Julkaisut

Perustietoa vapaaehtoisista autovakuutuksista

2018 FINE

1 Johdanto

Tässä oppaassa kerrotaan perustietoja vapaaehtoisesta autovakuutuksesta eli kaskosta. Oppaassa käydään läpi kaskovakuutuksen perusteita, eri vakuutusyhtiöstä autolle saatavia vakuutusturvia ja vakuutuksiin liittyviä rajoituksia. Opas on yleisluotoinen ja asiakkaan on aina tarkistettava vakuutuksen kattavuus ja muut ehdot erikseen kunkin vakuutusyhtiön omista vakuutusehdoista.

Huonolla tuurilla auto voi esimerkiksi joutua ilkivallan kohteeksi tai jäädä myrskyssä kaatuvan puun alle. On hyvä muistaa, että lähtökohtaisesti jokainen vastaa omalle omaisuudelleen aiheutuvista vahingoista, vaikka olisikin itse täysin syytön tapahtuneeseen. Vapaaehtoisella autovakuutuksella auton voi vakuuttaa useiden erilaisten vahinkojen varalta.

Kaikille liikenteessä käytettäville ajoneuvoille pakollinen vakuutus on liikennevakuutus. Siitä korvataan liikennevakuutuslain mukaisesti henkilövahinkoja sekä kolarissa syyttömänä osapuolena olleen auton ja omaisuuden vahinkoja. Liikennevakuutuksesta ei koskaan korvata kolariin syyllisen kuljettajan auton vahinkoja. Tällaisten vahinkojen varalle voi hankkia vapaaehtoisen autovakuutuksen.

Article line divider

2 Autovakuutuksen ottaminen

2.1 Omien vakuutustarpeiden kartoitus

Kuinka kattava vakuutus kannattaa ottaa?

Kukaan ei voi etukäteen tietää, millainen vahinko juuri omalle kohdalle sattuu. Vakuutusta valitessa kannattaakin miettiä, millaisessa tilanteessa toivoisi saavansa korvauksen vakuutusyhtiöltä ja milloin taas on valmis maksamaan itse vahingon aiheuttamat kustannukset.

Vakuutusyhtiöt myyvät autovakuutuksen turvia yleensä erilaisissa paketeissa. Tästä johtuen vakuutuksen ottaja ei yleensä voi täysin vapaasti valita vain haluamiaan vakuutusturvia. Vakuutuksia vertaillessa kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, millaisia turvia eri yhtiöiden kaskovakuutukset sisältävät ja minkä yhtiön tuote vastaisi parhaiten omia tarpeita. Vakuutusyhtiöiden tarjoamista erilaisista turvista voit lukea tarkemmat kuvaukset luvusta 2.4.

Suppeammat, ns. osakaskovakuutukset korvaavat vain tiettyjä tarkasti määriteltyjä vahinkoja. Osakaskoon sisältyy yleensä vain hirvi-, palo- ja varkausvakuutukset. Joillain vakuutusyhtiöillä osakaskoon sisältyy myös ilkivaltavakuutus.

Laajemmat kaskovakuutukset sisältävät ns. kolari- tai törmäysvakuutuksen. Kolari- tai törmäysvakuutuksesta voidaan korvata useita erityyppisiä vahinkoja, joissa auto vahingoittuu ulkoisen iskun tai törmäyksen seurauksena. Tämän turvan käyttö kuitenkin laskee vakuutuksen bonusta ja siten nostaa vakuutusmaksua. Yhtiöt tarjoavatkin nykyisin useita lisäturvia, joista voidaan korvata osin samanlaisia vahinkoja kuin kolari- tai törmäysturvasta, mutta joiden käyttö ei alenna vakuutuksen bonusta.

Vakuutusyhtiöt tarjoavat myös mm. sijaisauto­ ja keskeytysvakuutuksia, joista maksetaan sijaisauton vuokrakuluja tai sovittu päiväkorvaus, kun oma auto on korjattavana vahingon takia. Tällainen vakuutus kannattaa ottaa, jos oma auto on esimerkiksi työn tai muun syyn vuoksi tarpeen. Kaikkein laajimmat kaskovakuutukset sisältävät myös muita turvia.

Millaisen bonuksen kaskoon saa?

Laajoissa kaskovakuutuksissa on yleensä bonus, jolla tarkoitetaan vakuutuskohtaista alennusprosenttia. Mitä korkeampi bonusprosentti on, sitä suurempi on vakuutusmaksusta saatava alennus. Moniin uusiin kaskovakuutuksiin saa heti täyden bonuksen. Kolari­ tai törmäysturvasta korvattu vahinko alentaa kaskovakuutuksen bonusta.

Liikennevakuutuksen bonus määräytyy eri tavalla kuin kaskovakuutuksen bonus. Tästä voi lukea lisää FINEn oppaasta Liikennevakuutusten bonusjärjestelmät.

Millainen omavastuu?

Omavastuu tarkoittaa summaa, jonka vakuutuksenottaja joutuu itse maksamaan vahingosta. Pienin kaskovakuutuksiin saatava omavastuu on tavallisesti noin 200 euroa.

Vahingoista, joiden korjaaminen maksaa vähemmän kuin omavastuu, ei saa korvausta vakuutuksesta. Koska omavastuun suuruus vaikuttaa vakuutuksen hintaan, kannattaa omavastuuta valitessa miettiä, haluaako saada auton pienistäkin kolhuista korvauksen vakuutuksesta ja maksaa korkeampaa vakuutusmaksua, vai kannattaako mieluummin valita vähän halvempi vakuutus korkeammalla omavastuulla, ja vastata pienemmistä kolhuista itse.

Mitkä tekijät vaikuttavat vakuutusmaksuun?

Vakuutusta valitessa ei kannata tuijottaa pelkkää hintaa. Vakuutuksen hinnoittelussa lähtökohtana on vahinkoriski. Siksi vakuutuksen hinnasta voi yleensä päätellä jotain vakuutuksen kattavuudesta. Halpa vakuutus korvaa yleensä vahinkoja rajatummin kuin kallis. Toisaalta ajoneuvovakuutuksissa kilpailu on tällä hetkellä voimakasta ja laajemmankin vakuutusturvan voi saada verraten edullisesti.

Vakuutuksen laajuus kannattaa suhteuttaa myös auton hintaan. Laajat kaskovakuutukset ovat melko kalliita ja vakuutuksesta maksettavan korvauksen ylärajana on yleensä auton todennäköistä käteismyyntihintaa vastaava käypä arvo. Siksi vakuutuksen hinta ja laajuus kannattaakin suhteuttaa auton arvoon.

Vakuutusmaksuun vaikuttavat vakuutuksenottajan vahinkohistoria, ikä ja asuinpaikka. Maksuun vaikuttavat myös ajoneuvon ominaisuudet, kuten merkki ja malli, käyttöönottovuosi, moottorin teho ja sylinteritilavuus, omapaino ja korityyppi. Vakuutusmaksuun vaikuttavat lisäksi vakuutussopimukseen liittyvät tekijät, kuten omavastuun suuruus, laskutustapa ja erilaiset keskittämis­ tai jäsenyysalennukset.

Eri vakuutusyhtiöt hinnoittelevat riskejä eri tavoin. Tarjouksia kannattaa siis pyytää useammalta yhtiöltä, jotta löytäisit edullisimman omia tarpeitasi vastaavan vakuutuksen.

2.2 Vakuutuksen hakeminen ja myöntäminen

Kaskovakuutuksen voi yleensä ottaa internetin kautta, puhelimitse tai paikan päällä vakuutusyhtiön toimipisteessä. Myös autoliikkeet ja katsastuskonttorit myyvät kaskovakuutuksia.

Kaskovakuutusta ottaessa on tärkeää vastata huolellisesti ja rehellisesti vakuutusyhtiön esit-

tämiin kysymyksiin esimerkiksi ajoneuvon pääasiallisesta käyttäjästä. Väärien tietojen antaminen voi johtaa jopa siihen, että vakuutuksesta ei vahingon sattuessa saa korvausta, mutta yhtiö saa pitää vakuutusmaksut.

Kaskovakuutus on vapaaehtoinen vakuutus, joten vakuutusyhtiöt voivat tietyissä tilanteissa kieltäytyä myöntämästä kaskovakuutusta. Jos vakuutusyhtiö kieltäytyy vakuutuksen myöntämisestä, on asiakkaalla vakuutussopimuslain 6 a §:n mukaan oikeus saada vakuutusyhtiöltä tieto hylkäysperusteesta kirjallisesti.

Liikennevakuutus on kuitenkin liikennevakuutuslain mukaan pakollinen jokaiselle moottoriajoneuvolle ja vakuutusyhtiön on tästä johtuen aina pakko myöntää liikennevakuutus. Joissakin tilanteissa vakuutusyhtiö voi edellyttää liikennevakuutusmaksun maksamista ennakkoon.

2.3 Autovakuutuksessa vakuutettuna oleva omaisuus

Auton varusteet ja lisälaitteet saattavat olla arvokasta omaisuutta, joka kannattaa vakuuttaa. Vapaaehtoisessa autovakuutuksessa ovat ajoneuvon lisäksi vakuutettuina myös ajoneuvon varusteet, toinen rengassarja, ajoneuvoon kiinteästi asennetut laitteet ja muut sen käyttöön olennaisesti kuuluvat lisävarusteet.

Auton vakuutukseen eivät yleensä kuulu esimerkiksi ajoneuvossa olevat matkatavarat, puhelimet, tietokoneet ja äänen­ tai kuvantoistolaitteet, joita voidaan käyttää muuallakin kuin vakuutetussa ajoneuvossa eivätkä kilpailuun tarkoitetut varusteet. Erikoisempien lisälaitteiden ja varusteiden vakuutusturva kannattaa aina varmistaa erikseen vakuutusyhtiöstä.

2.4 Erilaisten vahinkojen varalle saatavat turvat

Vapaaehtoiset autovakuutukset koostuvat useista erilaisista vakuutusturvista. Vakuutusyhtiöt tarjoavat autoille useita erilaisia ja laajuisia turvien yhdistelmiä. Suppeimmat yhdistelmät, eli niin kutsutut osakaskot saattavat sisältää vain hirvipalo- ja varkausturvat. Tällaisesta osakaskosta korvataan vain nämä erikseen määritellyt vahingot eikä mitään muuta.

Seuraavassa on kuvaus autovakuutuksiin yleisimmin saatavissa olevista turvista. Turvien nimissä on jonkin verran eroja yhtiöiden välillä. Myös turvista korvattavien vahinkojen määritelmissä on jonkin verran eroja. Tässä esityksessä on pyritty turvien yleisluontoiseen kuvaukseen, jonka lisäksi tarkemmat määritelmät kannattaa aina tarkistaa omista vakuutusehdoista.

  • Törmäys- tai kolarivakuutuksesta korvataan ajoneuvon tieltä suistumisesta tai kaatumisesta, tien sortumisesta, iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta vakuutuksen kohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä aiheutunut esinevahinko.

    Törmäysvakuutuksesta voidaan korvata hyvin erilaisia vahinkoja, mutta siitä maksettu korvaus alentaa vakuutuksen bonusta. Tästä johtuen törmäysvakuutus on yleensä tavallaan toissijainen ajoneuvon muihin vakuutusturviin nähden ja siitä kannattaa hakea korvausta vain silloin, kun sattunut vahinko ei täytä minkään muun vakuutusturvan vahingon määritelmää.
     
  • Hirvivakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut hirvieläimeen törmäämisestä. Hirvivahingon määritelmissä on eroja eri vakuutusyhtiöillä, mutta yleensä edellytetään, että auto on törmännyt hirvieläimeen.

    Näin ollen esimerkiksi ojaan ajo hirven väistämisen takia ei oikeuta korvaukseen hirvivakuutuksesta.
     
  • Palovakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut irtipäässeestä tulesta tai vakuutuskohteen sähkölaitteessa tapahtuneesta oikosulusta. Palovakuutuksesta ei korvata pelkästään yksittäisessä sähkölaitteessa tapahtuneesta oikosulusta tai ylikuumenemisesta laitteelle itselleen aiheutunutta vahinkoa. Jotkut yhtiöt korvaavat ajoneuvoon suoraan kohdistuneen salamaniskun aiheuttamat vahingot.

  • Ilkivaltavakuutuksesta korvataan tahallisesta vahingonteosta aiheutunut vahinko. Korvauksen maksaminen ilkivaltavakuutuksesta edellyttää, että vahingon voidaan osoittaa olevan nimenomaan tahallisessa vahingoittamistarkoituksessa aiheutettu. Toisella ajoneuvolla aiheutettua vahinkoa kuitenkaan ei korvata ilkivaltavakuutuksesta, vaikka vahinko olisikin aiheutettu tahallisesti.

  • Varkausvakuutuksesta korvataan ajoneuvon tai vakuutetun ajoneuvon osan tai varusteen menettämisestä tai sen vahingoittumisesta aiheutunut esinevahinko, jonka syynä on varkaus, luvaton käyttö, käyttövarkaus tai niiden yritys. Korvauksen saaminen edellyttää lisäksi, että ajoneuvo tai varuste on ollut teon tapahtuessa lukittu tai lukitussa säilytyssuojassa.

    Usein ajoneuvon tai sen säilytyssuojan avaimella tehdyt teot korvataan vakuutusehtojen mukaan varkausvakuutuksesta vain, jos teon tekijä on saanut avaimet haltuunsa murron yhteydessä tapahtuneelle varkaudella tai ryöstön yhteydessä. Ehdon tarkoituksena on rajata korvattavuuden ulkopuolelle muun muassa sellaiset vahingot, jotka johtuvat siitä, että auton avaimet on luovutettu toiselle henkilölle, ne on hukattu tai niitä on käsitelty huolimattomasti. Tämä ehto saattaa joissakin tapauksissa aiheuttaa tulkintaongelmia, jos avainten säilytyksestä ja avaimista huolehtimisesta on määrätty myös vakuutuksen suojeluohjeissa.

  • Autopalvelu- tai hinausvakuutuksesta korvataan aloitetun matkan yllättävästä keskeytymisestä aiheutuneita ylimääräisiä kuluja. Korvauksen oikeuttavat matkan keskeytymisen syyt on tarkemmin määritelty vakuutusehdoissa ja niitä voivat olla esimerkiksi ajoneuvon vaurioituminen törmäyksessä tai tekninen vika. Usein korvaus edellyttää, että matka on alkanut, eikä kuluja korvata, jos auto ei esimerkiksi kotipihasta lähdettäessä käynnistykään

    Korvattavia kuluja ovat muun muassa ajoneuvon hinaaminen lähimpään hyväksyttävään korjaamoon sekä matkustajien kuljetus lähtö- tai määräpaikkakunnalle halvimmalla hyväksyttävällä kulkuneuvolla. Vahingon sattuessa kannattaa aina olla yhteydessä omaan vakuutusyhtiöön ja sopia korvattavista kustannuksista. Useimpiin vakuutuksiin sisältyy myös turva ulkomailla sattuvien vahinkojen varalta. Näiden osalta ehdoissa on omat määräyksensä esimerkiksi ajoneuvon ja matkustajien ylimääräisten matka- ja majoituskulujen korvaamisesta.

  • Keskeytysvakuutuksesta maksetaan sovittu päiväkorvaus auton menetetyiltä käyttöpäiviltä, jos ne johtuvat vakuutuksesta korvattavasta vahingosta. Edellytyksenä keskeytyskorvaukselle voi olla, että esinevakuutuksesta jää omavastuun jälkeen korvattavaa vahinkoa. Tyypillisesti keskeytyskorvausta maksetaan silloin, kun auto on törmäysvahingon vuoksi korjaamolla.

    Vakuutusehdoissa on yleensä määrätty korvattaville seisontapäiville tietty enimmäismäärä, esimerkiksi 40 päivää. Myös korjaukseen pääsyn ja varaosien odotusajalta maksettavien päivien määrää voidaan erikseen rajoittaa. Yleensä odotusaikaan korvataan korkeintaan seitsemän päivää. Jos auto on siis korjaamolla yhteensä 30 päivää, joista 20 menee varaosien odotukseen, maksetaan korvausta yhteensä 17 päivältä (7 päivää osien odotusta ja 10 päivää korjausaikaa).

  • Sijaisautovakuutuksesta maksetaan pääosin keskeytysvakuutusta vastaavien periaatteiden mukaisesti korvausta vuokra­autokustannuksista. Korvausta maksetaan pääsääntöisesti enintään C-luokan henkilöauton vuokrauskuluista. Useat vakuutusyhtiöt edellyttävät, että sijaisauto vuokrataan vakuutusyhtiön kumppanina toimivalta vuokraamoyritykseltä.

  • Lasivakuutuksesta korvataan vakuutetun auton tuulilasille, sivuikkunoille tai takalasille sattuneet vahingot, jos ne rikkoutuvat iskusta, joka on osunut suoraan ikkunaan. Lisäksi voidaan edellyttää, että lasin korjaaminen tai vaihtaminen on turvallisuuden vuoksi välttämätöntä. Lasivakuutuksessa saattaa olla muusta vakuutuksesta poikkeava omavastuu.

  • Eläinvakuutuksesta korvataan vahingot, joiden syynä on törmäys eläimeen. Turva toimii periaatteessa samaan tapaan kuin hirvivakuutus, mutta korvaa hirvieläinten lisäksi törmäykset muihinkin eläimiin.

  • Pysäköintiturvasta korvataan pysäköidyn ajoneuvon vahingot, jotka johtuvat tuntemattomaksi jääneen moottoriajoneuvon törmäyksestä. Tapahtuma-aika ja -paikka pitää selvittää vakuutusyhtiölle luotettavasti.

  • Lunastusetu tarkoittaa, että autoa lunastettaessa korvataankin enemmän kuin auton käypä arvo. Katso lisää lunastusedusta kohdasta 4.3.

  • Muut turvat: Vakuutusyhtiöt kehittävät tuotteitaan jatkuvasti. Yllä mainittujen lisäksi jotkut yhtiöt saattavat tarjota laajimpiin kaskovakuutuspaketteihin muitakin turvia. Tällaisia ovat esimerkiksi rengasturva (renkaiden rikkoutumiset) ja lemmikkiturva (eläimille liikenneonnettomuudessa sattuneet vahingot).

    Laajimpien kaskovakuutusten sisällön voi tarkistaa esimerkiksi yhtiöiden omilta internetsivuilta. Eräät vakuutusyhtiöt tarjoavat ajoneuvovakuutusten yhteydessä myös vapaaehtoisia lisäturvia kuljettajalle ja matkustajille liikenneonnettomuudessa aiheutuvien henkilövahinkojen varalta.

Mieti näitä ennen kuin otat vakuutuksen

  • Millaisten vahinkojen varalta haluat autosi vakuuttaa?
     
  • Kuinka paljon olet valmis maksamaan autosi vakuutuksesta?
     
  • Mikä on autosi käypä arvo ja saatko hankittua sitä vastaavalla summalla tarpeitasi vastaavan uuden auton?
     
  • Tarvitsetko sijaisautoa, jos oma autosi on korjaamolla?
     
  • Tarkista myös, oletko oikeutettu alennuksiin vakuutusmaksusta esimerkiksi liittojen tai järjestöjen jäsenyyksien perusteella!
Article line divider

3 Vahinkojen ennalta ehkäisy

3.1 Suojeluohjeet

Suojeluohjeiden tarkoituksena on ehkäistä ja rajoittaa vahinkojen syntymistä. Kaskovakuutukseen sovellettavat suojeluohjeet sisältyvät vakuutusehtoihin.

Ajoneuvovakuutuksissa tyypillisimpiä suojeluohjeita:

  • ajoneuvon kuljettajalla tulee olla viranomaisen myöntämä asianmukainen ajokortti tai ikään perustuva oikeus kuljettaa ajoneuvoa
  • ajoneuvoa ei saa kuljettaa väsyneenä tai sairaana
  • ajoneuvon on oltava sellaisessa kunnossa, että sen käyttäminen tiellä on sallittua ja se voitaisiin hyväksyä katsastuksessa
  • moottorin, voimansiirtolaitteiden tai muiden osien lämmittämiseen tai ajoneuvon lämmitykseen saa vakiovarusteiden lisäksi käyttää ainoastaan ajoneuvokäyttöön hyväksyttyjä laitteita
  • kesken matkan vioittunut tai vaurioitunut ajoneuvo on ensi tilassa siirrettävä turvalliseen säilytyspaikkaan
  • ajoneuvon tai sen säilytyssuojan avaimia ei saa säilyttää näkyvillä tai sellaisessa lukitsemattomassa paikassa, jossa sivullinen ennalta tietää tai voi tietää niiden olevan

Suojeluohjeita on aina noudatettava. Jos vakuutettu tahallisesti tai vähäistä suuremmasta huolimattomuudesta laiminlyö suojeluohjeiden noudattamisen, hänelle tulevaa vakuutuskorvausta voidaan alentaa tai evätä korvaus kokonaan. Korvauksen alentamista harkittaessa on otettava huomioon, mikä merkitys suojeluohjeiden laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen.

Lisäksi on huomioitava vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

3.2 Tahallisuus, törkeä huolimattomuus ja samastaminen

Jos vakuutettu aiheuttaa vahingon tahallisesti, vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan hänelle korvausta vahingosta. Myös törkeällä huolimattomuudella aiheutetun vahingon korvausta voidaan alentaa tai joissain tapauksissa evätä kokonaan. Tyypillisiä tilanteita, joissa korvausta saatetaan alentaa tai evätä törkeän huolimattomuuden takia, ovat huomattavan ylinopeuden seurauksena aiheutuneet kolarit. Korvausta voidaan myös alentaa sen perusteella, että kuljettaja on ollut alkoholin tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena.

Vakuutuskorvauksen alentaminen törkeän huolimattomuuden tai tahallisuuden takia on mahdollista vaikka kuljettajana olisi ollut joku muu kuin vakuutuksen ottaja itse. Tällöin puhutaan samastamisesta. Samastaminen on mahdollista, jos kuljettajan katsotaan kuljettaneen ajoneuvoa vakuutuksen ottajan luvalla.

Jos vahinkohetken kuljettajaa ei voida samastaa vakuutuksen ottajaan, on vakuutuksen ottajan oikeutettu korvaukseen. Näissä tilanteissa yhtiöllä on kuitenkin yleensä takautumisoikeus, eli oikeus periä maksamansa korvaukset vahingon aiheuttajalta.

Article line divider

4 Kun vahinko sattuu

4.1 Pelastamisvelvollisuus

Jos vakuutetulle ajoneuvolle on sattunut vahinko tai sitä uhkaa välitön vaara, on vakuutuksen ottajan kykyjensä mukaan huolehdittava vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Tätä velvollisuutta kutsutaan pelastamisvelvollisuudeksi. Vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Mikäli pelastamisvelvollisuus laiminlyödään vähäistä suuremmasta huolimattomuudesta, korvausta voidaan alentaa tai evätä se kokonaan.

4.2 Menettely vahingon jälkeen

Vahingon sattumisen jälkeen korvauksen hakijan kannattaa ottaa pikaisesti yhteyttä vakuutusyhtiöönsä ja tehdä vahinkoilmoitus. Vakuutussopimuslain mukaan vahinkoilmoitus on tehtävä vuoden kuluessa vahingon sattumisesta ja vahinkoseuraamuksen ilmenemisestä tai oikeus korvauksen saamiseen vanhentuu, eikä yhtiön enää tarvitse maksaa korvausta. Vakuutusyhtiöillä on vuorokauden ympäri päivystäviä hätäpalvelunumeroita, joissa annetaan neuvoja vahingon tapahduttua. Oman vakuutusyhtiön hätäpalvelun numero kannattaa tallentaa puhelimeen, jotta siihen voi soittaa tarvittaessa heti vahinkopaikalta.

Jo vahinkoilmoitusta tehdessä kannattaa ottaa huomioon, että korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen korvauspäätöksen tekemiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia itse selvitystä. Korvauksenhakijan on oltava rehellinen, sillä väärien tietojen antaminen voi johtaa korvauksen alentamiseen tai koko korvauksen epäämiseen. Vakuutusyhtiölle on myös varattava mahdollisuus vahinkotarkastukseen ennen vaurioiden korjaamista. Tarvittavat tiedot saatuaan yhtiön on tehtävä korvauspäätös kuukauden kuluessa.

Useimmiten vakuutusyhtiöt tekevät korvauspäätökset varsin nopeasti vahinkoilmoituksen tekemisen ja selvitysten saamisen jälkeen. Toisinaan monimutkaisemmissa tapauksissa korvauspäätöksen saaminen saattaa kuitenkin kestää hiukan kauemmin. Jos kaikki tarvittavat tiedot saatuaan yhtiöllä kuitenkin kestää yli kuukausi päätöksen tekemisessä ja korvauksen maksamisessa, on sen suoritettava korvaussaatavalle korkolain mukaista viivästyskorkoa.

4.3 Vahingon korvaamistavat

Vakuutusehdoissa määritellään käytettävissä olevat vahingonkorvaustavat.

Ajoneuvon korjaaminen on ensisijainen korvaustapa. Ajoneuvo korjataan sen vahinkoa edeltävän kunnon mukaisesti. Jos kyseessä on vanhempi ajoneuvo, vaurioituneita osia ei välttämättä vaihdeta uusiin, vaan ajoneuvon korjaukseen voidaan käyttää kunnoltaan ja iältään vastaavia, käyttökelpoisia osia. Myöskään sellaisia osia, jotka voidaan korjata, ei vaihdeta uusiin.

Korjaussopimuksen autokorjaamon kanssa tekee asiakas itse, ei vakuutusyhtiö. Tästä johtuen asiakkaalla on myös oikeus valita työn suorittava korjaamo. Yhtiö ei kuitenkaan välttämättä maksa auton korjausta kaikkein kalleimman merkkikorjaamon hinnan mukaan, jos auto voidaan korjata halvemmalla jossakin muualla. Vakuutusyhtiö ei myöskään vastaa korjaustyön laadusta, vaan vastuussa on korjaamo voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Kuluttajien ja autokorjaamoiden välisissä riitatapauksissa neuvoja antavat kuluttajaoikeusneuvojat.

Lunastus käyvästä arvosta tarkoittaa, että vakuutusyhtiö maksaa ajoneuvon omistajalle korvauksena ajoneuvon vahinkoa edeltäneen käyvän arvon mukaisen määrän ja auton romu siirtyy vakuutusyhtiön omistukseen. Kaskovakuutuksen ehdoissa määritellään useimmiten arvioitujen korjauskustannusten ja ajoneuvon käyvän arvon välinen suhde, jonka ylittyessä vakuutusyhtiöllä on oikeus lunastaa ajoneuvo käyvästä arvosta (esimerkiksi kun korjauskulut ylittävät 70 % käyvästä arvosta).

Ajoneuvon käypä arvo on se käteishinta, jonka omistaja olisi todennäköisesti saanut autosta vahinkopäivänä myydessään sen vaurioitumattomana yksityishenkilöiden välisellä käteiskaupalla. Koska käypä arvo määritetään käteishinnan perusteella, eivät autoliikkeiden hintapyynnöt taikka ulosmyyntihinnat sellaisenaan ole osoituksia auton käyvästä arvosta. Oman auton käypää arvoa voi selvittää vertailemalla esimerkiksi internetissä myytävien vastaavien autojen hintapyyntöjä.

Ajoneuvon käypään arvoon vaikuttavat ainakin ajoneuvon ikä, merkki ja malli, varusteet, ajetutut kilometrit, tehdyt huollot sekä kunto muutenkin. Käyvän arvon määritys voi olla haasteellista erityisesti harvinaisten autojen kohdalla. Tällaisissa tapauksissa voidaan käyvästä arvosta pyytää kauppakamarin hyväksymän puolueettoman valantehneen tavarantarkastajan (HTT-tavarantarkastaja) lausunto. Ennen lausunnon pyytämistä kannatta kuitenkin muistaa, että lausunnonpyytäjä on lähtökohtaisesti vastuussa tavarantarkastuksesta aiheutuneista kuluista.

  • Ajoneuvovakuutukseen voi sisältyä myös niin kutsuttu lunastusetu. Lunastusetu tarkoittaa, että autoa lunastettaessa korvataankin enemmän kuin auton käypä arvo. Lunastusetuja on erilaisia ja niiden sisältö riippuu esimerkiksi auton iästä ja siitä, onko autoostettu uutena vai käytettynä.
    • Uusille, ensimmäisellä omistajallaan oleville autoille tarjotaan yleensä uusarvolunastusta. Tämä tarkoittaa, että auton mennessä lunastukseen, korvataan vastaavan merkkisen ja mallisen uuden ajoneuvon hinta.
    • Hiukan vanhemmille tai käytettynä ostetuille autoille tarjotaan yleensä ns. yliarvolunastusta. Tällöin lunastustilanteessa korvataan käypä arvo korotettuna esimerkiksi 30 prosentilla. Korvauksen ylärajana on kuitenkin yleensä hankintahetken käypä arvo tai auton ostohinta käytettynä.

Kertakorvaus on poikkeuksellinen korvaustapa. Kertakorvauksesta voidaan kuitenkin sopia esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakas ei haluasi, että hänen autonsa lunastetaan tai hän osaa itse korjata auton pienet vauriot. Jos asiakas haluaa lunastuksen sijaan mieluummin kertakorvauksen, korvaus lasketaan yleensä niin, että

ajoneuvon vahinkoa edeltävästä käyvästä arvosta vähennetään romun arvo ja yhtiö maksaa kertakorvauksena näiden erotuksen. Jos vahinko on pienempi, kertakorvaus voidaan määritellä ajoneuvon arvioitujen korjauskulujen perusteella. Näin laskettu korvaus, joka perustuu vakuutusyhtiön ja asiakkaan väliseen sopimukseen, on yleensä pienempi kuin ajoneuvon korjausliikkeessä korjaamisesta aiheutuvat korjauskulut olisivat olleet.

Article line divider

4.4 Miksi en saanutkaan korvausta?

Mikään vakuutus ei korvaa kaikkia vahinkoja. Kaskovakuutus on tarkoitettu korvaamaan ajoneuvolle sattuvia äkillisiä ja ulkoisia vahinkoja, joten ajoneuvon kuluminen tai erilaiset ajoneuvon tekniset viat eivät yleensä täytä korvattavan vakuutustapahtuman määritelmää. Lisäksi kaskovakuutuksissa on erilaisia rajoitusehtoja, joilla on tarkoitus rajata tietyn tyyppiset vahingot vakuutusyhtiön korvausvastuun ulkopuolelle.

Seuraavassa on lyhyt katsaus kaskovakuutuksen yleisimmistä rajoitusehdoista.

Öljyn ja jäähdytysnesteen puutteellinen kierto ja siitä moottorille ja sen lisälaitteille, voimansiirtolaitteistolle tai jäähdytysjärjestelmälle aiheutuneet vahingot eivät ole vakuutuksesta korvattavaa vahinkoa. Rajoitusehtoa sovelletaan silloinkin, kun puutteellinen öljyn tai jäähdytysnesteen kierto johtuu esimerkiksi vakuutuksesta muuten korvattavasta törmäyksestä tai muusta iskusta. Merkitystä ei ole myöskään sillä, onko kuljettaja voinut huomata vahingon aiheutumisen. Tällaiset vahingot eivät siis ole korvattavia silloinkaan kun, vakuutuksenottaja tai kuljettaja on toiminut huolellisesti.

Veden peittämällä tiellä tai alueella ajamisesta johtuvat vahingot eivät ole kaskovakuutuksesta korvattavia. Tätä rajoitusehtoa sovelletaan sekä taajama­ tai haja­asutusalueella ajettaessa. Vakuutuslautakunnan käytännön mukaan rajoitusehdon soveltaminen kuitenkin edellyttää, että tie oli kauttaaltaan veden peitossa.

Kuorman tai kuljetettavana olleen eläimen aiheuttama vahinko on yleensä rajattu korvauksen ulkopuolelle. Jos esimerkiksi auton tavaratilassa oleva esine liikkuu ja vaurioittaa autoa, tai kyydissä ollut kissa raapii auton penkkejä, ei vahinko yleensä ole kaskovakuutuksesta korvattava. Vahinko korvataan kuitenkin silloin, jos eläimen tai kuorman aiheuttama vahinko on välitön seuraus ehdoissa määritellystä korvattavasta vahinkotapahtumasta, kuten törmäyksestä.

Auton uppoamisesta jäihin aiheutunut vahinko ei ole korvattava, ellei kyse ole ollut ajamisesta tieviranomaisten turvausmääräykset täyttävällä ja yleiseen käyttöön avatulla talvitiellä ajettaessa tapahtuneesta vahingosta.

Moottoriradalla ajettaessa tai yleiseltä liikenteeltä suljetulla alueella kilpailu- tai harjoittelutarkoituksessa autoa kuljetettaessa aiheutuvat vahingot jäävät myös yleensä korvaamatta, ellei kyse ole liikenneopettajan antamasta, ajo­oikeuden saamiseen liittyvästä ajokoulutuksesta.

Korvaus voi jäädä saamatta myös siksi, ettei vahinko täytä minkään korvattavan vahingon tunnusmerkistöä. Alla esimerkkejä tilanteista, joissa korvausta ei tästä syystä makseta.

Article line divider

Auton konepelti lennähti auki ajaessa ja rikkoi tuulilasin. Lisäksi sekä auton konepelti että katto vaurioituivat. Konepeltiin ei ollut kohdistunut ulkoista iskua, eikä aukeamisen syy selvinnyt. Jos asiakkaalla on lasivakuutus, voidaan tuulilasin vaihto korvata siitä. Sen sijaan konepellin ja katon vaurioita ei korvata, sillä vahinko ei johdu ulkoisesta syystä, vaan auton osasta itsestään.

Auton ovet olivat jääneet lukitsematta ja avaimet unohtuneet sisälle autoon. Auto varastettiin ja se löytyi myöhemmin poltettuna. Vahinkoa ei korvata varkausvakuutuksesta, sillä ajoneuvo ei ollut lukittu, eikä korvattavan varkausvahingon määritelmä näin ollen täyty. Vahinkoa ei todennäköisesti korvata myöskään palovakuutuksesta, sillä ajoneuvon varkauden tai käyttövarkauden yhteydessä tapahtunut vahinko korvataan yleensä vain, jos varastettu ajoneuvo on ollut lukittuna tai lukitussa säilytyssuojassa.

Lataa julkaisu PDF-tiedostona

Lähetys epäonnistui. Tarkista, että täytit vaaditut kentät.

Palaute julkaisusta

Voit auttaa meitä kehittämään oppaidemme sisältöjä antamalla palautteesi

Kiitos!