Diaarinumero: 7/50/82
Ratkaisu annettu: 09.06.1982
Vakuutusyhtiö on pyytänyt Tiekuljetusvakuutuksen vahinkolautakunnan lausuntoa tapauksessa, jossa rahdinkuljettaja on kuljettanut kaksi lähettäjän kuormaamaa, pakkaamatonta purjeveneen mastoa. Kuljetus oli sujunut normaalisti, mutta purettaessa tavaran todettiin vaurioituneen.
Lautakunta on asiakirjoista saanut tietää seuraavaa: Rahdinkuljettaja oli ottanut 27.8.1981 kuljetettavakseen lähettäjän venetelakalta kaksi purjevenettä mastoineen Naantaliin. Veneet ja mastot kuormattiin lähettäjän toimesta tämän hallinosturia käyttäen rahdinkuljettajan kuljetusalustalle. Kuljetettavat tavarat olivat suurelta osin pakkaamattomia lukuun ottamatta mastojen osalta muovikelmua, joka oli kääritty 14 metrin pituisten ja n. 200 kilon painoisten mastojen ympärille. Kuljetus sujui normaalisti, mutta purettaessa mastoja niiden todettiin hankautuneen alustaansa vastaan siten, että niihin oli syntynyt lovia, jotka saattavat vaikuttaa mastojen kestävyyteen. Mastot on valmistettu Ruotsissa, ja ne toimitetaan tehtaalta edellä mainituin tavoin suojattuna Ruotsista veistämön kautta lopulliselle vastaanottajalle. Vakuutusyhtiö on todennut rahdinkuljettajan kuljettaneen varsin vahingonaltista tavaraa, joka ei ollut asianmukaisesti pakattu ja jonka lähettäjä oli kuormannut. Koska mitään epänormaalia ei kuljetuksen aikana ollut tapahtunut, vakuutusyhtiö katsoo, että rahdinkuljettaja ei ole vastuussa vahingosta, koska mastot eivät kestäneet tavanomaisen kuljetuksen aiheuttamia rasituksia. Rahdinkuljettaja on ilmoittanut, että p.o. kuljetukseen oli sisältynyt kaksi purjevenettä mastoineen, että tavaran kuormaamisessa ja kuljetuksessa ei vahinkotapauksessa ollut ilmennyt mitään erikoista aikaisempiin ja myöhempiin toimituksiin verrattuna ja ettei rahdinkuljettajan autonkuljettaja ollut havainnut vaurioita purettaessa mastoja Naantalissa. Rahdinkuljettajan käsityksen mukaan vahinko oli syntynyt siten, että mastot olivat hankautuneet joko toisiinsa taikka niihin parruihin, joiden päälle ne oli kuljetuksen ajaksi kiinnitetty. Lähettäjä on ilmoittanut käytäntönä olevan, että mastot toimitetaan samassa pakkauksessa lopulliselle ostajalle kuin mitä maston valmistaja, yritys A Göteborgissa käyttää toimittaessaan mastot lähettäjälle. Mastot on pakattu superlonkääreisiin niiltä kohdin, joissa mastoissa on ulkonevia heloja ja koko maston päälle on vedetty vahva muovisukka. Lähettäjä ilmoittaa, että pakkaustapa on mastonvalmistajien keskuudessa yleinen ja että mastot läpikäyvät tarkastuksen saavuttuaan Göteborgista tavaran lähettäjälle. Mikäli vaurioita ei ilmene, ei pakkausta avata, vaan masto toimitetaan asiakkaalle samassa pakkauksessa. Tavaran lopullinen vastaanottaja katsoo, että mastot oli asianmukaisesti suojattu ja että rahdinkuljettaja ei olisi saanut ottaa kuljetusta suorittaakseen, jos masto olisi ollut puutteellisesti pakattu. Vaurion luonteen huomioonottaen osakorvaus ei ole mahdollinen, vaan masto on korjauskelvoton. LAUTAKUNNAN LAUSUNTO Lautakunta katsoo selvitetyksi, että rahdinkuljettaja oli saanut lähettäjältä kuljetusmääräyksen, joka koski mm. sittemmin vaurioitunutta mastoa. Lähettäjä oli suorittanut tavaran kuormauksen rahdinkuljettajan kuljetusalustalle omaa hallinosturiaan käyttäen. Kuljetettavat mastot olivat pakatut samalla tavoin kuin ne oli pakattu valmistajan toimesta. Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan lähettäjä oli tarkastanut kyseisen maston ennen lähettämistä ja todennut maston tuolloin olevan kaikin puolin kunnossa. Huomioonottaen Tiekuljetussopimuslain 29 §:n 1 momentin 2. ja 3. kohdan säännökset ei rahdinkuljettaja ole vastuussa tapahtuneesta vahingosta, mikäli se on johtunut tavaroiden puuttuvasta tai puutteellisesta pakkauksesta tai tavaran käsittely ja kuormaaminen on tapahtunut lähettäjän toimesta. Tähän nähden lautakunta katsoo, että rahdinkuljettaja ei ole vastuussa tapahtuneesta vahingosta. Päätös oli yksimielinen. TIEKULJETUSVAKUUTUKSEN VAHINKOLAUTAKUNTA