Diaarinumero: 9/225/91
Ratkaisu annettu: 11.10.1991
Lausunnonpyytäjä: Päärahdinkuljettajan vakuutusyhtiö
Vahingonkärsinyt: Tavaravakuutusyhtiö/Alirahdinkuljettajan tiekuljetusvakuutusyhtiö Tapahtuma Päärahdinkuljettaja, jonka 30.3.1990 antamalla rahtikirjalla oli kuljetettava dieselkoneen varaosia Suomesta Saksaan, oli antanut kuljetustehtävän alirahdinkuljettajalle. Alirahdinkuljettajan autonkuljettaja oli Suomesta Ruotsiin liikennöivällä autolautalla nauttinut alkoholia ja lähtenyt 31.3.1990 illansuussa laivalta kuljettamaan ajoneuvoa Ruotsin läpi Saksaan. Kuljettaja oli noin tunnin ajettuaan nukahtanut ajoneuvoa kuljettaessaan. Ajoneuvo oli tällöin suoralla tieosuudella suistunut tieltä ja kuljetettava tavara oli vaurioitunut. Poliisin suorittamassa tutkimuksessa kuljettajan veren alkoholimääräksi oli määritetty vähintään 1,67 promillea. Lausunnonpyytäjä oli korvannut päärahdinkuljettajan tiekuljetusvakuutuksesta TKSL 32 §:n mukaisen enimmäiskorvauksen. Alirahdinkuljettajan vakuutusyhtiö oli evännyt lausunnonpyytäjän regressivaatimuksen vedoten tiekuljetuksen yleisten vakuutusehtojen 1979 lausekkeeseen 1.4.3.2, kun taas lausunnonpyytäjä oli katsonut mainittujen ehtojen kohdan 1.4.3.4 tulevan sovellettavaksi. Lausuntopyyntö Lautakunnalta on pyydetty lausuntoa siitä, 1. voiko, ja millä edellytyksillä, rinnastaa alkoholin vaikutuksen alaisena toimimisen tiekuljetuksen yleisten vakuutusehtojen 1979 lausekkeen 1.4.3.2 tarkoittamaan törkeään varomattomuuteen sekä 2. onko vahinkotapaus korvattava alirahdinkuljettajan tiekuljetusvakuutuksesta. LAUTAKUNNAN LAUSUNTO Tiekuljetuksen yleisten vakuutusehtojen 1979 kohdan 1.4.3.2. mukaan suoritettavaa korvausta voidaan vähentää tai se voidaan kokonaan evätä, jos vakuutuksen ottaja tai se, josta hän vastaa, on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeällä varomattomuudella taikka sillä, että ei ole noudattanut ammattimaista autoliikennettä tai tavarankuljetusta koskevien lakien tai asetusten säännöksiä, taikka niiden nojalla annettuja määräyksiä. Mainittujen ehtojen lausekkeen 1.4.3.4 mukaan korvausta ei suoriteta, jos vakuutuksenottaja on itse kuljettanut tai hänen tietensä tai suostumuksellaan ajoneuvoa on kuljetettu kuljettajan ollessa alkoholin, huumausaineiden tai väärinkäyttämiensä lääkeaineiden vaikutuksen alaisena taikka ylirasittuneessa tilassa tahi ilman viranomaisen antamaa asianmukaista ajokorttia. Ehtojen kohta 1.4.3.4 koskee vakuutuksenottajan omaa toimintaa ns. rattijuoppoustapauksissa. Korvaus evätään ehdon mukaan kokonaisuudessaan, jos vakuutuksenottaja on itse kuljettanut tai hänen tietensä tai suostumuksellaan ajoneuvoa on kuljetettu alkoholin vaikutuksen alaisena. Lautakunnan saaman tiedon mukaan tiekuljetuksen yleisiä vakuutusehtoja laadittaessa tarkoitus oli ollut, että rattijuoppoustapaukset olisi tyhjentävästi käsitelty kohdassa 1.4.3.4 ja että kohtaa 1.4.3.2 ei lainkaan sovellettaisi rattijuoppoustapauksissa. Lautakunnan käsityksen mukaan ehtojen sanamuoto ei ole ristiriidassa tämän tarkoituksen kanssa. Ehtojen kohtaa 1.4.3.2 ei ole sovellettava esillä olevassa tapauksessa. Myöskään ehtojen kohta 1.4.3.4 ei tule tässä tapauksessa sovellettavaksi, koska vakuutuksenottaja ei ole itse kuljettanut eikä hänen tietensä tai suostumuksellaan ole kuljetettu ajoneuvoa alkoholin vaikutuksen alaisena. Lautakunta katsoo, että alirahdinkuljettajan tiekuljetusvakuutusyhtiö ei ole oikeutettu epäämään vakuutuskorvausta tiekuljetuksen yleisten vakuutusehtojen kohtien 1.4.3.2 tai 1.4.3.4 perusteella. Päätös oli yksimielinen. TIEKULJETUSVAKUUTUKSEN VAHINKOLAUTAKUNTA