Haku

7/72/83

« Takaisin Tulosta

Diaarinumero: 7/72/83

Ratkaisu annettu: 14.10.1983

Vakuutusehdot: Tiekuljetuksen yleiset vakuutusehdot 1979

Tapahtumatiedot

Rahdinkuljettajan hallinnassa oleva perävaunullinen auto oli kuljettamassa lähettäjän paperirullaerää 1.12.1982 paikkakunnalta A paikkakunnalle B. Matkalla oli yhtäkkiä tien vasemmalta puolelta vesakosta hypännyt tielle hirvi, jolloin kuljettaja oli yhteentörmäyksen välttääkseen, apukuljettajien samanaikaisesti varoittaessa, jarruttanut voimakkaasti. Tämän seurauksena auto oli suistunut ojaan ja perävaunu kaatunut. Perävaunusta oli 19 paperirullaa pudonnut maahan ja vaurioitunut. Perävaunu oli mitä todennäköisimmin osunut hirveen. Asiasta on suoritettu poliisitutkimus.

Yhtiön kanta

Vakuutusyhtiö katsoo, että rahdinkuljettaja ei ole vastuussa tavaralla aiheutuneesta vahingosta, koska vahingon on katsottava johtuneen tiekuljetussopimuslain 28 §:n tarkoittamasta olosuhteesta, jota rahdinkuljettaja ei ole voinut välttää ja jonka seurauksia hän ei ole voinut ehkäistä.

Lausuntopyyntö

Vakuutusyhtiö pyytää lausuntoa siitä, onko rahdinkuljettaja tiekuljetussopimuslain mukaan kyseisessä tapauksessa vastuussa tavaralla aiheutuneesta vahingosta.

LAUTAKUNNAN LAUSUNTO

Lautakunta katsoo asiakirja-aineiston perusteella selvitetyksi, että syynä vahinkoon on ollut hirven tulo tielle vesakosta. Asiakirjoihin liitetyn poliisitutkintapöytäkirjan perusteella lautakunta katsoo myös selvitetyksi, että hirvi on törmännyt perävaunuun. Hirven ilmestyessä ja apumiehen paikalla istuneen toisen kuljettajan varoittaessa siitä huudolla kuljettaja on vaistomaisesti painanut jarrua. Tämän johdosta vetovaunun peräosa on kulkeutunut ajosuuntaan nähden oikealle ja perävaunu on alkanut heittelehtiä työntäen vetovaunun vasemmalle puolelle ojaan. Tämän seurauksena perävaunu oli kaatunut ja siinä oleva tavara vahingoittunut.

Asiakirjoista lautakunta on saanut sen käsityksen, että hirvi on tullut vesakosta suoraan tielle ilman että sitä olisi voitu aikaisemmin havaita. Kun hirvi lisäksi on törmännyt auton perävaunuun, se on voinut olla autossa olleiden henkilöiden havaittavissa varsin lyhyen hetken.

Kyseiselle tieosuudelle tultaessa on hirvivaroitusmerkki. Kuljettajalta voidaan tämän vuoksi edellyttää alueella tavallista suurempaa valppautta.

Lautakunnan käsityksen mukaan tätä ei kuitenkaan voida tulkita niin, että ajonopeus täytyisi sopeuttaa niin alhaiseksi, että ajoneuvon pysähtyminen olisi mahdollista myös jos sivusta juoksee hirvi auton kylkeen. Sitä seikkaa, että vahinko on sattunut hirvivaroitusalueella, ei siten voida pitää riittävänä, jotta rahdinkuljettaja olisi vastuussa vahingosta.

Edellä olevan perusteella lautakunta katsoo, että vahinko on johtunut olosuhteesta, jota rahdinkuljettaja ei ole voinut välttää.

Mitä tulee kysymykseen olisiko rahdinkuljettaja saattanut ehkäistä tämän olosuhteen seurauksia, lautakunta toteaa, ettei kuljettaja sen mielestä ole menetellyt huolimattomasti painaessaan vaistomaisesti jarrua. Huolimattomasta menettelystä rahdinkuljettaja olisi joka tapauksessa ollut vastuussa. Lautakunta katsoo, että vahinko on esillä olevassa tapauksessa muutoinkin johtunut yksinomaan muusta seikasta kuin kuljettajasta. Tämän perusteella lautakunta katsoo, ettei rahdinkuljettaja esillä olevassa tapauksessa tiekuljetussopimuslain 28 §:n 1 momentin perusteella ole vastuussa syntyneestä vahingosta.

Päätös on syntynyt äänestyksen tuloksena.

Eri mieltä oleva jäsen katsoo, että vahinko on tosin johtunut olosuhteesta, jota rahdinkuljettaja ei ole voinut välttää. Koska kuljettaja kuitenkin pyrkimällä väistämään hirveä on omalla toiminnallaan aiheuttanut kuljetettavana olevan tavaran vahingoittumisen, rahdinkuljettaja on vastuussa vahingosta.

TIEKULJETUSVAKUUTUKSEN VAHINKOLAUTAKUNTA