Julkaisut

Perustietoa henkivakuutuksesta

2016 FINE

1. Johdanto

Tässä oppaassa on tietoa kuoleman varalta otettavista yksilöllisistä henkivakuutuksista. Oppaassa annetaan tietoa henkivakuutuksen ottamisesta ja voimassaolosta sekä henkivakuutuskorvauksista. Oppaan lopussa on vertailutietoa vakuutusyhtiöiden myynnissä olevista henkivakuutustuotteista. Tämä opas ei kuitenkaan ole yksityiskohtainen selvitys eri vakuutusyhtiöiden henkivakuutuksista.

FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan muut oppaat löytyvät internet-sivuilta www.fine.fi.

2. Henkivakuutussanastoa

Edunsaaja: On henkilö, jolle kuolemantapauskorvaus on sovittu maksettavaksi vakuutetun kuoltua.

Edunsaajamääräys: Määräys siitä, kenelle kuolemantapauskorvaus maksetaan. Vakuutuksenottaja tekee edunsaajamääräyksen vakuutusyhtiölle kirjallisesti.

Kuolemantapauskorvaus, vakuutussumma: Summa, joka vakuutusyhtiön kanssa on sovittu maksettavaksi, jos vakuutettu henkilö kuolee.

Pariturva: Kahden henkilön yhteinen henkivakuutus, josta korvaussumma maksetaan ensiksi kuolleen jälkeen. Joillakin vakuutusyhtiöillä jatkuu tai on mahdollista jatkaa yhden henkilön vakuutuksena, kun toinen vakuutetuista kuolee.

Ryhmäetuvakuutus: Vakuutus, joka myönnetään tietyn ryhmän, esim. ammattiliiton, jäsenille. Jäsen itse tekee vakuutussopimuksen vakuutusyhtiön kanssa.

Terveysselvitys: Vakuutusta haettaessa tehtävä selvitys vakuutetun terveydentilasta.

Vakuutettu: On henkilö, jonka kuoleman johdosta korvaus maksetaan.

Vakuutuksenottaja: Tekee vakuutussopimuksen vakuutusyhtiön kanssa.

3. Henkivakuutus

Kuoleman varalta otetulla henkivakuutuksella eli riskihenkivakuutuksella tarkoitetaan vakuutusta, jossa vakuutuksenottajan määräämälle edunsaajalle maksetaan vakuutetun kuollessa vakuutussopimuksessa sovittu kuolintapaussumma eli vakuutussumma. Vakuutuksesta maksetaan korvaus sekä tapaturman että sairauden aiheuttamasta kuolemasta.

Tässä oppaassa käsitellään vain sellaisia henkivakuutuksia, joissa vakuutettava riski on vakuutetun henkilön kuolema. Henkivakuutuksen nimellä on myynnissä myös esimerkiksi säästöhenkivakuutuksia, joissa keskeisenä elementtinä on säästäminen tai sijoittaminen. Näissä vakuutuksissa on yleensä mukana myös kuolemanvaraturva. Kuolemantapauksessa maksettava korvaussumma voi olla mukana myös esimerkiksi lainaturva-, tapaturma- tai matkustajavakuutuksessa. Tässä oppaassa nämä vakuutukset eivät ole mukana.

Vakuutuksen voi ottaa yleensä joko yhdelle henkilölle tai pariturvana, jossa kaksi henkilöä yhdessä, esimerkiksi puolisot, ovat vakuutettuina. Pariturvasta maksetaan ensimmäiseksi kuolleen vakuutetun jälkeen korvaus, jonka jälkeen vakuutusta on yleensä mahdollista jatkaa yhden henkilön vakuutuksena. Pariturvavakuutuksen vakuutusmaksut ovat edullisemmat kuin esimerkiksi molempien puolisoiden yksin ottamat vakuutukset yhteensä.

Monet ammattiliitot ja muut järjestöt ovat tehneet vakuutusyhtiöiden kanssa sopimuksia henkivakuutuksista, joita vakuutusyhtiöt tarjoavat liittojen jäsenten ostettaviksi. Niitä kutsutaan ryhmäetuvakuutuksiksi. Vakuutukset voivat olla yksilöllisiä henkivakuutuksia edullisempia. Vakuutuksen ehdot ja hinnat määräytyvät sen mukaan, mitä liitto ja vakuutusyhtiö sopivat. Vakuutuksen voimassaolo saattaa olla sidottu liiton jäsenyyteen.

Vakuutusta ottaessa pitää arvioida oma henkivakuutusturvan tarve sekä tutustua huolellisesti vakuutusyhtiön tuoteselosteeseen ja vakuutusehtoihin.

3.1 Miksi henkivakuutus?

Henkivakuutusturvan tarvetta pidetään yleensä tärkeänä silloin, kun taloudella on paljon velkaa ja pieniä lapsia, tai kun talouden toimeentulo on vahvasti yhden henkilön varassa. Vakuutus antaa kuolemantapauksessa turvaa vakuutetun lähiomaisille tai muulle tärkeälle edunsaajaksi nimetylle henkilölle. Korvaussummalla voidaan varmistaa, että lähiomaiset eivät joudu taloudellisiin vaikeuksiin vakuutetun kuoleman johdosta. Edunsaaja voi käyttää henkivakuutuskorvauksen mihin tahansa, esimerkiksi asuntolainan maksamiseen tai toimeentulon turvaamiseen.

3.2 Sosiaaliturva kuolemantapauksessa

Myös yhteiskunta tarjoaa perusturvaa kuolemantapauksessa. Esimerkiksi Kela maksaa perhe-eläkettä alle 65-vuotiaalle leskelle ja alle 18-vuotiaalle tai päätoimisesti opiskelevalle 18–20-vuotiaalle lapselle. Kelan maksamasta perhe-eläkkeestä löytyy tarkempaa tietoa Kelan internet-sivuilta www.kela.fi.

Työeläkejärjestelmän kautta maksetaan perheeläkettä, kun vainaja on ollut ansiotyössä. Työeläkelakien mukaista perhe-eläkettä maksetaan alle 18-vuotiaille lapsille, leskelle ja eräillä edellytyksillä entiselle aviopuolisolle. Lisätietoa saa Eläketurvakeskuksesta www.etk.fi ja Työeläke-palvelusta www.tyoelake.fi.

Perhe-eläkettä maksetaan myös lakisääteisestä työtapaturmavakuutuksesta ja liikennevakuutuksesta, jos kysymyksessä on kuolemantapaus työtapaturman, ammattitaudin tai liikenneonnettomuuden johdosta. Näistä vakuutuksista on mahdollista saada myös korvausta hautauskuluista.

Työntekijäin ryhmähenkivakuutus on keskeisten työmarkkinajärjestöjen sopima järjestely. Työnantajan ottamasta työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta tai tätä vastaavasta järjestelmästä maksetaan kuolemantapauskorvaus, jos vainaja on ollut työelämässä. Työntekijäin ryhmähenkivakuutus on voimassa työ- ja vapaa-ajalla. Maksettavan kuolemantapauskorvauksen määrä riippuu mm. vainajan iästä ja huollettavien lasten lukumäärästä. Korvaus maksetaan ensisijaisesti vain puolisolle ja lapsille. Lisätietoa työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta saa esimerkiksi osoitteesta www.trhv.fi.

4. Vakuutuksen ottaminen

4.1. Terveysselvitys

Vakuutusyhtiö kartoittaa oman riskinsä ennen henkivakuutuksen myöntämistä. Vakuutusta hakeva joutuu vastaamaan vakuutusyhtiön esittämiin kysymyksiin terveydentilastaan vakuutushakemuksessa. Vakuutusyhtiö päättää terveydentilatietojen perusteella vakuutuksen myöntämisestä.

On erittäin tärkeää, että kysymyksiin vastataan totuudenmukaisesti ja täydellisesti. Jos myöhemmin selviää, että vakuutettu on antanut vääriä tai puutteellisia tietoja, voi se johtaa siihen, että kuolintapauskorvausta ei makseta. Väärien tietojen vuoksi vakuutusyhtiö voi myös irtisanoa vakuutuksen.

Esimerkki: (Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus VKL 465/00) Asiakas (A) haki henkivakuu­tusta 14.4.1999 ja vahvisti vakuutushakemuksessa olevansa työkykyinen. A kuoli syöpään 17.5.2000. A:lla oli todettu magneettikuvauksessa 23.3.1999 kasvain. 9.4.1999 kasvaimesta otettiin ohutneulanäyte ja A:lle määrättiin sairauslomaa 9.4.–30.5.1999. Vakuutusyhtiö eväsi henkivakuutuskorvauksen, koska A oli antanut väärää tietoa työkykyisyydestään eikä vakuutusta olisi oikeilla tiedoilla myönnetty. A:n olisi pitänyt käsittää, ettei hän voi ilmoittaa vakuutusyhtiölle olevansa työkykyi­nen ollessaan parhaillaan sairauslomalla ja vaivan diagnosoinnin ollessa kesken.

Jos haluaa vaihtaa henkivakuutuksen vakuutusyhtiöstä toiseen, on oltava tarkkana. Uusi vakuutusyhtiö pyytää aina tietoja vakuutetun terveydentilasta ja niiden perusteella vakuutukseen voi tulla maksunkorotus tai vakuutusta ei myönnetä lainkaan. Vanhaa vakuutusta ei siis kannata irtisanoa ennen kuin on selvää, myönnetäänkö vakuutusta uudesta yhtiöstä ja millaisin ehdoin.

4.2. Edunsaajamääräys

Edunsaajamääräyksessä on kyse siitä, kenelle kuolintapaussumma maksetaan vakuutetun kuoltua. Vakuutuksenottaja määrää jo vakuutushakemuksessa, kenelle korvaus maksetaan. Korvauksen saajia nimitetään edunsaajiksi. Usein käytetty edunsaajamääräys on “omaiset”, jolloin korvaus maksetaan siten jaettuna, että aviopuoliso saa puolet korvauksesta ja lapset puolet. Jos taas aviopuolisoa ei ole, lapset saavat koko korvauksen ja päinvastoin. Ellei ole aviopuolisoa tai lapsia ja edunsaajaksi on määrätty ”omaiset”, kuolintapaussumma maksetaan perintökaaressa tarkoitetuille perillisille. Jos edunsaajaksi halutaan esimerkiksi avopuoliso, pitää hänet nimeltä määrätä edunsaajaksi.

On tärkeää miettiä, kenet edunsaajaksi määrätään. Esimerkiksi elämäntilanteiden muuttuessa on vakuutuksenottajan hyvä tarkistaa, että henkivakuutuksen edunsaajamääräys vastaa edelleen haluttua tilannetta. Jos edunsaajamääräystä halutaan muuttaa myöhemmin, pitää uusi edunsaaja erikseen ilmoittaa kirjallisesti vakuutusyhtiölle. Edunsaajan määräämistä ei voi jättää esimerkiksi myöhemmin tehtävän testamentin varaan.

5. Vakuutuksen sisältö ja voimassaolo

5.1. Vakuutuksen korvaussumma

Henkivakuutuksen vakuutussumma eli kuolemantapauksessa maksettavan korvauksen määrä on yleensä vakuutuksenottajan valittavissa. Kun mietitään, kuinka suuri korvaussumman tulisi olla, on hyvä ottaa huomioon perheen velat, vakuutetun henkilön yhden tai kahden vuoden palkkasumma sekä jo olemassa oleva varallisuus. Kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi asuntolainan suuruus, muut velat ja lasten kasvatukseen ja koulutukseen tarvittavat summat.

Henkivakuutuksen kuolintapaussumman suuruus voi pysyä koko vakuutusajan samana, tai se voi vakuutetun iän noustessa alentua. Korvaussumma voi olla myös sidottu indeksiin, jolloin sitä tarkistetaan vuosittain. Vakuutusyhtiöillä on tarjolla erityyppisiä henkivakuutustuotteita.

5.2 Vakuutusmaksun suuruus

Henkivakuutuksen vakuutusmaksut määräytyvät mm. vakuutettavaan henkilöön liittyvän riskin mukaan ja vakuutussumman suuruuden perusteella. Vakuutuksenottajan sukupuoli ei vaikuta vakuutuksen hintaan.

Vakuutusmaksu voi nousta vakuutetun iän noustessa. Vakuutusmaksu voi myös pysyä samana, jolloin korvausmäärä alenee iän myötä. Myös vakuutusmaksu voi olla sidottu esim. kuluttajahintaindeksiin, jolloin sitä tarkistetaan vuosittain. Sivulla 10 on taulukko, johon on koottu hintaesimerkkejä eri vakuutusyhtiöiltä.

5.3 Rajoitukset

Pääsääntöisesti henkivakuutuskorvaus maksetaan riippumatta siitä, mistä vakuutetun kuolema on aiheutunut. Tähän on olemassa eräitä poikkeuksia.

Jos vakuutettu tekee itsemurhan ennen kuin yksi vuosi on kulunut siitä, kun vakuutus tuli voimaan, korvausta ei makseta.

Henkivakuutuksen vakuutusehdoissa on yleensä seuraavat rajaukset siitä, mistä syistä aiheutunutta kuolemantapausta ei korvata: korvausta ei makseta, jos kuolema on aiheutunut ydinonnettomuuden tai ydinaseen vaikutuksesta, sotaan tai aseelliseen selkkaukseen osallistuessa tai rauhanturvaamistehtävissä palvellessa.

5.4 Vakuutuksen päättyminen

Henkivakuutussopimus voi päättyä irtisanomiseen vakuutuksenottajan tai tietyissä tapauksissa vakuutusyhtiön taholta. Vakuutussopimus voi myös päättyä sopimuksen ehtojen mukaisesti tai vakuutustapahtumaan eli vakuutetun kuolemaan.

Vakuutustapahtuman seurauksena

Henkivakuutus päättyy vakuutustapahtuman eli vakuutetun henkilön kuolemantapauksen johdosta. Pariturvana otettua henkivakuutusta voi kuitenkin olla mahdollista jatkaa ensimmäisen vakuutetun kuoltua vielä elossa olevan henkilön omana vakuutuksena.

Irtisanomisen seurauksena

Vakuutus voi päättyä myös irtisanomiseen. Vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa henkivakuutus koska tahansa. Irtisanominen pitää tehdä kirjallisesti. Vakuutusyhtiö voi myös irtisanoa henkivakuutuksen, jos terveysselvityksessä on annettu puutteellisia tai vääriä tietoja.

Vakuutusmaksujen maksamattomuus

Henkivakuutus päättyy myös, jos vakuutusmaksuja ei makseta ajoissa. Vakuutuksen voi saada uudelleen voimaan maksamalla maksun kuuden kuukauden kuluessa vakuutuksen päättymisestä. Tällöin vakuutus tulee uudelleen voimaan maksun suorittamista seuraavasta päivästä. Vakuutusta ei kuitenkaan saa uudelleen voimaan, jos se on päättynyt ensimmäisen vakuutusmaksun laiminlyönnin vuoksi. Mikäli henkivakuutus on päättynyt ja sen haluaa uudelleen voimaan, on hyvä ottaa yhteys vakuutusyhtiöön.

Sopimuksen mukainen ikä

Henkivakuutusta tehtäessä on sovittu tietty ikäraja, johon saakka vakuutus on voimassa. Tämän iän saavuttamisen jälkeen vakuutus päättyy.

6. Verotuksesta

Huom! Tämän oppaan julkaisuhetkellä on vireillä lainsäädäntöuudistus, joka saattaa tuoda muutoksia henkivakuutuskorvausten verotukseen.

6.1 Vakuutusmaksut

Henkivakuutuksen vakuutusmaksut eivät ole yksityishenkilön verotuksessa vähennyskelpoisia.

6.2 Vakuutuskorvaukset

Kuolemantapauksessa vakuutuskorvaus maksetaan sille, jolle se on edunsaajamääräyksen mukaan osoitettu (ks. sivu 5). Henkivakuutuskorvaus verotetaan joko pääomatulona tai se kuuluu perintöverotuksen piiriin.

Maksetun korvaussumman verokohtelu määräytyy sen mukaan, mikä on ollut edunsaajan suhde vakuutettuun eli vainajaan. Verokohteluun vaikuttavat lisäksi paitsi kaikkien vakuutusten perusteella maksetut kuolintapauskorvaukset, myös kunkin edunsaajan vainajalta mahdollisesti saama perintö. Henkivakuutuskorvauksesta osa saattaa olla verotonta.

Aviopuoliso

Aviopuolison saamasta korvauksesta puolet on verotonta, kuitenkin vähintään 35 000 euroa (jos esimerkiksi kuolemantapauskorvaus on 100 000 euroa, on siitä puolet eli 50 000 euroa leskelle verotonta). Tämän ylittävästä korvauksen osasta aviopuoliso joutuu maksamaan perintöveroa.

Avopuoliso

Avopuoliso saa osan henkivakuutuskorvauksesta verottomana edellyttäen, että avopuolisot ovat asuneet yhdessä ja heillä on tai on ollut yhteinen lapsi tai he ovat aiemmin olleet avioliitossa. Mikäli avopuoliso on edunsaajamääräyksellä nimetty edunsaajaksi ja hän täyttää nämä edellytykset, on hänelle maksettava kuolintapauskorvaus 35 000 euroon asti verotonta. Tämän ylittävältä osalta avopuoliso joutuu maksamaan perintöveroa. Jos avopuoliso ei täytä näitä edellytyksiä (yhdessä asuminen ja joko lapsi tai aiempi avioliitto), verotetaan hänelle maksettava kuolintapauskorvaus kokonaan pääomatulona.

Lähiomaiset

Esimerkiksi vakuutetun lapset, lapsenlapset ja vanhemmat luetaan lähiomaisiksi. Lähiomaisille edunsaajamääräyksen perusteella maksettava henkivakuutuksen kuolemantapauskorvaus saman kuolemantapauksen perusteella on verotonta 35 000 euroon asti saajaa kohti. 35 000 euron ylittävältä osuudelta lähiomaiset joutuvat maksamaan perintöveroa.

Muu edunsaaja

Jos edunsaaja ei ole vakuutetun lähiomainen vaan esimerkiksi muu sukulainen tai muu nimeltä mainittu edunsaaja, kuolemantapauskorvaus verotetaan kokonaan pääomatulona. Lisätietoa verotuksesta löytyy verohallinnon internet-sivuilta www.vero.fi.

7. Vertailutietoja vakuutusyhtiöittäin

Tässä taulukossa on vakuutusyhtiöiden tällä hetkellä myytävien riskihenkivakuutusten vertailutietoja. Taulukossa ei ole mukana säästöhenkivakuutuksia tai muita vakuutuksia, joissa on mukana kuolemantapauskorvaus, esim. yksityistapaturmavakuutuksia.

Vertailussa on mukana myös yksi ryhmäetuvakuutus (viimeinen rivi), jonka myöntämisen edellytyksenä on puolisoista toisen kuuluminen ammatti- tai muuhun liittoon. Tässä esimerkissä liittona on käytetty Veronmaksajain keskusliitto ry:tä. Ryhmäetuvakuutuksissa ehdot ja hinnat määräytyvät sen mukaan, mitä liitto ja vakuutusyhtiö ovat sopineet.

Edellinen sarake
Seuraava sarake
Vakuutusyhtiö Henkivakuutuksen a) myöntämisikä b) päättymisikä

Vakuutussumma: onko mahdollista ottaa
a) kiinteä
b) aleneva, miten?

Saako vakuutuksen pariturvana? Vaaditaanko terveysselvityksen lisäksi lääkärintarkastus? Milloin?
Aktia Henkivakuutus Oy

a) 15–70 vuotta

b) 80 vuotta

a) Kyllä. Kuolintapaussumma on kiinteä 65 vuoteen asti. Tämän jälkeen kuolintapaussumma alenee vakuutusajan loppuun. Vakuutusmaksu nousee iän myötä vuosittain 65 ikävuoteen asti.

b) Ei.

Kyllä. Lääkärintarkastus vaaditaan, jos vakuutussumma on yli 300 000 euroa.
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia

a) 15–75 vuotta

b) 90 vuotta

a) Kyllä, toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen.

b1) Kyllä: Jatkuva alenevasummainen alenee vuosittain siten, että maksu pysyy samana.

b2) Kyllä: Määräaikainen alenevasummainen alenee määräajassa vuosittain tasaisesti 0 euroon.

Kyllä. Lääkärintarkastus vaaditaan, jos vakuutussumma on yli 300 000 euroa.
LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö

a) 15–80 vuotta

b) 90 vuotta

a) Kyllä.

b) Kyllä. Vakuutussumma alenee vuosittain, maksu pysyy samana.

Kyllä, alenevalla korvaussummalla. Lääkärintarkastus vaaditaan, jos vakuutussumma on yli 500 000 euroa.
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö

a) 15–89 vuotta

b) 90 vuotta

a) Kyllä.

b) Kyllä. Vakuutussumma alenee vuosittain, maksu pysyy samana.

Kyllä. Lääkärintarkastus vaaditaan, jos vakuutussumma on yli 500 000 euroa.
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy

a) 18–59 vuotta

b) 65 vuotta

a) Kyllä.

b) Kyllä. Vakuutussumma alenee vuosittain, maksu pysyy samana.

Ei. Lääkärintarkastusta ei vaadita.
OP-Henkivakuutus Oy

a) 2–65 vuotta

b) 70 vuotta

a) Kyllä.

b) Kyllä. Vakuutussumma alenee vuosittain, maksu pysyy samana.

Kyllä. Lääkärintarkastus vaaditaan, jos vakuutussumma on yli 300 000 euroa
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva (Ryhmäetuvakuutus)

a) 15–69 vuotta, pariturvassa 18–69 vuotta.

b) 70 vuotta

a) Kyllä.

b) Kyllä. Vakuutussumma alenee vuosittain, maksu pysyy samana.

Kyllä. Lääkärintarkastusta ei vaadita.

 

8. Hintaesimerkki

Esimerkissä on oletettu, että vakuutetut ovat niin terveitä, että heille voidaan myöntää vakuutus normaaliehdoilla ja -maksuilla. Vakuutusmäärien tai hintojen vuosittaisia indeksikorotuksia ei huomioida. Vertailussa on mukana myös yksi ryhmäetuvakuutus (viimeinen rivi), jonka myöntämisen edellytyksenä on puolisoista toisen kuuluminen ammatti- tai muuhun liittoon. Tässä liittona on käytetty Veronmaksajain keskusliitto ry:tä. Ryhmäetuvakuutuksissa ehdot ja hinnat määräytyvät sen mukaan, mitä liitto ja vakuutusyhtiö ovat sopineet.

Esimerkit: 30-vuotiaalle (synt. 1.1.1986) ja 40-vuotiaalle henkilölle (synt. 1.1.1976) 80 000 euron kiinteällä vakuutussummalla sekä kahdelle 30-vuotiaalle vakuutuksenottajalle pariturva 80 000 euron kiinteällä vakuutussummalla: a) 1. vuoden vakuutusmaksu b) 10 ensimmäisen vuoden vakuutusmaksut yhteensä.

Edellinen sarake
Seuraava sarake
Vakuutusyhtiö 30-vuotias henkilö

40-vuotias henkilö

Kaksi 30-vuotiasta, pariturva Erityistä huomioitavaa hinnoissa
Aktia Henkivakuutus Oy

a) 129,04€ (108,39€)
b) 1470,92€ (1235,58€)

a) 183,19€ (153,88€)
b) 2487,01€ (2089,09€)

a) 206,46€
b) 2353,48€

Vakuutus pariedulla koostuu kahdesta erillisestä henkivakuutuksesta, joista molemmista maksetaan kuolintapaussumma.Verkkomyyntialennus on 10 % ensimmäisen vuoden maksusta. Premium-asiakas saa 16 %:n ja etuasiakas 12 %:n alennuksen maksusta. Suluissa olevissa hinnoissa on huomioitu Premium-asiakasalennus.
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia

a) 160€ (124€)
b) 1802€ (1386€)

a) 218€ (167€)
b) 2 918€ (2244€)

a) 234 € (180€)
b) 2736 € (2105€)

Suluissa olevissa hinnoissa on huomioitu vuosittain vahvistettava lisäetu, jonka voi saada, kun on useampia vakuutuksia Fennia-konsernissa tai on Suomen Yrittäjien jäsen. Lisäetu huomioon ottaen vakuutussumma on 80 000 euroa.
LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö

a) 135,33€
b) 1664,21€

a) 175,59€
b) 2663,44€

Alenevasummainen
a) 181,77€
b) 1817,70€

Pariturvassa alenevasummainen vakuutus: korvaussumma alenee vuosittain iän myötä. Vuosimaksu pysyy samana. Sopimukseen hintaan sisältyy Älyhenkivakuutuspalvelu.
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö

a) 190€ (135€)
b) 2167€ (1541€)

a) 266€ (189€)
b) 3595€ (2556€)

a) 274 € (195€)
b) 3201 € (2277€)

Suluissa olevissa hinnoissa on huomioitu keskittämisetu.
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy

a) 189€
b) 2135€

a) 260€
b) 3476€

a) -
b) -

Avainasiakas saa 10 % ja Premium- sekä Private Banking -asiakas 15 % alennuksen. Avain-, Premium- ja Private Banking -asiakkaat saavat lisäksi 20 % korotuksen veloituksetta kuolemanvaraturvan korvaukseen (korotus vahvistetaan vuosittain).
OP-Henkivakuutus Oy

a)162€ (125€)
b) 1740€ (1338€)

a) 213€ (164€)
b) 2565€ (1973€)

a) 237€ (182€)
b) 2612 € (2010€)

Omistaja-asiakkaana, Etuasiakkaana tai keskittämällä pankki- ja vakuutusasiat OPseen asiakas saa henkivakuutukseensa lisäedun. Suluissa hinta, jossa tämä lisäetu on huomioitu. Verkkokaupasta ostettaessa saa 5 %:n jatkuvan alennuksen. Lisäksi mahdollisuus ryhmäetuvakuutukseen (järjestökohtaiset edut).
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva (Ryhmäetuvakuutus)

a) 80,07€
b) 911,38€

a) 111,85€
b) 1511,22€

a) 116,60€
b) 1358,06€

Vakuutuksen saa yhteistyöjärjestön jäsen ja hänen puolisonsa. Uusiin henkivakuutuksiin kuuluu veloituksettomana Selviytymisturva (=lisäkuolemantapausturva, suuruus 2 000 euroa vuonna 2016).

Lataa julkaisu PDF-tiedostona

Lähetys epäonnistui. Tarkista, että täytit vaaditut kentät.

Palaute julkaisusta

Voit auttaa meitä kehittämään oppaidemme sisältöjä antamalla palautteesi

Kiitos!