Haku

Luottoasiat

Asuntolaina

Asunto on monen suomalaisen taloudessa yksi elämän suurimmista hankinnoista ja se hankitaan yleensä pankkilainan turvin. Lainasopimus on aina sitova ja lainaa ottaessa kannattaakin suunnitella lainan määrä ja lyhennyserien suuruus sellaiseksi, että luoton hoitaminen onnistuu, vaikka elämäntilanne muuttuisi tai korkotaso nousisi. Lainasopimukset ovat nykyään hyvin pitkäaikaisia ja jo viidentoista vuoden laina-aikaan mahtuu tavallisesti paljon erilaisia elämänvaiheita.

Lainaa varten laaditaan yleensä useita asiakirjoja. Tavanomaiseen lainasopimukseen sisältyy velkakirja ja velkakirjan yleiset ehdot sekä panttaussitoumus ja/tai takaussitoumus sekä panttauksen/takauksen yleiset ehdot. Lainasopimuksessa sovitaan monenlaisista asioista. Keskeisiä ehtoja ovat lainan korko ja marginaali, takaisinmaksuaika sekä lyhennyserien suuruus.

Asuntolainan korko

Asuntolainan korko voi olla viitekorkoon sidottu, jolloin korko muodostuu euribor- tai prime-korosta ja siihen lisättävästä kiinteästä marginaalista. Esimerkiksi 12 kuukauden euribor-koron valinneella velallisella korko pysyy samana aina vuoden ajan. Korontarkistuspäivänä kerran vuodessa katsotaan 12 kuukauden euribor-koron taso ja käytetään sen päivän arvoa lisättynä marginaalilla jälleen vuoden ajan lainan korkona.

Luottosopimuksessa voi olla myös kiinteä korko, jolloin korko pysyy samana koko sovitun kiinteäkorkoisen korkojaksonajan. Pitkissä asuntolainoissa kiinteää korkoa ei sovita koko laina-ajaksi, vaan kiinteäkorkoinen jakso sovitaan lainasopimuksen alkuun esim. 3 vuoden ajalle. Kiinteäkorkoisen jakson päätyttyä tulee käyttöön yleensä jokin viitekorko lisättynä marginaalilla, sen mukaan mitä lainasopimuksessa on sovittu.

Kiinteäkorkoisen lainan ottaja saa ennustettavuutta talouteensa, mutta voi toisaalta joutua maksamaan korvausta pankille luoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta, jos korkotaso laskee sen jälkeen kun laina on otettu. Asiakkaan tulee maksaa sovittua kiinteää korkoa riippumatta siitä, kuinka markkinakorkojen taso kehittyy laina-aikana. Viitekorkoon sidotun lainan voi maksaa koska tahansa takaisin pankille, ilman että vastaavaa korvausta tarvitsisi suorittaa.

Lainan lyhennystapa

Laina voi olla annuiteettilaina, tasalyhenteinen tai kiinteä tasaerälaina. Annuiteettilainassa laina-aika on sovittu kiinteäksi ja viimeinen takaisinmaksupäivä on tiedossa alusta alkaen. Viitekoron vaihtelu vaikuttaa lyhennyserän suuruuteen.

Tasalyhenteisessä lainassa luotto lyhenee yhtä suurella euromäärällä kuukausittain, mutta koko maksuerän suuruus vaihtelee kulloisenkin koron mukaan. Tasalyhenteisessä lainassa kuukausittaiset maksuerät kevenevät yleensä loppua kohden, kun velkapääoma lyhenee.

Kiinteä tasaerälaina on nimensä mukaisesti laina, jossa kukin takaisinmaksuerä on yhtä suuri. Korkotason vaihtelut vaikuttavat laina-aikaan. Korkotason noustessa laina-aika pitenee ja laskiessa lyhenee.

Muutokset lainasopimukseen

Lyhennysvapaan pitäminen, viitekoron tai maksuohjelman muutokset ovat yleensä muutoksia alkuperäiseen sopimukseen. Pankilla ei ole velvollisuutta suostua asiakkaan ehdottamiin muutoksiin ja halutessaan pankki voi asettaa suostumukselleen ehtoja, esimerkiksi marginaalin korottamisen. Jos asiakas ja pankki ovat alkujaan sopimusta tehtäessä sopineet asiakkaan oikeudesta lyhennysvapaaseen tai muihin muutoksiin laina-aikana, ei kysymys ole kuitenkaan muutoksesta, vaan olemassa olevan sopimuksen toteuttamisesta. Tällöin pankki ei voi asettaa ehtoja sopimuksessa mainitun oikeuden käyttämiselle.

Luoton hakeminen

Luoton myöntäminen on pankille, luottokorttiyhtiölle tai muulle rahoituslaitokselle vapaaehtoista. Luoton myöntämiseen liittyvät perusteet ovat pankin liikesalaisuuteen kuuluvia, eikä niitä ole siksi velvollisuutta kertoa asiakkaille. Vain siinä tapauksessa että luoton myöntämättä jättäminen on perustunut asiakkaalla olevaan maksuhäiriömerkintään, on asiakkaalla oikeus saada tieto kielteisen luottopäätöksen syystä.

Takaus ja panttaus

Lainan myöntäminen edellyttää yleensä jonkinlaista vakuutta siitä, että laina maksetaan takaisin pankille. Tavallisesti lainan vakuutena on reaalivakuus eli konkreettinen kohde kuten lainalla ostettava asunto.  Asunnon hallintaan oikeuttava osakekirja tai kiinteistön panttikirja annetaan laina-ajaksi panttaussopimuksella pankin hallintaan. Kun laina maksetaan takaisin sopimuksen mukaisesti, pankki palauttaa vakuutena olevan omaisuuden asiakkaalle. Jos velallinen ei maksa luottoa sovitulla tavalla, voi pankki panttaussopimuksen ehtojen ja kuluttajansuojalain edellytysten täyttyessä vaatia vakuuden myyntiä, jotta lainapääoma saadaan maksettua takaisin pankille.

Takaus on toinen perinteisesti käytetty vakuus. Takaussitoumuksella takaaja suostuu henkilökohtaiseen vastuuseen toisen velasta, jos tämä ei kykene suorittamaan velkaa lainasopimuksen mukaisesti. Takaus tehdään yleensä omavelkaisena takauksena, jolloin pankki voi periä saatavaa takaajalta, kunhan velka on erääntynyt. Omavelkaisessa takauksessa takaajan vastuu rinnastuu siis henkilökohtaisesti velasta vastuussa olevan vastuuseen. Täytetakaus on sellainen takaussitoumus, jossa pankin tulee ensin myydä saman luoton vakuutena oleva omaisuus ja kattaa sillä lainapääomaa, ennen kuin se voi periä loppuosaa lainasta takaajalta.

Ennen takaussitoumuksen allekirjoittamista on hyvä harkita tarkkaan sitä, minkälainen maksukyky taattavan luoton varsinaisella velallisella (eli päävelallisella) on. Kannattaa myös perehtyä pankin asiakirjoihin huolellisesti, jotta tietää oman takausvastuunsa euromääräisen suuruuden. Takaajan on hyvä myös miettiä omaa varallisuusasemaansa ja sitä, miten hän voi selviytyä hänelle mahdollisesti myöhemmin lankeavasta velkavastuusta.

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia