Diaarinumero: 9/103/84
Ratkaisu annettu: 15.06.1984
Tapahtumatiedot
Rahdinkuljettaja nouti 26.8. ja 30.8.1983 autonrenkaita lähettäjältä kuljetettavaksi vastaanottajalle Helsinkiin 26.8. ja Vantaalle 30.8. Rahtikirjan mukaan 26.8. kuormattiin 456 rengasta ja 30.8. 300 rengasta. Vastaanotettaessa renkaita todettiin ensimmäisestä erästä puuttuvan 30 ja jälkimmäisestä 40 rengasta. Kuormaus tapahtuu lähettäjän luona siten, että varastomiehet tuovat renkaat telineissä kuljetusauton perään, josta rahdinkuljettajan edustajat lastaavat renkaat autoon. Lähettäjän varastomies laskee renkaat ja kuljettaja kuittaa tavarat kuljetettaviksi otetuiksi laskematta niiden lukumäärää. Yhtiön kanta Vakuutusyhtiö viittaa tiekuljetuksen yleisten vakuutusehtojen 1.4.3.2. -kohtaan sekä TKSL:n 12 §:n 1 momenttiin ja katsoo, että jättäessään laskematta kollien lukumäärän, jonka oli kuitannut kuljetettavaksi otetuksi, kuljettaja on syyllistynyt vakuutusehtojen 1.4.3.2.-kohdan tarkoittamaan törkeään huolimattomuuteen, minkä vuoksi vakuutuksen perusteella ei tule suorittaa korvausta. Lausuntopyyntö Yhtiö pyytää lautakunnan lausuntoa siitä, tuleeko vahinko korvata tiekuljetusvakuutuksen perusteella täysimääräisesti, vai tulisiko sitä kenties sovitella. LAUTAKUNNAN LAUSUNTO Asiakirjoista saatavan selvityksen nojalla lautakunta toteaa, että asiassa suoritetun poliisitutkimuksen perusteella ei ole saatu selville, onko renkaat anastettu vai onko kysymyksessä jonkinlainen lastaus- tai purkausvirhe. Luovutettaessa puuttuneet autonrenkaat, yhteensä 70 kappaletta, ovat saattaneet kadota kuljetuksen aikana tai sitten rahdinkuljettaja ei rahtikirjojen merkinnöistä huolimatta ole koskaan ottanut niitä huostaansa. Rahtikirja on tiekuljetussopimuslain 13 §:n mukaan todisteena mm. siltä, että rahdinkuljettaja on ottanut tavaran vastaan. Koska rahdinkuljettaja ei ottaessaan tavaran kuljetettavaksi ole tarkastanut, vastaavatko rahtikirjaan merkityt tiedot kollien lukumäärää eikä hän myöskään ole tehnyt rahtikirjaan minkäänlaista varaumaa, on rahdinkuljettajaa pidettävä vastuussa tavaran vähentymisestä. Mitä tulee korvauksen suorittamiseen tavarankuljetusvakuutuksen perusteella rahdinkuljettajalle, lautakunta toteaa rahdinkuljettajan antamasta lausunnosta tosin käyvän ilmi, että aikaisemminkin on todettu renkaiden kuljetuksissa tavaroiden katoamista. Vaikka rahdinkuljettajan olisi tämän johdosta tullut menetellä entistä huolellisemmin kuljetettavaksi otetun tavaramäärän toteamisessa, niin hän ei vielä tässä tapauksessa kuitenkaan ole aiheuttanut vahinkoa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella tai varomattomuudella. Tämän johdosta lautakunta katsoo, että vahinko tulee korvata tiekuljetusvakuutuksen perusteella täysimääräisesti. Päätös on yksimielinen. TIEKULJETUSVAKUUTUKSEN VAHINKOLAUTAKUNTA