Haku

8/196/89

« Takaisin Tulosta

Diaarinumero: 8/196/89

Ratkaisu annettu: 13.10.1989

Lausunnonpyytäjä: Vakuutusyhtiö

Tapahtumatiedot

Kuljetusliike on 15.12.1988 ottanut kuljetettavakseen Helsingin erääseen satamaterminaaliin höyrykattilan, jonka kokonaispaino on ollut 24 500 kg. Kuljetusliike on antanut kattilan edelleen kuljetettavaksi toiselle rahdinkuljettajalle. Sen kuljettaja on ajanut höyrykattilan kiinni Kehä III:n ylittävään siltaan, jolloin kattila on vaurioitunut. Kuljettaja ei ole osannut varautua kattilan korkeuteen, koska rahtikirjassa ei ollut mainittu tavaran mittoja.

Satamassa tavara on luovutettu terminaalin vastaanottajalle. Tavara on purettu autosta laivaan lastausta varten. Aluksen varustamo on huomannut vaurion, jonka vuoksi kattilaa ei ole lastattu alukseen. Tavaran vaurioitumisesta on tehty reklamaatio vasta sen jälkeen, kun alkuperäisen toimeksiannon saaneelle kuljetusliikkeelle on saapunut 9.3.1989 päivätty lasku tavaran vahingoittumisesta kuljetuksen aikana.

Kuljetuksen suorittaneen liikkeen kuljettaja on kertomansa mukaan maininnut tapahtuneesta onnettomuudesta paikalla olleelle trukinkuljettajalle. Terminaalin vastaanottaja on ilmoittanut, että autonkuljettaja ei ole ollut minkäänlaisessa yhteydessä vastaanottajaan toimittaessaan suuryksikön sataman konttiterminaaliin.

Tavaran saavuttua satamaan terminaalin vastaanottaja ei ole tehnyt tavaran vaurioitumisesta kirjallista huomautusta eikä reklamaatiota ole tehty myöskään suullisesti.

Lausunnonpyytäjän kanta

Tavara on otettu huomautuksitta vastaan. Tämän vuoksi on katsottava TKSL 40 a §:n nojalla, että rahdinkuljettajaan kohdistuva kannevalta on menetetty. Tavara on ollut pakkaamaton ja vaurio on ollut selvästi nähtävissä. Kuljetusta koskevassa rahtikirjassa ei ollut mainintaa tavaran korkeudesta. Tavara on kuitenkin ollut ylikorkea, koska se on ottanut kiinni Kehä III:n ylittävään siltaan. Tämän vuoksi rahdinkuljettaja ei ole onnettomuudesta vastuussa myöskään TKSL 29 §:n 1 momentin 5-kohdan nojalla.

Vahinkoa kärsineen kanta

Höyrykattilan vaurioista tehtyyn tarkastuspöytäkirjaan viitaten vahinkoa kärsinyt katsoo rahdinkuljettajan olevan vastuussa tapahtuneesta vahingosta. Reklamaatio on tehty kuljetusliikkeen vastuuvahinkoyhtiölle vahinkoa seuranneena ensimmäisenä arkipäivänä eli 19.12.1988, ja vahinkotarkastus on tehty 20.12.1988.

LAUTAKUNNAN LAUSUNTO

Asiakirjojen mukaan lähettäjä on 15.12.1988 antanut kuljetusliikkeen kuljetettavaksi rahtikirjalla höyrykattilan, bruttopainoltaan 24 500 kg, huolitsijalle Helsingin erään sataman konttiterminaaliin. Terminaalin vastaanottaja on toiminut lopullisen vastaanottajan huolitsijana.

Kuljetusliike on antanut tavaran edelleen kuljetettavaksi toiselle rahdinkuljettajalle, jonka kuljettaja on ajanut höyrykattilan Kehä III:n ylittävään siltaan kiinni. Höyrykattila on vaurioitunut törmäyksessä. Lautakunta toteaa kuljetusliikkeen vastaavan apulaistensa toimista TKSL 10 §:n nojalla kuten omista teoistaan ja laiminlyönneistään.

Perille saavuttuaan ajoneuvon kuljettaja on kertomansa mukaan maininnut jollekin trukinkuljettajalle tapahtuneesta vauriosta, mutta vastaanottajalle tai sen edustajalle ei vahingosta ole ilmoitettu. Vastaanottaja ei ole havainnut tapahtunutta vauriota ja on huomautuksitta vastaanottanut tavaran. Tavara on purettu autosta laivaan lastattavaksi ja lopulliseen määräpaikkaansa kuljetettavaksi. Aluksen varustamo on todennut kattilan vaurioituneen ja kieltäytynyt lastaamasta sitä laivaan.

Onnettomuutta koskeva vahingontarkastuskertomus on päivätty 20.12.1988.

Asiakirjoissa olevien valokuvien perusteella lautakunta katsoo, että tapahtuneen vahingon seuraamukset eivät ole selvästi nähtävissä höyrykattilassa ilman perusteellista ulkoista tarkastusta. TKSL 40 a §:n nojalla kotimaisessa kuljetuksessa tavaran vahingoittumisesta on tehtävä muistutus rahdinkuljettajalle tavaraa vastaanotettaessa, jos vahingoittuminen oli ulkoisesti havaittavissa, ja muussa tapauksessa kirjallisesti seitsemän päivän kuluessa vastaanottamisesta tai sellaisesta tavaran tilaa koskevasta tarkastuksesta, jonka rahdinkuljettaja ja vastaanottaja ovat yhdessä suorittaneet. Mikäli tässä tarkoitettu muistutus laiminlyödään, kannevalta on menetetty, jollei rahdinkuljettajan tai sen, jonka menettelystä hän TKSL 10 §:n mukaan vastaa, syyksi jää tahallisuus tai törkeä huolimattomuus.

Lautakunta katsoo, että kuljetettavalle tavaralle sattunut vahinko, josta kuljettaja jo kuljetuksen aikana on tullut tietoiseksi, on seikka, josta kuljettajan on välttämättä ilmoitettava vastaanottajalle tai hänen edustajalleen. Rahdinkuljettajan autonkuljettaja on ollut tietoinen niin lähettäjästä kuin vastaanottajastakin ja hänellä olisi ollut mahdollisuus ilmoittaa tapahtuneesta vahingosta vaikeuksitta sekä lähettäjälle että vastaanottajalle.

Lautakunta katsoo, että rahdinkuljettajan laiminlyönti ilmoittaa tapahtuneesta vahingosta vastaanottajalle tavaran saavuttua perille täyttää törkeän huolimattomuuden tunnusmerkit, josta syystä rahdinkuljettaja ei ole oikeutettu vetoamaan vastaanottajan kannevallan menettämiseen laiminlyödyn reklamaation takia, ja lautakunta katsoo TKSL 40 a §:n 3 momentin nojalla rahdinkuljettajan vastuulliseksi tapahtuneesta vahingosta kokonaisuudessaan.

Päätös oli yksimielinen.

TIEKULJETUSVAKUUTUKSEN VAHINKOLAUTAKUNTA