Lyhyesti

Henkivakuutus antaa taloudellista turvaa vakuutetun kuoleman varalta. Riskihenkivakuutuksesta maksetaan sovittu korvaus nimetylle edunsaajalle, jos vakuutettu kuolee vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutusta harkittaessa on tärkeää arvioida turvan tarve, sopiva korvaussumma sekä vakuutuksen ehdot ja hinta.

Tässä oppaassa kerrotaan:

• mitä henkivakuutus tarkoittaa ja mitä se korvaa
• milloin henkivakuutus voi olla tarpeellinen
• kuinka suuri henkivakuutus kannattaa ottaa
• mitä henkivakuutusta valittaessa ja kilpailutettaessa pitää huomioida
• miten terveysselvitys vaikuttaa henkivakuutuksen saamiseen
• kenelle henkivakuutuskorvaus maksetaan
• mikä vaikuttaa henkivakuutuksen hintaan ja korvaussummaan
• milloin henkivakuutuskorvausta ei makseta
• milloin henkivakuutus päättyy
• miten henkivakuutusmaksuja ja -korvauksia verotetaan

Tässä oppaassa annetaan tietoa henkivakuutuksen ottamisesta ja voimassaolosta sekä henkivakuutuskorvauksista. Tämä opas ei kuitenkaan ole yksityiskohtainen selvitys eri vakuutusyhtiöiden henkivakuutuksista.

1. Henkivakuutussanastoa

Edunsaaja: On henkilö, jolle kuolemantapauskorvaus on sovittu maksettavaksi vakuutetun kuoltua.

Edunsaajamääräys: Määräys siitä, kenelle kuolemantapauskorvaus maksetaan. Vakuutuksenottaja tekee edunsaajamääräyksen vakuutusyhtiölle kirjallisesti.

Kuolemantapauskorvaus, vakuutussumma: Summa, joka vakuutusyhtiön kanssa on sovittu maksettavaksi, jos vakuutettu henkilö kuolee.

Pariturva: Kahden henkilön yhteinen henkivakuutus, josta korvaussumma maksetaan ensiksi kuolleen jälkeen. Joillakin vakuutusyhtiöillä jatkuu tai on mahdollista jatkaa yhden henkilön vakuutuksena, kun toinen vakuutetuista kuolee.

Ryhmäetuvakuutus: Vakuutus, joka myönnetään tietyn ryhmän, esim. ammattiliiton, jäsenille. Jäsen itse tekee vakuutussopimuksen vakuutusyhtiön kanssa.

Terveysselvitys: Vakuutusta haettaessa tehtävä selvitys vakuutetun terveydentilasta.

Vakuutettu: On henkilö, jonka kuoleman johdosta korvaus maksetaan.

Vakuutuksenottaja: Tekee vakuutussopimuksen vakuutusyhtiön kanssa.

2. Henkivakuutus

Mikä henkivakuutus on ja mitä se korvaa?

Kuoleman varalta otetulla henkivakuutuksella eli riskihenkivakuutuksella tarkoitetaan vakuutusta, jossa vakuutuksenottajan määräämälle edunsaajalle maksetaan vakuutetun kuollessa vakuutussopimuksessa sovittu kuolintapaussumma eli vakuutussumma. Vakuutuksesta maksetaan korvaus sekä tapaturman että sairauden aiheuttamasta kuolemasta.

Mitä eroa on riskihenkivakuutuksella ja säästöhenkivakuutuksella?

Riskihenkivakuutuksessa vakuutettu riski on henkilön kuolema, kun taas säästöhenkivakuutukseen liittyy säästämistä tai sijoittamista ja yleensä myös kuolemanvaraturva.

Tässä oppaassa käsitellään vain sellaisia henkivakuutuksia, joissa vakuutettava riski on vakuutetun henkilön kuolema. Henkivakuutuksen nimellä on myynnissä myös esimerkiksi säästöhenkivakuutuksia, joissa keskeisenä elementtinä on säästäminen tai sijoittaminen. Näissä vakuutuksissa on yleensä mukana myös kuolemanvaraturva. Kuolemantapauksessa maksettava korvaussumma voi olla mukana myös esimerkiksi lainaturva-, tapaturma- tai matkustajavakuutuksessa. Tässä oppaassa nämä vakuutukset eivät ole mukana.

Mitä eroa on yhden henkilön henkivakuutuksella ja pariturvalla?

Yhden henkilön vakuutus koskee yhtä vakuutettua, kun taas pariturvassa kaksi henkilöä on vakuutettu ja korvaus maksetaan ensimmäisen vakuutetun kuoleman jälkeen.

Vakuutuksen voi ottaa joko yhdelle henkilölle tai pariturvana, jossa kaksi henkilöä yhdessä, esimerkiksi puolisot, ovat vakuutettuina. Pariturvasta maksetaan ensimmäiseksi kuolleen vakuutetun jälkeen korvaus, jonka jälkeen vakuutusta on yleensä mahdollista jatkaa yhden henkilön vakuutuksena. Pariturvavakuutuksen vakuutusmaksut ovat edullisemmat kuin esimerkiksi molempien puolisoiden yksin ottamat vakuutukset yhteensä.

Mikä on ryhmäetuvakuutus?

Ryhmäetuvakuutus on esimerkiksi ammattiliiton tai muun järjestön jäsenelle tarjottava vakuutus, jonka ehdot ja hinta perustuvat järjestön ja vakuutusyhtiön sopimukseen.

Ryhmäetuvakuutukset voivat olla yksilöllisiä henkivakuutuksia edullisempia. Vakuutuksen voimassaolo saattaa olla sidottu liiton jäsenyyden voimassaoloon.

Vakuutusta ottaessa kannattaa arvioida oma henkivakuutusturvan tarve sekä tutustua huolellisesti vakuutusyhtiön tuoteselosteeseen ja vakuutusehtoihin.

2.1 Miksi henkivakuutus?

Milloin henkivakuutus on tarpeellinen?

Henkivakuutusturvaa pidetään yleensä tärkeänä silloin, kun taloudella on paljon velkaa ja pieniä lapsia, tai kun talouden toimeentulo on vahvasti yhden henkilön varassa. Vakuutus antaa kuolemantapauksessa turvaa vakuutetun lähiomaisille tai muulle tärkeälle edunsaajaksi nimetylle henkilölle. Korvaussummalla voidaan varmistaa, että läheiset eivät joudu taloudellisiin vaikeuksiin vakuutetun kuoleman takia. Edunsaaja voi käyttää henkivakuutuskorvauksen mihin tahansa, esimerkiksi asuntolainan maksamiseen tai toimeentulon turvaamiseen.

2.2 Sosiaaliturva kuolemantapauksessa

Mitä taloudellista turvaa läheiset voivat saada kuolemantapauksessa?

Läheiset voivat ehtojen täyttyessä saada Kelan tai työeläkejärjestelmän maksamaa perhe-eläkettä sekä joissakin tilanteissa korvauksia lakisääteisistä vakuutuksista tai työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta.

Kuka voi saada Kelan maksamaa perhe-eläkettä?

Kela maksaa perhe-eläkettä alle 65-vuotiaalle leskelle, mikäli leskeneläkkeen maksuedellytykset täyttyvät. Lisäksi perhe-eläkettä maksetaan vainajan alle 18-vuotiaalle tai päätoimisesti opiskelevalle täysi-ikäiselle lapselle siihen saakka, kun lapsi täyttää 21 vuotta. Kelan maksamasta perhe-eläkkeestä löytyy tarkempaa tietoa Kelan internet-sivuilta www.kela.fi.

Milloin voi saada työeläkejärjestelmän kautta maksettavaa perhe-eläkettä?

Työeläkejärjestelmän kautta maksetaan perhe-eläkettä, kun vainaja on ollut ansiotyössä. Työeläkelakien mukaista perhe-eläkettä maksetaan alle 20-vuotiaille lapsille, leskeneläkkeen maksuedellytysten täyttyessä leskelle ja eräillä edellytyksillä entiselle aviopuolisolle. Lisätietoa saa Eläketurvakeskuksesta www.etk.fi ja Työeläke-palvelusta.

Perhe-eläkettä maksetaan myös työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta ja liikennevakuutuksesta, jos kuolema on aiheutunut työtapaturmasta ammattitaudista tai liikenneonnettomuudesta. Näistä vakuutuksista on mahdollista saada myös korvausta hautauskuluista.

Mitä tarkoittaa työntekijäin ryhmähenkivakuutus?

Työntekijäin ryhmähenkivakuutus on keskeisten työmarkkinajärjestöjen sopima järjestely. Työnantajan ottamasta työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta tai tätä vastaavasta järjestelmästä maksetaan kuolemantapauskorvaus, jos vainaja on ollut työelämässä. Työntekijäin ryhmähenkivakuutus on voimassa työ- ja vapaa-ajalla. Maksettavan kuolemantapauskorvauksen määrä riippuu mm. vainajan iästä ja huollettavien lasten lukumäärästä. Korvaus maksetaan ensisijaisesti vain vainajan puolisolle ja alle 22-vuotiaille. Lisätietoa työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta saa osoitteesta www.trhv.fi.

3. Vakuutuksen ottaminen

Mitä pitää huomioida ennen henkivakuutuksen ottamista?

Ennen vakuutuksen ottamista on arvioitava turvan tarve ja sopiva korvaussumma sekä verrattava vakuutusten sisältöä, hintaa, voimassaoloa ja mahdollisia jäsen- tai keskittämisetuja.

Henkivakuutusta ottaessa on hyvä huomioida, että vakuutusten sisällöt vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin ja esimerkiksi vakuutuksen voimassaoloaika voi yhtiöstä riippuen vaihdella. Osa vakuutusyhtiöistä tarjoaa myös erilaisia lisäpalveluita henkivakuutuksen ottajalle, kuten hyvinvointietuja tai -palveluita. Lisäksi liittojen ja järjestöjen jäsenet saattavat saada henkivakuutusetuja, kuten korotetun vakuutussumman tai alennuksen vakuutusmaksuihin.

Miten suuri korvaussumma henkivakuutukseen kannattaa ottaa?

Ennen vakuutuksen ottamista tulee arvioida oman henkivakuutusturvan tarve ja määrittää korvaussumma tarvittavalle tasolle. Kun mietitään, kuinka suuri korvaussumman tulisi olla, on hyvä ottaa huomioon perheen velat, vakuutetun henkilön yhden tai kahden vuoden palkkasumma sekä jo olemassa oleva varallisuus. Kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi asuntolainan suuruus, muut velat ja lasten kasvatukseen ja koulutukseen tarvittavat summat.

Oman vakuutusturvan tarvetta on hyvä tarkastella tasaisin väliajoin, mutta ennen kaikkea elämäntilanteen muuttuessa. Vakuutuksia voi tällöin myös kilpailuttaa. Jos kilpailutuksen seurauksena päätyy vaihtamaan vakuutusyhtiötä, on syytä ennen aiemman vakuutuksen irtisanomista varmistua siitä, että uusi vakuutusyhtiö varmasti myöntää halutun vakuutusturvan.

Milloin henkivakuutus kannattaa tarkistaa tai kilpailuttaa?

Vakuutusturva kannattaa tarkistaa säännöllisesti ja etenkin elämäntilanteen muuttuessa, eikä vanhaa vakuutusta pidä irtisanoa ennen uuden turvan varmistumista.

Vakuutusturvan tarvetta arvioidessa kannattaa samalla myös kilpailuttaa vakuutukset. Jos kilpailutuksen seurauksena päätyy vaihtamaan vakuutusyhtiötä, ennen aiemman vakuutuksen irtisanomista on syytä varmistaa, että uusi vakuutusyhtiö varmasti myöntää halutun vakuutusturvan.

Vakuutusyhtiöt tai -yhtiöryhmät tarjoavat usein asiakkailleen keskittämisetuja, joiden vaikutuksesta yksittäisen vakuutusturvan hinta voi muodostua hyvinkin edulliseksi verrattuna siihen, paljonko kyseinen vakuutusturva maksaisi ilman keskittämistä. Näissäkin tilanteissa kannattaa kilpailutustilanteissa kiinnittää huomiota paitsi vakuutusturvan hintaan, myös sen sisältöön.

3.1. Terveysselvitys

Miten terveysselvitys vaikuttaa henkivakuutuksen saamiseen?

Vakuutusyhtiö käyttää terveysselvityksen tietoja vakuutuksen myöntämiseen, ja puutteelliset tai väärät tiedot voivat johtaa korvauksen epäämiseen tai vakuutuksen irtisanomiseen

Vakuutusyhtiö kartoittaa oman riskinsä ennen henkivakuutuksen myöntämistä. Vakuutusta hakevan tulee vastata vakuutusyhtiön esittämiin kysymyksiin terveydentilastaan vakuutushakemuksessa. Vakuutusyhtiö päättää terveydentilatietojen perusteella vakuutuksen myöntämisestä.

On erittäin tärkeää, että kysymyksiin vastataan totuudenmukaisesti ja täydellisesti. Jos myöhemmin selviää, että vakuutettu on antanut vääriä tai puutteellisia tietoja, voi se johtaa siihen, että kuolintapauskorvausta ei makseta. Väärien tietojen vuoksi vakuutusyhtiö voi myös irtisanoa vakuutuksen.

Esimerkki: (Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus VKL 465/00) Asiakas (A) haki henkivakuutusta 14.4.1999 ja vahvisti vakuutushakemuksessa olevansa työkykyinen. A kuoli syöpään 17.5.2000. A:lla oli todettu magneettikuvauksessa 23.3.1999 kasvain. 9.4.1999 kasvaimesta otettiin ohutneulanäyte ja A:lle määrättiin sairauslomaa 9.4.–30.5.1999. Vakuutusyhtiö epäsi henkivakuutuskorvauksen, koska A oli antanut väärää tietoa työkykyisyydestään eikä vakuutusta olisi oikeilla tiedoilla myönnetty. A:n olisi pitänyt käsittää, ettei hän voi ilmoittaa vakuutusyhtiölle olevansa työkykyinen ollessaan parhaillaan sairauslomalla ja vaivan diagnosoinnin ollessa kesken.

Jos haluaa vaihtaa henkivakuutuksen vakuutusyhtiöstä toiseen, on oltava tarkkana. Uusi vakuutusyhtiö pyytää aina tietoja vakuutetun terveydentilasta ja niiden perusteella vakuutukseen voi tulla maksunkorotus tai vakuutusta ei myönnetä lainkaan. Vanhaa vakuutusta ei siis kannata irtisanoa ennen kuin on selvää, myönnetäänkö vakuutusta uudesta yhtiöstä ja millaisin ehdoin.

3.2. Edunsaajamääräys

Kenelle henkivakuutuskorvaus maksetaan?

Henkivakuutuskorvaus maksetaan kirjallisesti määrätylle edunsaajalle, ja esimerkiksi edunsaajamääräys “omaiset” tulkitaan vakuutussopimuslain mukaisesti.

Edunsaajamääräyksessä on kyse siitä, kenelle kuolintapaussumma maksetaan vakuutetun kuoltua. Vakuutuksenottaja määrää jo vakuutushakemuksessa, kenelle korvaus maksetaan. Korvauksen saajia nimitetään edunsaajiksi. Usein käytetty edunsaajamääräys on “omaiset”. Jos olosuhteista ei muuta seuraa, tätä määräystä tulkitaan vakuutussopimuslain mukaan siten, että aviopuoliso saa puolet korvauksesta ja lapset puolet. Jos taas aviopuolisoa ei ole, lapset saavat koko korvauksen ja päinvastoin. Ellei ole aviopuolisoa tai lapsia ja edunsaajaksi on määrätty ”omaiset”, kuolintapaussumma maksetaan perintökaaressa tarkoitetuille perillisille. Jos edunsaajaksi halutaan esimerkiksi avopuoliso, pitää hänet nimeltä määrätä edunsaajaksi.

On tärkeää miettiä, kenet edunsaajaksi määrätään ja tarkistaa tilanne aika ajoin. Esimerkiksi elämäntilanteiden muuttuessa on vakuutuksenottajan hyvä tarkistaa, että henkivakuutuksen edunsaajamääräys vastaa edelleen haluttua tilannetta. Jos edunsaajamääräystä halutaan muuttaa myöhemmin, pitää uusi edunsaaja erikseen ilmoittaa kirjallisesti vakuutusyhtiölle. Edunsaajan määräämistä ei voi jättää esimerkiksi myöhemmin tehtävän testamentin varaan.

4. Vakuutuksen sisältö ja voimassaolo

4.1. Vakuutuksen korvaussumma

Voiko henkivakuutuksen korvaussumma muuttua vakuutusaikana?

Henkivakuutuksen vakuutussumma eli kuolemantapauksessa maksettavan korvauksen määrä on yleensä vakuutuksenottajan valittavissa.

Henkivakuutuksen kuolintapaussumman suuruus voi pysyä koko vakuutusajan samana, tai se voi vakuutetun iän noustessa alentua. Korvaussumma voi olla myös sidottu indeksiin, jolloin sitä tarkistetaan vuosittain. Vakuutusyhtiöillä on tarjolla erityyppisiä henkivakuutustuotteita.

4.2 Vakuutusmaksun suuruus

Mikä vaikuttaa henkivakuutuksen hintaan?

Henkivakuutuksen vakuutusmaksut määräytyvät mm. vakuutettavaan henkilöön liittyvän riskin mukaan ja vakuutussumman suuruuden perusteella. Vakuutuksenottajan sukupuoli ei vaikuta vakuutuksen hintaan.

Vakuutusmaksu voi nousta vakuutetun iän noustessa. Vakuutusmaksu voi myös pysyä samana, jolloin korvausmäärä alenee iän myötä. Myös vakuutusmaksu voi olla sidottu esim. kuluttajahintaindeksiin, jolloin sitä tarkistetaan vuosittain.

4.3 Rajoitukset

Milloin henkivakuutuskorvausta ei makseta?

Pääsääntöisesti henkivakuutuskorvaus maksetaan riippumatta siitä, mistä vakuutetun kuolema on aiheutunut. Tähän on olemassa kuitenkin eräitä poikkeuksia.Korvausta ei makseta, jos vakuutettu tekee itsemurhan ennen kuin yksi vuosi on kulunut siitä, kun vakuutus tuli voimaan.

Henkivakuutuksen vakuutusehdoissa on yleensä seuraavat rajaukset: korvausta ei makseta, jos kuolema on aiheutunut ydinonnettomuuden tai ydinaseen vaikutuksesta, sotaan tai aseelliseen selkkaukseen osallistuessa tai rauhanturvaamistehtävissä palvellessa.

4.4 Vakuutuksen päättyminen

Milloin henkivakuutus päättyy?

Henkivakuutussopimus voi päättyä irtisanomiseen vakuutuksenottajan tai tietyissä tapauksissa vakuutusyhtiön taholta. Vakuutussopimus voi myös päättyä sopimuksen ehtojen mukaisesti tai vakuutustapahtumaan eli vakuutetun kuolemaan.

Mitä henkivakuutukselle tapahtuu vakuutetun kuollessa?

Henkivakuutus päättyy vakuutustapahtuman eli vakuutetun henkilön kuolemantapauksen johdosta. Pariturvana otettua henkivakuutusta voi kuitenkin olla mahdollista jatkaa ensimmäisen vakuutetun kuoltua vielä elossa olevan henkilön omana vakuutuksena.

Voiko henkivakuutuksen irtisanoa?

Kyllä. Vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa henkivakuutus koska tahansa. Irtisanominen pitää tehdä kirjallisesti. Vakuutusyhtiö voi myös irtisanoa henkivakuutuksen, jos esimerkiksi terveysselvityksessä on annettu puutteellisia tai vääriä tietoja.

Mitä tapahtuu, jos henkivakuutusmaksu jää maksamatta?

Henkivakuutus päättyy, jos vakuutusmaksuja ei makseta ajoissa. Vakuutuksen voi saada uudelleen voimaan maksamalla maksun kuuden kuukauden kuluessa vakuutuksen päättymisestä. Tällöin vakuutus tulee uudelleen voimaan maksun suorittamista seuraavasta päivästä. Vakuutusta ei kuitenkaan saa uudelleen voimaan, jos se on päättynyt ensimmäisen vakuutusmaksun laiminlyönnin vuoksi. Mikäli henkivakuutus on päättynyt ja sen haluaa uudelleen voimaan, on hyvä ottaa yhteys vakuutusyhtiöön.

Milloin henkivakuutus päättyy iän perusteella?

Henkivakuutusta tehtäessä on sovittu tiettypäättymisikä, johon saakka vakuutus on voimassa. Tämän iän saavuttamisen jälkeen vakuutus päättyy.

5. Verotuksesta

5.1 Vakuutusmaksut

Voiko henkivakuutusmaksut vähentää verotuksessa?

Henkivakuutuksen vakuutusmaksut eivät ole yksityishenkilön verotuksessa vähennyskelpoisia.

5.2 Vakuutuskorvaukset

Miten henkivakuutuskorvausta verotetaan?

Lähiomaisen saama riskihenkivakuutuskorvaus kuuluu perintöverotukseen, kun taas muun kuin lähiomaisen saama korvaus verotetaan pääomatulona.

Kuolemantapauksessa vakuutuskorvaus maksetaan vakuutussopimuksessa nimetylle edunsaajalle.Maksetun korvaussumman verokohtelu määräytyy sen mukaan, mikä on ollut edunsaajan suhde vakuutettuun eli vainajaan. Vakuutetun lähiomaisen vakuutuskorvaus on perintöveron alaista ja muun kuin lähiomaisen saama vakuutuskorvaus pääomatuloveron alaista korvausta. Verokohteluun vaikuttavat lisäksi paitsi kaikkien vakuutusten perusteella maksetut kuolintapauskorvaukset, myös kunkin edunsaajan vainajalta mahdollisesti saama perintö.

Ennen 1.1.2018 kuolleen perinnönjättäjän kuoleman johdosta maksettu vakuutuskorvaus oli edunsaajalle 35 000 euroon asti perintöverosta vapaata. Puolisolle verovapaata oli puolet vakuutuskorvauksen määrästä, mutta kuitenkin aina vähintään 35 000 euroa. Verouudistuksen astuttua voimaan, verotetaan 1.1.2018 tai sen jälkeen kuolleen vakuutetun lähiomaisen edunsaajan vakuutuskorvaus kokonaisuudessaan perintöveron alaisena. Verotuksen toimittamishetkellä, vakuutuksen voimaantulohetkellä tai vakuutusmaksujen maksuhetkellä ei ole merkitystä. Lähiomaisena pidetään vakuutuksenottajan puolisoa tai puolison lasta, vakuutuksenottajan suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevaa perillistä, ottolasta tai kasvattilasta.

Jos edunsaaja ei ole vakuutetun lähiomainen, vaan esimerkiksi muu sukulainen tai muu nimeltä mainittu edunsaaja, kuolemantapauskorvaus verotetaan kokonaan pääomatulona. Lisätietoa verotuksesta löytyy verohallinnon internet-sivuilta www.vero.fi.

© FINE 2021, Hanna Salo ja Senni Talvitie