Tapahtumatiedot

Asiakas ja hänen yhtiönsä ovat helmikuussa 2004 allekirjoittaneet täydenvaltakirjan omaisuudenhoitosopimukset. Toukokuussa 2015 ilmeni, että asiakkaan henkilökohtaiseen salkkuun oli lähes kymmenen vuotta sisältynyt tieto yli 200.000 euron rahastosijoituksesta, joka oli lunastettu jo vuonna 2005. Asian selvittelyn yhteydessä asiakas myös alkoi epäillä, että salkunhoitaja olisi käynyt salkkujen arvopapereilla liiallista ja osittain myös omaisuudenhoitosopimuksen vastaista kauppaa omaksi edukseen ja että kyseisiin seikkoihin liittyen salkunhoitaja olisi myös laiminlyönyt sopimuksen mukaista raportointia.

Asiakkaan valitus

Asiakkaan mukaan hän on luottanut varainhoitajaan ja allekirjoittanut hyvässä uskossa asiakirjoja, joiden varsinaista merkitystä hän ei ole ymmärtänyt. Koko varainhoidon tarkoitus oli turvata hänen toimeentulonsa säännöllisten omien nostojen muodossa varoista, jotka olivat peräisin asiakkaan aikaisemmin osin omistaman yrityksen myyntivoitosta. Omista nostoista on myös mainittu sopimuksissa. Raportointivirheen paljastuttua hän on kuitenkin tutustunut omaisuudenhoitoon liittyviin asiakirjoihin tarkemmin ja havainnut niissä useita ristiriitaisuuksia ja epäselvyyksiä. Asiakas kiistää, että palveluntarjoaja olisi missään vaiheessa tarkemmin kertonut palkkioistaan ja sijoitusfilosofiastaan tai että hän olisi itse tehnyt kiistanalaisen rahastolunastuksen.

Epäselvyyksien ja ristiriitaisuuksien osalta asiakas nostaa esille muun muassa huomattavat erot hänen hallussaan olevien allekirjoitettujen aiesopimusten ja lopullisten sopimusten välillä. Eroja sopimuksissa on riskitasossa, liitteissä ja allekirjoituksissa, minkä lisäksi sopimusta ei ole vuosien varrella lainkaan päivitetty lainsäädännön muutoksista huolimatta. Lisäksi asiakas toteaa, että vaikka hänellä ja yhtiöllä on erilaiset riskitasot, on salkkuja kuitenkin hoidettu samalla tavalla ja parina viime vuotena varat ovat olleet sijoitettuna vain kahteen rahastoon. Asiakkaan mukaan johdannaisten käytöstä ei ole tehty asianmukaista sopimusta, eikä niiden käytöstä ole myöskään millään tavalla raportoitu. Ylipäänsä asiakas ei kertomansa mukaan ole muitakaan raportteja saanut ja hänen vapaamuotoisten tapaamisien yhteydessä esittämänsä huolet varojen riittävyydestä ja kehityksestä on sivuutettu aiheettomina mistä syystä hän on ollut vuosia tietämätön todellisesta tilanteestaan ja tehnyt hankintoja, joita ei olisi oikean tiedon pohjalta tehnyt.

Asiakkaan näkemyksen mukaan salkkuja on myös pyöritetty tarpeettomasti, minkä vuoksi palveluntarjoaja on saanut kohtuuttomia palkkioita huonosta tuloksesta huolimatta, vaikka yleinen markkinakehitys on ollut suotuisaa. Asiakkaan mukaan esimerkiksi hänen alkuperäinen henkilökohtainen sijoitus on ollut n 850 te ja kulut vuosina 2004-2015 noin 256 te. Yhtiön osalta vastaavat luvut ovat 240 te ja 185 te. Asiakas korostaa myös, että varainhoitaja on tehnyt kiistanalaisen rahastosijoituksen vuonna 2004 ja että sopimusten mukaan hän ei ole voinut sitä itse edes lunastaakaan.

Edellä todetuista seikoista ja etenkin virheellisestä rahastotiedosta johtuen hänen oman salkkunsa riskitaso ollut koko ajan sovittua suurempi ja myös hajautus virheellinen. Edelleen virheen johdosta ja myös muutoinkin palkkioita on peritty väärin. Asiakas vaatii palveluntarjoajaa korvaamaan hänelle tämän aiheuttamat tappiot ja menetykset korkoineen ja kuluineen täysimääräisesti. Asiakkaan näkemyksen mukaan pelkästään liiallisesta kaupankäynnistä on aiheutunut korvattavia kuluja molempien salkkujen osalta yhteensä 133.725 e, johdannaiskaupoista henkilökohtaisen sopimuksen osalta 163.990 e ja yhtiön osalta 86.751e korkoineen. Asiakas katsoo myös, että palveluntarjoajan tulisi korvata hänelle kiistanalaisen rahaston raportoitu tuotto sekä hyvittää 34.350 e vastoin sovittua ja yleisesti tiedossa olevaa ajoitusta olla myymättä osinkoa maksaneita osakkeita ennen niiden arvon palautumista lähemmäs osingonmaksua edeltäneelle tasolle.

Palveluntarjoajan vastine

Palveluntarjoajan mukaan se ei ole laiminlyönyt tehtäviään eikä menetellyt millään tavalla huolimattomasti. Yhtiön mukaan asiakassuhdetta tulee tarkastella kokonaisuutena, minkä lisäksi asian arvioinnissa tulee erityisesti ottaa huomioon asiakkaan säännöllisten omien nostojen vaikutus salkun kehitykseen. Kokonaisuutena asiakkaalle ja hänen yhtiölleen on kertynyt huomattavasti enemmän voittoja kuin tappioita. Asiakkaan henkilökohtainen salkku on esimerkiksi vuosina 2004-2015 ollut voitollinen lähes 270 te ja hänen yhtiönsäkin salkku vastaavasti 201 te. Mainittuina vuosina asiakas on nostanut omasta salkustaan lähes 806 te ja yhtiön salkusta 331 te.

Yhtiö toteaa, että sen sijoitusfilosofia perustuu absoluuttisen tuoton tavoitteluun aktiivisen salkunhoidon ja trendien ja syklien seuraamisen avulla, eikä sijoitusfilosofiaan kuulu indeksien seuraaminen, mistä syystä myös salkun kiertonopeus on välillä korkeampi ja välillä matalampi. Vertailuindeksi on kuitenkin otettu käyttöön vuonna 2012 viranomaisvaatimuksen johdosta. Yhtiön mukaan sen toimintatapa ja sopimuksen sisältö palkkioperusteineen on käyty läpi asiakkaan kanssa heti asiakassuhteen alussa, eikä asiakas ole aikaisemmin huomauttanut yhtiötä asiasta tai salkkujen kehityksistä saamiensa säännöllisten raporttien myötä tai muutoinkaan lukuisten tapaamisten yhteydessä. Yhtiön mukaan myös sen intressissä on tehdä tulosta, koska vain silloin se itse saa palkkion.

Yhtiön mukaan sen toimintatapoihin eivät kuulu aiesopimukset ja se on menetellyt asiakkaan kanssa allekirjoitetun lopullisen sopimuksen mukaisesti. Yhtiö toteaa myös, että asiakas on itse omia nostojaan kompensoidakseen halunnut nostaa salkkujen riskitasoa ja allekirjoittanut sitä varten johdannaiskaupankäyntiin liittyvät sopimukset, joten hän on ollut tietoinen johdannaisten käyttämisestä. Osinkoa maksaneiden osakkeiden myynnin ajankohta oli puolestaan yhtiön mukaan tietoinen ja asiakkaan kanssa sovittu ratkaisu, koska se oli silloin voimassa olleen lainsäädännön mukaan verotehokas tapa toimia. Yhtiö tuo myös esille, että osa sen asiakirjoista on tuhoutunut sattuneen vesivahingon yhteydessä, mistä se on raportoinut aikanaan myös viranomaisille.

Kiistanalaisen korkorahaston lunastuksen osalta yhtiö toteaa, ettei se ole ollut siitä tietoinen, koska asiakas on tehnyt sen itse suoraan kyseisen rahastoyhtiön kanssa ja saanut varat haluamalleen tilille. Asiaan liittyen yhtiö kummeksuu, ettei asiakas ole itsekään aikaisemmin reagoinut asiaan. Virheen tultua ilmi yhtiö on korjannut asian raporttiin ja hyvittänyt asiakkaalle virheen johdosta 4.231,13 euroa liikaa perimiään palkkioita 31.3.2016. Muilta osin yhtiö kiistää asiakkaan esittämät väitteet ja toteaa, ettei asiakas ole sopimussuhteen aikana menettänyt varojaan tai hänelle ole aiheutunut taloudellista vahinkoa.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- Asiakkaan henkilökohtainen omaisuudenhoitosopimus 5.2.2004 liitteineen. Sopimuksen mukaan muun muassa sijoitustoiminnan maksuliikenne tapahtuu hoitotilin kautta ja salkunhoitaja tekee itsenäisesti sijoituspäätökset, mutta asiakkaan itsensä antama ohje tai määräys on ensisijainen. Asiakkaan katsotaan saaneen tiedon salkunhoitajan toimesta 7 päivän kuluttua saatuaan siitä kirjallisen ilmoituksen ja ellei hän reagoi toimeen kahdessa viikossa, hänen katsotaan hyväksyneen sen.

Sopimuksen liitteisiin kuuluvassa asiakkaan tunnistamista ja taloudellista asemaa koskevassa asiakirjassa ei ole yksilöity asiakkaan sopimuksen solmimishetken taloudellista tilannetta, mutta sopimuksen toisessa liitteessä asiakas on valtuuttanut varanhoitajan hoitamaan kolmannen palveluntarjoajan arvo-osuus- ja asiakasvaratilillä olevat asiakkaan arvopaperit ja rahavarat.

Edelleen liitteenä olevassa varainhoitosuunnitelmassa tavoitteeksi on todettu hyödynnettävän lyhyen aikavälin kurssivaihteluja tilastollisia menetelmiä hyväksikäyttämällä. Johdannaisia liitteen mukaan saa käyttää vain suojaavassa mielessä ja maksimissaan varoista 50 % saa sijoittaa yhteen osakkeeseen. Edelleen riskitason osalta on todettu mahdollisuus päiväkauppaan, josta raportoidaan viikoittain.

Sallituiksi sijoituskohteiksi on valittu kotimaisten sijoitusten osalta osakkeet, joukkovelkakirjat, sijoitusrahastot ja rahamarkkinainstrumentit sekä johdannaisten osalta osake-, korko- ja valuuttajohdannaiset. Euromääräisten sijoitusten osalta vastaavasti osakkeet, jvk, sijoitusrahastot, rahamarkkinainstrumentit sekä valuuttatalletukset. Muiden valuuttojen osalta osakkeet, jvk, johdannaiset, sijoitusrahastot, rahamarkkinainstrumentit sekä valuuttatalletukset.

Sijoituskohteiden jakautumista koskevaa kohtaa eri kohteiden tai valuuttojen osalta ei ole täytetty.

Johdannaisten käytön osalta on todettu, että siitä sovitaan erillisessä muistiossa, joka liitetään sopimukseen ja että kaupankäyntiä ei aloiteta ennen kuin asiakas on antanut siihen suostumuksensa.

Raportointi on sovittu tapahtuvan kerran kuussa ja henkilökohtainen tapaaminen kerran vuodessa.

- Palkkioliitteessä palkkiojärjestelmän on sovittu perustuvan välittäjän saamiin palautuksiin, minkä lisäksi on vielä laadittu erillinen tuottopalkkion määrää havainnollistava liite.

- Asiakkaan yhtiön varainhoitosopimus 5.2.2004 liitteineen

Sopimus ja liitekokonaisuus vastaavat asiakkaan henkilökohtaista sopimusta sillä erotuksella, että yhtiön osalta ei ole sovittu käytettäväksi lainkaan johdannaisia ja sijoituskohteiden välisiksi limiiteiksi on korkojen, osakkeiden ja kassan osalta merkitty kaikkiin 0-100%.

- 22.1.2009 päivitetty asiakkaan henkilökohtainen asiakastietolomake, jossa asiakkaan entuudestaan tuntemiksi palveluiksi on listattu omaisuudenhoito ja rahoitusvälineiksi osakkeet, jvk sekä rahastot. Kaupankäyntiaktiivisuudeksi on määritelty harvemmin kuin kuukausittain. Kokonaisvarallisuutta ei ole määritelty euroissa, mutta sen lajeiksi on todettu talletukset, asunto-osakkeet/kiinteistöt, osakkeet ja rahastot. Sijoituspalvelun tarkoitukseksi on määritelty varallisuuden kerryttäminen ja riskinottohalukkuudeksi korkea sekä sijoitushorisontiksi yli 5 v.

- Asiakkaan 10.11.2015 laatima muistio asiakokonaisuudesta

Muistiossa asiakas käy yksityiskohtaisesti läpi asiakirjoissa sekä palveluntarjoajan menettelyssä havaitsemiaan ristiriitoja. Erityisesti asiakas nostaa esiin laaditun aie- ja lopullisen sopimuksen erovaisuuksia merkittyjen sijoitusrajoitusten ja riskitason osalta. Asiakkaan mukaan aiesopimuksista käy ilmi tarkoitettu henkilökohtainen vähäisempi riskinottohalu verrattuna yhtiön varojen sijoituksiin.

- Asiakkaan ja hänen yhtiön nimissä tehty toimeksiantosopimus toisen palveluntarjoajan kanssa johdannaiskaupankäyntiä varten vuodelta 2006 yleisine ehtoineen

- huomattava määrä yksityiskohtaisia selvityksiä asiakkaan ja tämän yhtiön salkuissa tehdyistä toimeksiannoista sekä niiden analysointia

- asiakkaan ja palveluntarjoajan välistä sähköpostikirjeenvaihtoa valitusta edeltävältä ajalta

Ratkaisusuositus

Kysymyksen asettelu

Asiassa on kyse siitä, onko palveluntarjoaja täyttänyt omat velvollisuutensa ja hoitanut asianmukaisesti asiakkaiden täyden valtakirjan omaisuudenhoidossa ollutta varallisuutta sekä onko salkkujen riskitaso vastannut sovittua.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Tapauksessa on kysymys palveluntarjoajan tarjoamasta omaisuuden hoitopalvelusta. Täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimukset on allekirjoitettu jo vuonna 2004 eikä asiassa ole esitetty selvitystä, jonka mukaan ne olisi päätetty. Sopimussuhteen voimassaoloaikana asiaa koskevat säännökset ovat yksityiskohdiltaan jonkin verran muuttuneet, mutta pysyneet kuitenkin perusperiaatteiltaan melko samanlaisina. Tapaukseen soveltuvaa sääntelyä on sisältynyt ja sisältyy arvopaperimarkkinalakiin (26.5.1989/495) sekä vuoden 2013 alusta osittain myös sijoituspalvelulakiin (14.12.2012/747). Lisäksi Rahoitustarkastuksen (nykyisin Finanssivalvonta) standardeissa 2.1 ja 2.3 on lakia täydentäviä määräyksiä ja suosituksia.

Arvopaperimarkkinalain 4 luvun 1 §:n mukaan arvopapereiden kaupassa sekä sijoituspalvelun ja oheispalvelun tarjoamisessa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä. Lakia täydentävän Finanssivalvonnan standardin 2.1 mukaan hyvä tapa tarkoittaa muun muassa, että valvottava toimii rehellisesti, tasapuolisesti, ammattitaitoisesti ja asiakkaiden etu huomioon ottaen, jotta rahoitusmarkkinoita kohtaan tunnettu luottamus turvataan. Lisäksi valvottavan tulee antaa asiakkailleen olennaista tietoa asiakkaiden päätöksenteon tueksi, kuten tietoa rahoituspalvelun tarjoajasta, sisällöstä ja kuluista tai niiden määräytymisperusteista sekä rahoituspalveluun liittyvistä olennaisista riskeistä.

Saman luvun 3 §:n mukaan arvopaperinvälittäjän, joka tarjoaa sijoituspalveluna sijoitusneuvontaa tai omaisuudenhoitoa, on hankittava ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot asiakkaan taloudellisesta asemasta, kyseistä sijoituspalvelua tai arvopaperia koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä sekä sijoitustavoitteista, jotta se voi suositella asiakkaalle soveltuvia arvopapereita ja palvelua. Lakia täydentävän standardin 2.1 mukaan valvottavan on hankittava asiakkaalta tiedot, jotka ovat tarpeen asiakkaaseen liittyvien olennaisten seikkojen ymmärtämiseksi ja joiden perusteella valvottava voi tarjotun palvelun luonne ja laajuus huomioon ottaen kohtuudella varmistua siitä, että sijoitusneuvon kohteena oleva tai omaisuudenhoitopalveluun liittyvä liiketoimi täyttää seuraavat edellytykset:

1. liiketoimi vastaa asiakkaan sijoitustavoitteita

2. liiketoimi on sellainen, että asiakas pystyy kantamaan taloudellisesti siihen liittyvät asiakkaan sijoitustavoitteiden mukaiset sijoitusriskit

3. liiketoimi on sellainen, että asiakkaalla on tarvittava sijoituskokemus ja/tai -tietämys suositeltuun liiketoimeen tai sijoitussalkkunsa hoitoon liittyvien riskien ymmärtämiseksi.

Edelleen standardin 2.1 mukaan valvottava ei saa suositella asiakkaalle kyseistä sijoituspalvelua, jos se ei saa asiakkaalta riittäviä tietoja.

Arvopaperimarkkinalain 4 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan arvopaperinvälittäjän on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sijoituspalvelun tai oheispalvelun antamista riittävät tiedot muun muassa palvelun kohteena olevista arvopapereista ja niihin liittyvistä riskeistä sekä sijoitusstrategioista, jos niitä on ehdotettu, ja niiden riskeistä. Lakia täydentävässä Finanssivalvonnan standardissa 2.1 puolestaan todetaan, että rahoituspalvelun tarjoajan tulee antaa asiakkailleen olennaista tietoa asiakkaiden päätöksenteon tueksi palvelun sisällöstä sekä palveluun liittyvistä olennaisista riskeistä.

Asian arvioinnin kannalta osapuolten välisen sopimuksen keskeisimmät kohdat on tuotu esiin edellä Selvitykset-kohdassa.

Asian arviointi

Yleistä

Omaisuudenhoitopalvelun tarjoaja voi olla vahingonkorvausvelvollinen, jos se menettelee soveltuvan lain tai muiden velvoittavien määräysten vastaisesti tai menettelee vastoin omaisuudenhoitosopimuksen ehtoja tai asiakkaan kanssa muuten sovittua. Menettelyn tulee lisäksi olla sellaista, että siitä on aiheutunut asiakkaalle taloudellista vahinkoa. Asiakkaan velvollisuutena on puolestaan tutustua saamaansa aineistoon sekä reklamoida palveluntarjoajaa, mikäli katsoo etteivät tämän toimet vastaa sovittua.

Lautakunta antaa suosituksensa tapauksista sille esitetyn kirjallisen materiaalin ja muun selvityksen perusteella, minkä lisäksi lautakunta voi perustaa suosituksensa vain osapuolten asiassa tekemiin vaatimuksiin ja niiden tueksi esittämiin seikkoihin.

Selonottovelvollisuus ja asiakirjojen ristiriita

Lautakunta toteaa, että arvopaperimarkkinalain ja sitä täydentävien säännösten mukaan palveluntarjoajan on hankittava ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot asiakkaan taloudellisesta asemasta, kyseistä sijoituspalvelua tai arvopaperia koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä sekä sijoitustavoitteista, jotta se voi suositella asiakkaalle soveltuvia arvopapereita ja palvelua.

Asiakkaan mukaan palveluntarjoajan häntä koskevissa asiakirjoissa on puutteita ja ristiriitaisuuksia. Palveluntarjoaja ei ole nimenomaisesti asiakkaan esittämiä väitteitä kiistänyt tai kommentoinut, vaan vedonnut tältä osin vesivahinkoon sekä todennut salkunhoitajan tunteneen asiakkaan jo yli 40 vuoden ajan.

Lautakunta toteaa sille toimitetusta aineistosta ilmenevän, että asiakkaan ja hänen yhtiönsä omaisuudenhoitosopimuksissa on maininta liitteistä, joissa asiakkaan todetaan antaneen eri liitteissä tarvittavat tiedot taloudellisesta asemastaan, sijoituskokemuksestaan ja -tavoitteistaan. Asiakkaan yhtiön osalta lautakunnalle on toimitettu kyseinen liite, jossa ei ole päivämäärää mutta joka vaikuttaisi olevan vuodelta 2004. Kyseinen liite on allekirjoitettu ja siinä yhtiö on määritelty ei-ammattimaiseksi sijoittajaksi, mutta esimerkiksi taloudelliseen tilanteeseen liittyvät kohdat on jätetty täyttämättä. Asiakkaan osalta lautakunnalle on toimitettu häntä koskeva asiakastietolomake vuodelta 2009, jonka sisältö on kuvattu edellä kohdassa Selvitykset. Vaikka lähtökohtaisesti asiakirjoista mahdollisesti ilmeneviä puutteita ja ristiriitaisuuksia on pidettävä osoituksena palveluntarjoajan laiminlyönneistä omien velvoitteidensa täyttämisen suhteen, katsoo lautakunta kuitenkin tämän tapauksen erityisolosuhteet huomioon ottaen, että palveluntarjoajalla on ollut riittävät taustatiedot asiakkaista. Asiassa ei ole myöskään väitetty, että tästä olisi aiheutunut asiakkaille nimenomaista vahinkoa.

Tiedonantovelvollisuus ja raportointi

Lautakunta toteaa, että arvopaperimarkkinalain ja sitä täydentävien säännösten mukaan palveluntarjoajan on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sijoituspalvelun tai oheispalvelun antamista riittävät tiedot muun muassa palvelun kohteena olevista arvopapereista ja niihin liittyvistä riskeistä sekä sijoitusstrategioista, jos niitä on ehdotettu, ja niiden riskeistä.

Asiakkaan mukaan hän ei ole ollut tietoinen palveluntarjoajan toimintatavoista. Hänelle ei myöskään ole raportoitu asianmukaisesti. Palveluntarjoajan mukaan asiakkaalle on heti asiakassuhteen alussa selvitetty toimintatavat, minkä lisäksi hän on saanut sovitut kirjalliset raportit. Lautakunta katsoo sille esitetyn asiakirjaselvityksen perusteella, että asiakkaalle on viimeistään sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä selvitetty lain edellyttämällä laajuudella täyden valtakirjan omaisuudenhoitoon sijoituspalveluna kuuluvat olennaiset seikat. Raportoinnin osalta lautakunta toteaa sen sovitun tapahtuvaksi kirjallisesti kerran kuukaudessa, minkä lisäksi on sovittu vuosittaisesta henkilökohtaisesta tapaamisesta. Asiasta saadun selvityksen perusteella jää epäselväksi kirjallisen raportoinnin sisältö, mutta lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että asiakas on itse kertonut seuranneensa henkilökohtaisten ja yrityksensä sijoitusten markkina-arvoja saamiensa raporttien perusteella. Lisäksi osapuolten välillä on ollut muuta vapaamuotoisempaa yhteydenpitoa, missä yhteydessä on asiakkaankin kertoman mukaan keskusteltu omaisuudenhoitoon ja ennen kaikkea sen tuloksellisuuteen liittyvistä seikoista. Keskustelujen tarkasta sisällöstä ei kuitenkaan ole mahdollista lautakunnan käytettävissä olevin keinoin saada selvitystä.

Asiasta saadun selvityksen perusteella lautakunta toteaa, että osapuolten välillä toteutunut raportointi ja sen tarkka sisältö ovat jääneet asiassa epäselviksi. Osa esille tulleista seikoista viittaa jonkinlaiseen raportointiin, kun taas osa siihen, että asianmukaista raportointia ei olisi tapahtunut. Kokonaisuutena arvioiden lautakunta katsoo kuitenkin, että palveluntarjoaja ei ole kyennyt osoittamaan täyttäneensä tiedonantovelvollisuuttaan.

Hoidon riskitaso ja aktiivinen kaupankäynti

Asiakkaan mukaan raportointivirheestä ja salkussa olleista johdannaisista johtuen sen sisältö ei ole vastannut sovittua, minkä lisäksi salkkua on pyöritetty tarpeettomasti palkkioiden saamiseksi. Palveluntarjoajan mukaan se ei ole ollut tietoinen lunastuksesta ja asiakas on ollut tietoinen johdannaisten käytöstä. Lisäksi yhtiön sijoitusfilosofia perustuu absoluuttisen tuoton tavoitteluun aktiivisen salkunhoidon ja trendien ja syklien seuraamisen avulla, mistä syystä myös salkun kiertonopeus on välillä korkeampi ja välillä matalampi, eikä rahaston lunastuksella olisi ollut merkittävää vaikutusta salkun riskitasoon.

Lautakunta toteaa, että asiakkaiden omaisuudenhoitosopimuksissa on sovittu sijoitusstrategia määriteltävän tarkemmin erillisessä liitteessä, jotka on kummankin osalta lautakunnalle toimitettu. Kyseisten varainhoitosuunnitelmien tarkempi sisältö on kuvattu edellä kohdassa Selvitykset. Asiasta saadun selvityksen perusteella lautakunta toteaa, että varainhoitosuunnitelmassa tavoitteeksi on todettu hyödynnettävän lyhyen aikavälin kurssivaihteluja tilastollisia menetelmiä ja jopa päiväkauppaa hyväksikäyttämällä. Johdannaisia saa käyttää liitteen mukaan vain suojaavassa mielessä, mutta muilta osin sijoituskohteiden välinen vaihtelu on jätetty joko avoimeksi tai määritelty kaikkiin sallituksi asteikoksi 0-100 prosenttia.

Lautakunta katsoo sille esitetyn asiakirjaselvityksen perusteella, että osapuolten välillä on sovittu poikkeuksellisen riskipitoinen ja vapaat kädet salkunhoitajalle antava täydenvaltakirjan omaisuudenhoitosopimus. Tämä yhdistettynä osin kaupankäynnin määrään perustuvaan palkkioon (salkunhoitajan välittäjiltä saamien ns. palkkionpalautusten kautta) on ollut omiaan kannustamaan salkunhoitajaa aktiiviseen kaupankäyntiin, mikä vastaavasti on myös korostanut asianmukaisen raportoinnin merkitystä. Sopimuksen allekirjoituksella asiakas on sinänsä hyväksynyt, että sopimukseen perustuvat sijoitukset voivat tuottaa joko voittoa tai tappiota ja asiakas vastaa sopimuksen mukaisen omaisuudenhoidon taloudellisesta tuloksesta. Edellä todetut seikat ovat kuitenkin vaikeuttaneet asiakkaan mahdollisuuksia saada ajantasaista tietoa salkunhoitajan toimista ja hänelle niistä syntyvistä kustannuksista ja niiden perusteella häneltä veloitettavista palkkioista.

Lautakunta kiinnittää huomiota asiakkaan valituksen yhteydessä jälkikäteen salkkujen kiertonopeudesta laatimiin laskelmiin, joita palveluntarjoaja ei ole kiistänyt. Asiakkaan henkilökohtaisen salkun kiertonopeus on selvityksen mukaan vuosina 2008-2013 vaihdellut 15,7 ja 3,4 välillä, ollen keskimäärin noin 8. Vuosina 2014-2015 kiertonopeus on ollut keskimäärin vain 0,35. Asiakkaan yhtiön osalta vastaavat luvut ovat alkuvuosina vaihdelleet 38,9 ja 9,8 välillä (17,8) ja viimeisinä vuosina olleet samat kuin asiakkaan henkilökohtaisessa salkussa. Lautakunta toteaa, että oikeuskirjallisuudessa kaupankäyntiä on pidetty liioiteltuna jos kiertokerroin on yli 3 ja että tavanomaisessa salkunhoidossa sen tulisi olla yhden luokkaa. Tässä tapauksessa kyse ei ole tavanomaisesta salkunhoidosta, koska sopimuksen puitteissa on ollut mahdollista tehdä myös päiväkauppaa, mutta siitä huolimatta kiertonopeudet ovat ylittäneet edellä todetut määrät lähes koko ajan ja ajoittain jopa huomattavasti.

Lautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että asiakkaiden varainhoitosuunnitelmien mukaan johdannaisia saa käyttää vain suojaavassa mielessä. Asiakkaan henkilökohtaisen salkun osalta johdannaiset on myös rastittu sallituiksi sijoituskohteiksi, kun taas asiakkaan yhtiön kohdalla näin ei ole nimenomaisesti tehty. Asiakkaan mukaan johdannaisia on käytetty myös muuhun tarkoitukseen kuin suojaukseen. Palveluntarjoaja on todennut asiakkaan itse halunneen nostaa salkkujen riskitasoa. Tätä varten asiakas on allekirjoittanut johdannaiskaupankäyntiä varten toimeksiantosopimuksen, jota on myös käytetty ns. muistiona. Lautakunta toteaa, että asiakkaan allekirjoittama toimeksiantosopimus on sinänsä teknisesti mahdollistanut johdannaisten käytön, mutta siinä ei ole otettu kantaa niiden käyttötarkoitukseen. Asiasta saadun selvityksen perusteella ei ole esitetty nimenomaista selvitystä siitä, että osapuolten välillä olisi sovittu johdannaisten osalta muusta kuin varainhoitosuunnitelmista ilmenevästä suojaavasta käyttötarkoituksesta.

Asiakas on esittämiensä yksityiskohtaisten laskemiensa mukaisesti vaatinut liiallisen kaupankäynnin osalta palveluntarjoajaa korvaamaan molempien salkkujen osalta yhteensä 133.725 e sekä sopimustenvastaisiin johdannaiskauppoihin liittyen henkilökohtaisen sopimuksen osalta 163.990 e ja yhtiön osalta 86.751 e korkoineen. Asiakkaan laskelmista ei käy ilmi, millä perusteella hän on erotellut toisistaan yhtäältä kaupankäynnin tarpeelliset ja tarpeettomat kulut sekä toisaalta sopimuksenvastaiset johdannaissopimukset sallituista. Palveluntarjoaja on katsonut toimineensa sopimusten mukaisesti, eikä ole nimenomaisesti kiistänyt asiakkaan esittämiä määriä tai esittänyt muuta.

Lautakunta katsoo asiakkaan esittäneen kärsimästään vahingosta olosuhteisiin nähden kohtuullisen selvityksen ottaen huomioon myös sen palveluntarjoajan vastuupiiriin kuuluvat seikan, että raportoinnissa on edellä todetulla tavalla ollut puutteita. Kun palveluntarjoaja ei ole kiistänyt asiakkaan esittämää vahingon määrää eikä niitä voida lautakunnan käsityksen mukaan pitää ainakaan ilmeisen perusteettomina, lautakunta pitää asiakkaan esittämiä summia korvauskelpoisen vahingon määränä.

Rahaston lunastus ja osinko-osakkeiden myynti

Asiakas on myös vaatinut palveluntarjoajaa korvaamaan hänen henkilökohtaisessa salkussaan virheellisesti raportoidun rahaston tuoton sekä väittämänsä, osakemyyntien epätarkoituksenmukaisesta ajoituksesta aiheutuneen tappion 34.500 e. Palveluntarjoajan mukaan se on korvannut asiakkaalle raportointivirheen johdosta liikaa perittyjä palkkioita 4.231,13 euroa. Palveluntarjoajan mukaan asiakas olisi itse tehnyt kyseisen rahaston lunastuksen ja saanut varat omalle tililleen toiseen pankkiin. Asiakas on kiistänyt tehneensä lunastuksen, mutta ei sitä, että on saanut varat itselleen.

Lautakunta toteaa, että asiassa ei ole edes väitetty, että rahastossa olleet varat olisivat päätyneet jollekin muulle taholle kuin asiakkaalle. On poikkeuksellista, että osapuolet eivät tahoillaan ole huomanneet raportoinnin virheellisyyttä, joka on sekä euromäärältään että prosenttiosuudeltaan ollut merkittävä suhteessa asiakkaan varallisuuteen, mutta pelkästään se, että asiakkaalla on kertomansa mukaan ollut virheellinen käsitys varallisuutensa kokonaismäärästä, ei ole peruste hyvitykselle. Ilmoituksensa mukaan palveluntarjoaja on hyvittänyt virheen johdosta asiakkaalta liikaa veloittamansa palkkiot, mitä määrää asiakas ei ole kiistänyt

Osinkoa tuottaneiden osakkeiden myynnin osalta omaisuudenhoitaja on todennut sen olleen asiakkaan edun mukaista ja esittänyt lisäksi asiasta sovitun asiakkaan kanssa, minkä asiakas on kiistänyt. Lautakunta toteaa, että osapuolten välisen omaisuudenhoitosopimuksen mukaan salkunhoitaja on voinut myydä osakkeet harkintansa mukaisesti ja mikäli asiakas olisi halunnut niiden suhteen jotain tiettyä menettelyä, olisi hänen tullut ilmoittaa siitä kirjallisesti. Selvitystä tällaisesta ilmoituksesta asiassa ei ole esitetty.

Lopputulos

Arvopaperilautakunta suosittaa, että yhtiö hyvittää asiakkaalle tämän vaatimuksen mukaisesti kaupankäyntiin ja johdannaiskauppoihin liittyen yhteensä 384.466 euroa. Koska asiassa on kyse vahingonkorvauksesta, maksettavalle summalle korko määräytyy Korkolain 7 §:n mukaisesti ja sen alkamisajankohdaksi on asiasta saadun selvityksen perusteella katsottava 30 päivää siitä, kun yhtiö sai tiedoksi asiakkaan lautakunnalle toimittaman valituksen.

Arvopaperilautakunta oli yksimielinen.

ARVOPAPERILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Sainio

Jäsenet:

Kajala
Repo
Sario