Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Asiakas on toimittanut Arvopaperilautakunnalle 3.9.2004 päivätyn valituksen.

Asiakas on vaatinut, että pankin tulee korvata hänelle 12.193,62 euron vahinko 5,5 %:n korkoineen sekä puhelin ja matkakuluina 530 euroa, jotka ovat syntyneet pankin sopimuksen vastaisista toimenpiteistä.

Asiakas on vaatimuksensa perusteeksi esittänyt muun muassa seuraavaa.

Finvest Oy laski toukokuussa 1994 liikkeelle optiolainan sekä optiolainasta erotettuja optiotodistuksia. Pankista oli suositeltu asiakasta ostamaan Finvest Oy:n optiolainaa. Asiakas teki päätöksen optiolainan ostamisesta, koska lainasta oli luvattu vähintään 5,5 prosentin korkotuotto. Asiakas oli ostanut Finvest Oy:n optiolainaa pankista nostamallaan lainarahalla. Sittemmin, lunastaessaan kyseistä lainaa, pankista oli ilmoitettu, että asiakkaan pääomat olivat hävinneet.

Asiakas ymmärsi ostaneensa 31.8.1994 Finvest Oy:n optiolainaa 12.193,62 euron summalla eikä lainasta erotettuja riskipitoisia optiotodistuksia, jotka muuttuivat myöhemmin arvottomiksi. Asiakkaan saadessa optiotodistuksia koskevat vahvistuspaperit, hän oli edelleen ollut siinä käsityksessä, että hän oli ostanut nimenomaisesti optiolainaa, koska vahvistuksissa luki selkeästi FINVEST OPTL94. Asiakas on sittemmin pyytänyt pankista kuultavaksi kyseistä toimeksiantoa koskevat puhelinnauhoitukset, joita ei kuitenkaan ole löytynyt.

Asiakas toteaa pankin puhelinpankin toimihenkilön merkinneen hänelle virheellisesti optiolainan sijaan optiotodistuksia, joita hän ei ollut kuitenkaan missään vaiheessa halunnut ostaa. Asiakas katsoo, ettei ole kohtuullista, että pankin toimihenkilöiden virheet koituvat asiakkaan vahingoksi. Asiakkaalla ei ollut tietoa eikä käsitystä papereista, joita pankki hänelle lähetti toimeksiannon antamisen jälkeen.

Pankin tiedusteltua asiakkaalta syytä siihen, miksei asiakas ollut ottanut asiassa yhteyttä aikaisemmin johtuu siitä, että asiakas oli ollut siinä käsityksessä, että lainalle maksetaan korkoja 2007 asti. Tästä syystä asiakkaalla ei ole ollut kiirettä realisoida kyseistä luottoa. Tosiasiassa asiakas kertoo kuitenkin ottaneensa yhteyttä pankkiin jo vuonna 1995 alkaen joka vuosi vuoteen 1998 asti sekä keväällä 2004. Asiakas otti 26.5.1998 yhteyttä pankkiin, josta hänelle kerrottiin rahojen olevan nostettavissa todistusta vastaan. Asiakas kertoo, ettei hänellä ollut mitään todistuksia, sillä hän sai ne vasta 30.4.2004. Todistukset olivat olleet arvopaperisäilytyksessä.

Ongelmat alkoivat kesällä 2004 asiakkaan mennessä nostamaan lainapääomaansa pankista. Seuraus oli, ettei mitään rahoja maksettu eivätkä toimihenkilöt ottaneet vastuuta asiasta. Pankki pyysi 17.6.2004 asiakasta tekemään kirjallisen reklamaation asiasta. Pankista ilmoitettiin 26.8.2004, että lähes 10 vuoden takaisia asioita oli ollut vaikea muistaa. Pankista oli kuitenkin muisteltu, etteivät asiakkaan väittämät tietyt henkilöt ainakaan olleet asian kanssa tekemisissä, vaan toimeksianto oli annettu puhelinpankin kautta.
 

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Pankki on toimittanut Arvopaperilautakunnalle 26.8.2004 päivätyn vastauksen asiassa.

Pankki on vaatinut, että asiakkaan valitus tulee hylätä perusteettomana.

Pankki on vaatimuksensa perusteeksi esittänyt muun muassa seuraavaa.

Toukokuussa 1994 Finvest Oy laski liikkeelle optiolainan sekä optiolainasta erotettuja optiotodistuksia. Optiolainan nimelliskorko oli 5,5 % ja se erääntyi 31.5.1997. Optiotodistukset erääntyivät arvottomina merkintäajan päätyttyä 30.5.1997 merkintähinnan ollessa sen hetkistä ostokurssi korkeampi.

Tapahtumista pankki toteaa, että pörssikaupankäynnissä on kurssien vaihtelujen vuosi olennaista paitsi se, että asiakkaan toimeksianto toteutetaan oikein, myös se, että asiakas tarkistaa toteutetun toimeksiannon. Toukokuusta 1994 voimassa olleiden arvo-osuustiliehtojen mukaan asiakkaan katsotaan hyväksyneen toimenpiteen, jollei siitä ole reklamoitu kuukauden kuluessa tiedon saamisesta.

Pankki toteaa, että asiakkaan lähettämien asiakirjojen mukana olleessa ostomääräyslomakkeeseen oli merkitty, että oston kohteena on ollut Finvest Oy B Optiotodistus. Arvo-osuuslaji on ollut nähtävissä myös pankin asiakkaalle lähettämissä omaisuusluetteloissa.

Toimeksiannon toteuttamisen osalta pankki toteaa, etteivät pankin toimihenkilöt muista kyseistä asiaa. Toimihenkilöt olivat kuitenkin muistelleet, että toimeksianto oli toteutettu puhelinpankin kautta.

Vaikka pankin toimihenkilö oli puhelinkeskustelussa vuonna 1998 virheellisesti maininnut asiakkaalle säilytyksessä olevan optiolainaa, niin tämän toimihenkilön toimesta tapahtunut inhimillinen erehdys ei tuo pankille vahingonkorvausvastuuta, sillä kaikessa asiakkaalle toimitetussa materiaalissa on mainittu oston ja säilytyksen kohteena olleen optiotodistukset.

Edellä kerrotulla perusteilla pankki kiistää vahingonkorvausvelvollisuutensa asiassa.
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Arvopaperilautakunnan ohjesäännön 2 §:n 3 kohdan mukaan lautakunta ei anna ratkaisusuositusta, ellei tähän ole painavia syitä, jos valitusasiakirjoista ilmenee, että ennen valituksen saapumista Arvopaperilautakuntaan on kulunut yli kaksi vuotta siitä, kun asiakas on viimeksi ottanut yhteyttä sijoituspalveluyritykseen tai rahastoyhtiöön kysymyksessä olevassa asiassa. Lisäksi Arvopaperilautakunnan yleisessä toimintajärjestyksessä on todettu, että lautakunta on toimivaltainen ottamaan kantaa vaatimuksiin, joiden peruste on syntynyt 1.1.2000 tai sen jälkeen.

Edellä mainituilla perusteilla Arvopaperilautakunta toteaa, ettei sillä ole toimivaltaa ratkaista nyt kysymyksessä olevaa asiaa.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Hoppu, Kontkanen, Parkkonen ja Kariola. Sihteerinä toimi Kouvalainen.


ARVOPAPERILAUTAKUNTA