 20.1.2006 tilanteesta ja oli perusteeton. Välittäjä on kirjeessään kuitenkin nimenomaisesti viitannut useamman viikon aikana tapahtuneisiin vajeisiin ja viivästyksiin. Mikäli asiakas katsoi kirjeen perusteiltaan virheelliseksi, olisi asiakkaan sopimusehtojen mukaisesti pitänyt reklamoida välittäjälle. Arvopaperilautakunta katsoo, että välittäjä on kirjeellä täyttänyt reklamaatiovelvollisuutensa asiakkaan sopimusvelvollisuuksien rikkomisen suhteen.
Asiakkaan mukaan välittäjän toiminta ei ollut maksuliiketilin tapahtumien osalta johdonmukaista. Välillä käytettiin nettoutusperiaatetta ja välillä ei. Välittäjän mukaan suoritukset maksettiin tilille ennen veloitusten tekemistä. Eurex-sopimuksen kohdan 1.3.9 mukaan asiakas valtuutti välittäjän veloittamaan tai hyvittämään maksuliiketiliä päivittäiseen nettoarvontilitykseen liittyvillä määrillä. Asiakas ei toisaalta ole myöskään reklamoinut mahdollisista virheistä sopimuksen mukaisessa kuukauden määräajassa.
Vakuuserittelyjen toimittaminen
Asiakkaan mukaan välittäjän velvollisuudesta toimittaa vakuuserittelyt oli sovittu suullisesti. Välittäjän mukaan se ei ollut sitoutunut toimittamiseen ja vakuuserittelyt annettiin asiakkaalle erityispyynnöstä ylimääräisenä palveluna.
Eurex-johdannaiskaupankäynnistä tehdyn sopimuksen kohdan 1.3.13 mukaan ”välittäjä sitoutuu antamaan asiakkaalle viipymättä tiedon Eurexin ja Eurex Clearing AG:n sääntöjen mukaisesti antamista ilmoituksista, asiakkaan kulloisestakin tiliasemasta, asiakkaalta vaadittavista vakuuksista ja asiakkaan hyväksi tulevista ja asiakkaan suoritettavista maksuista, elleivät osapuolet ovat erikseen toisin sopineet”. Arvopaperilautakunta katsoo, että velvollisuus antaa selvitys tiliasemasta ja vaaditusta vakuuksista ei pidä sisällään sellaista vakuuserittelyä, jota asiakas on tarkoittanut ja joka ei ole markkinakäytännön mukainen. Asiakkaalle on vakuuserittelyjä kuitenkin lisäpalveluna annettu.
Vakuuslaskelmien ja maksuviivästyslistojen virheellisyys
Asiakkaan mukaan välittäjä on esittänyt liian suuria vakuusvaatimuksia ja on näin ollen rikkonut Eurexin vakuuslaskentaa koskevia sääntöjä. Välittäjän mukaan vakuuslaskelmat laati saksalainen selvitysvälittäjä ja laskelmissa ei ole havaittu virheitä. Arvopaperilautakunta toteaa, että Eurex-säännöt edellyttävät saksalaista selvitysvälittäjää vaatimaan suomalaiselta välittäjältä Eurexin laskentakaavan suuruiset vakuudet. Eurex-sopimuksen mukaan asiakkaan tulee ”asettaa vakuudet siten, että ne välittäjän ilmoittamina tarkastushetkinä ovat riittäviä suhteessa Eurexin, Eurex Clearing AG:n ja selvitysvälittäjän säännöissä määritellyllä tavalla laskettavaan viimeksi esitettyyn vakuusvaatimukseen noudattaen myös välittäjän vakuuden asettamista koskevia ohjeita”. Välittäjä huolehtii riittävällä vakuusvaatimuksella omasta riskienhallinnastaan ja Arvopaperilautakunta katsoo, että välittäjän toiminta ei ole moitittavaa, ja se ei poikkea markkinoilla vallitsevasta käytännöstä vakuuslaskennan toteuttamiseksi.
Asiakkaan mukaan vakuuslaskelmat olivat virheellisiä mm. siltä osin, että niissä ei otettu huomioon asiakkaan osakeomistuksia, joiden pitäisi pienentää vakuusvaatimusta. Arvopaperilautakunta toteaa, että panttaussitoumuksella oli annettu vakuudeksi ainoastaan vakuustilin rahavarat, eikä esimerkiksi osakkeita sisältävää arvo-osuustiliä.
Asiakkaan mukaan välittäjän laatima listaus asiakkaan vakuusvaje- ja maksuviivästyksistä on suurimmalta osin virheellinen. Arvopaperilautakunta katsoo, että suurimassa osassa välittäjän listaamista vakuusvaje- ja maksuviivästystapauksissa oli kyse tilanteesta, jossa asiakkaan maksuliikenne- ja vakuustilillä oli yhteenlaskettuna riittävä määrä varoja. Asiakkaan mukaan välittäjällä oli oikeus laskuttaa kaupoista myös vakuustiliä, mikäli siellä oli vapaita varoja. Välittäjän mukaan asiakkaan piti erikseen vastata vakuus- ja maksuliiketilien katteista. Arvopaperilautakunta katsoo, että sopimuksen mukaan asiakkaalla oli Eurex-sopimuksen mukaan yksiselitteinen velvollisuus huolehtia siitä, että maksuliikennetilillä oli tarpeeksi varoja kauppojen toteuttamista varten ja että vakuustilillä olleet varat kattoivat vakuusvaatimuksen. Asiassa ei ole esitetty perustetta sille, että tilien saldoja tulisi laskea yhteen. Välittäjä ei myöskään ole sopimuksen perusteella velvollinen kattamaan vakuuksia panttauksen ulkopuolisilla varoilla. Useissa tapauksissa asiakas siirsi maksuliiketilille varoja välittäjän ilmoituksen jälkeen, kun välittäjä ei pystynyt tekemään veloitusta edellisenä päivänä. Arvopaperilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi pitänyt tarkastaa tapahtuneet tiliveloitukset ja reklamoida niissä mahdollisesti olleista virheistä.
Asiakkaan mukaan välittäjä säilytti vakuusvaatimuksen option toteutustilanteessa asettajalla liian pitkään viidessä eri tilanteessa vuoden 2005 aikana. Mikäli asiakkaalle asettajana tuli option vuoksi lunastusosto, asiakas myi osakkeet pois toteutusta seuraavana päivänä ja mikäli kyseessä oli osto-optio, asiakas vastaavasti osti osakkeet. Laskutus ostoista ja myynneistä osui näin ollen samalle päivälle. Eurexin ohjeen mukaan vakuusvaatimus ei selvitysaikana perustu optioon vaan itse luovutettavaan osakkeeseen. Kun osakkeesta tehtiin vastakkainen kauppa, ei asiakkaalla käytännössä ollut osaketta eikä siitä voinut vaatia vakuutta. Välittäjä ei ole ottanut asiakkaan väitteeseen kantaa vaan on ilmoittanut, että vakuusvaatimuksissa ei ole havaittu virheitä. Arvopaperilautakunta toteaa, että asiakas ei ole reklamoinut välittäjän toiminnasta sopimuksen mukaisessa ajassa.
Asiakkaan mukaan välittäjä ilmoitti 17.2.2006 virheellisen vakuusvaatimuksen jättämällä huomioimatta asiakkaan ostamat osto-optiot. Asiakkaan mukaan asiakkaan vakuustilin varat kattoivat vakuusvaatimuksen. Asiakkaan mukaan myös välittäjän toimihenkilö ilmoitti, että asiakkaan vakuudet ovat kunnossa. Välittäjä ei lautakunnalle toimittamissa vastineissa ole kiistänyt asiakkaan väitettä vakuuslaskelman virheellisyydestä 17.2.2006, eikä kyseistä päivää myöskään mainita välittäjän vakuusylityslistassa. Arvopaperilautakunta katsoo, että 17.2.2006 tapahtumilla ei ole merkitystä asiaa kokonaisuutena arvioitaessa, ottaen huomioon asiakkaan jatkuvat sopimusrikkomukset.
Asiakas on vedonnut vakuusvaatimuksen laskentajakson määräytymiseen optiokauppalain säännöksillä. Lautakunta katsoo, että aikaisemmin todetun mukaisesti optiokauppalain säännökset eivät sovellu Eurex-johdannaisiin. Eurexin ohjeen mukaan (s. 15) vakuusvaatimus lasketaan päivittäin. Selvitysvälittäjä on ilmoittanut kullekin päivälle vakuusvaatimuksen edellisen päivän hintojen perusteella ja vaatimus on saapunut aamuisin välittäjälle. Arvopaperilautakunta toteaa, että selvitysvälittäjän ja välittäjän toiminnassa ei ole tältä osin mitään moitittavaa.
Asiakkaan mukaan välittäjän tulee vastata myös selvitysvälittäjän vakuuslaskennassa tapahtuneista virheistä voimassa olleen sijoituspalveluyrityksistä annetun lain mukaan. Arvopaperilautakunta toteaa, että arvioitaessa Eurex-selvitysketjun osapuolten vastuita ei voimassa olleen sijoituspalveluyrityksistä annetun lain asiamiestä koskevalla 16b §:llä ole merkitystä.
Tapahtumat positiota suljettaessa
Asiakkaan mukaan välittäjä toimi vastoin Eurex-sopimusta mm. myymällä asiakkaan sijoituskohteet ilman asiakkaan suostumusta, asettamalla asiakkaan kaupankäyntikieltoon, vaatimalla perusteetta 10 % ylimääräisen vakuuden ja jättämällä vahvistamatta 22.2.2006 tehdyt kaupat asiakkaalle. Asiakkaan mukaan myös position sulkemisesta aiheutuneet järjestelmäkulut ovat liian suuret. Välittäjän mukaan sillä oli sopimusehtojen mukaan oikeus sulkea positio ja jo lisäajan myöntäminen oli myönnytys. Välittäjä myös kiistää asiakkaan esittämien yksittäisten rahasiirtojen ja optioiden vaikutuksen position sulkemisoikeuteen. Toimeksiannot tehtiin niin, että asiakkaalle jäisi mahdollisimman vähän auki olevia saatavia maksettavaksi. Välittäjän mukaan asiakas vastaa position sulkemiskustannuksista.
Eurex-sopimuksen kohdan 2.9 mukaan ”välittäjällä on oikeus sulkea asiakkaan tiliasema, jos välittäjällä on perustellusti aihetta olettaa asiakkaan laiminlyövän markkinapaikan sääntöjen tai tämän sopimuksen mukaisen vakuusvelvollisuutensa tai muuten rikkovan Eurexin tai Eurex Clearing AG:n sääntöjä, niiden perusteella annettua sääntelyä, erillistä panttaussitoumusta tai tätä sopimusta. Vastaava oikeus on välittäjällä myös, mikäli laiminlyönti tai rikkomus on jo tapahtunut. Välittäjällä on lisäksi oikeus sulkea asiakkaan tiliasema, jos asiakkaan Eurex-kauppoihin liittyvät saatavat ovat erääntyneet ja niiden suorittaminen välittäjälle on laiminlyöty.” Eurex-sopimuksen kohdan 1.5.2 mukaan ”välittäjällä on johdannaiskaupan tai muun kolmatta tahoa kohtaan sitovan toimeksiannon ollessa kysymyksessä oikeus ryhtyä harkintansa mukaan välttämättömiin toimiin mahdollisten tappioiden vähentämiseksi esimerkiksi sulkemalla asiakkaan johdannaistiliasema.”
Arvopaperilautakunta katsoo, että välittäjällä oli sopimuksen mukaan oikeus sulkea asiakkaan positio välittömästi. Asiakkaalle kuitenkin annettiin aikaa tehdä sulkemistoimet itse. Arvopaperilautakunta toteaa, että välittäjän ja asiakkaan välillä oli sekaannusta sulkemistoimille annetulle takarajalle. Välittäjä ilmoitti maanantai-aamuna, että sulkemiselle oli aikaa kolme päivää keskiviikkoon asti. Asiakas on vedonnut siihen, että kolmen päivän takarajan olisi pitänyt tulla vastaan vasta torstaina. Lautakunta katsoo, että välittäjä on takarajaa asettaessaan aamulla laskenut myös kuluvan päivän mukaan ja kun positiota ei keskiviikkoiltaan mennessä ollut suljettu, otti se yhteyttä asiakkaaseen. Vaikka välittäjän ilmoituksen voi toisinkin tulkita, lautakunta katsoo, että asiakkaan olisi välittäjän sanamuodosta tullut ymmärtää takarajan tarkoittavan nimenomaan keskiviikkoa.
Arvopaperilautakunta katsoo, että väitteet välittäjän sulkemistoimien yhteydessä tekemien johdannaiskauppojen sitomattomuudesta suhteessa asiakkaaseen eivät ole relevantteja. Kun välittäjällä oli sopimusehtojen perusteella oikeus sulkea asiakkaan positio, ei asiakkaan antamilla valtuutuksilla toimeksiantojen tekemiseen ole asiassa merkitystä.
Asiakassuhteen aikana syntynyt vahinko
Asiakkaan mukaan välittäjän tulee korvata myös asiakassuhteen aikana tapahtuneita laskutusvirheitä. Virheet liittyvät 28.9.2004 ja 21.6.2005 tapahtumiin sekä jatkuvaan ns. toisen jalan -periaatteen noudattamatta jättämiseen. Välittäjä on vedonnut asiassa toisaalta siihen, että sopimusehdoista poikkeavasta laskutuksesta ei ole sovittu, reklamaatioaika on kulunut ja väitetyn laskutussotkun korvaamiselle ei ole löytynyt perusteita. Arvopaperilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi pitänyt tarkastaa laskutus ja reklamoida siihen liittyvistä ongelmista sopimusehtojen mukaisessa kuukauden määräajassa. Asiakas ei ole myöskään esittänyt asiassa näyttöä sopimusehdoista poikkeavasta laskutuskäytännöstä.
Asiakas on lisäksi vaatinut välittäjää korvaamaan 20.1.2006 tapahtumien vuoksi 17.764,10 euron vahingon. Tuolloin asiakas oli yrittänyt tehdä toimeksiannon, mutta ei saanut meklareita puhelimitse kiinni. Välittäjän mukaan se ei voi sitoutua olemaan koko ajan tavoitettavissa ja toisaalta asiakkaalle myös yritettiin soittaa takaisin. Arvopaperilautakunta katsoo, että asiakkaan kertomuksen mukaisessa tilanteessa välittäjä ei olisi kuitenkaan syyllistynyt laiminlyöntiin. Sopimuksessa ei edellytetä, että välittäjä olisi koko ajan asiakkaan tavoitettavissa, eikä tilanteessa tapahtunutta palvelukatkosta voida pitää asiakkaan kannalta kohtuuttomana. Vaatimus koskee tekemättä jääneeseen kauppaan perustuvaa hypoteettista tuottoa.
Johtopäätökset
Asiakas on pyytänyt asiassa suullista kuulemista lautakunnan kokouksessa, mitä menettelyä välittäjä on vastustanut. Arvopaperilautakunta katsoo, että asiassa ei ole esitetty sellaisia erityisiä syitä, jotka edellyttäisivät asianosaisten kuulemista suullisesti.
Arvopaperilautakunta katsoo, että asiakkaalla on mm. tammikuussa 2006 ollut useita vakuusvaje- ja maksuviivästyksiä, joista välittäjä on kirjeitse reklamoinut. Koska sopimusrikkomukset ovat kirjeen jälkeen edelleen jatkuneet, on välittäjälle syntynyt oikeus sulkea positio ja irtisanoa sopimukset. Position sulkeminen ei ole perustunut 17.2.2006 ilmoitettuun vakuusvajeeseen. Vaikka asiakkaan mukaan välittäjän toiminnassa on ollut virheitä, ei niistä ole reklamoitu sopimuksen mukaisessa määräajassa. Asiakkaan velvollisuutena on tarkastaa välittäjän raportit ja reklamoida niissä mahdollisesti olevista virheistä.
Arvopaperilautakunta ei ota asiassa kantaa välittäjän asiakkaalta olevan saatavan osalta.
Arvopaperilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.
Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Hulkkonen, Kontkanen, Sario, Teperi, Tuokko, Turtiainen ja Virta. Sihteerinä toimi Romppainen.
ARVOPAPERILAUTAKUNTA