Haku

6/177/88

« Takaisin Tulosta

Diaarinumero: 6/177/88

Ratkaisu annettu: 24.03.1988

Lausunnonpyytäjä: Vakuutusyhtiö

Tapahtumatiedot

Liikenteenharjoittaja oli ottanut 16.8.1987 kuljetettavakseen uusia autoja lähettäjältä Helsingistä eri vastaanottajille Kuusamoon. Kuljettaja kuormasi autot siinä kunnossa, missä lähettäjä oli antanut ne kuljetettavaksi. Kuljettaja oli kiinnittänyt autot kuormatilaan tavanomaisella tavalla autojen kuljetukseen tarkoitetuilla kiinnitysliinoilla ja -kiiloilla.

Kuljetusauton perävaunun yläkertaan oli kuormattu muun ohessa Audi-merkkinen henkilöauto. Kuljetuksen aikana Audista irtosivat taka-akselin navan kiinnityspultit. Auton pyörä pääsi silloin liikkumaan siten, että jarruputki meni poikki. Jarruputkesta valui jarrunestettä kolmen alapuolella olleen auton päälle, jolloin niiden lakkapinta vahingoittui.

Lausunnonpyytäjän kanta

Lausunnonpyytäjä katsoo rahdinkuljettajan olevan vapaa vastuusta pääasiassa seuraavin perustein.

Kysymyksessä oleva uusi Audi-merkkinen henkilöauto on kuormattu ja kiinnitetty kuormatilaan tavanomaisella, hyväksyttävällä tavalla. Kuljetuksen aikana ei ole tapahtunut mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Vahinkotarkastuksessa on todettu, että auton taka-akselin navan kiinnityspultit ovat irronneet kuljetuksen aikana. Pulttien irtoamisen takia pyörä on päässyt liikkumaan ja auton jarruputki mennyt poikki. Kun kysymyksessä oleva vaurio on aiheutunut tavaran puutteellisesta laadusta, ei rahdinkuljettaja vastaa tapahtuneesta vahingosta. Vaurioituneesta henkilöautosta valuneesta jarrunesteestä alapuolella oleville autoille aiheutuneet vahingot ovat puolestaan johtuneet olosuhteesta, jota rahdinkuljettaja ei ole voinut välttää ja jonka seurauksia hän ei ole voinut ehkäistä, joten rahdinkuljettaja on tässäkin suhteessa TKSL 28 §:n perusteella vastuusta vapaa.

Lähettäjän vakuutusyhtiön kanta

Lähettäjän kuljetusvakuutusyhtiö katsoo rahdinkuljettajan olevan vastuussa syntyneistä vahingoista, koska kuljetettava auto on vahingoittunut sen ollessa rahdinkuljettajan huostassa. Tämän lisäksi vakuutusyhtiö katsoo, että kuljetusvakuutus ei kata samassa kuormassa kuljetetuille muille autoille aiheutuneita vahinkoja.

LAUTAKUNNAN LAUSUNTO

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan on kuljetettujen ajoneuvojen kiinnitystapa rahdinkuljettajan ajoneuvossa tutkittu tarkoin eikä siinä ole todettu huomautettavaa. Erikseen on todettu, että vaurioitunutta Audi-henkilöautoa ei ole kuljetettu akselikiinnityksin.

TKSL 28 §:n nojalla rahdinkuljettajalla ei ole vastuuta tavaran vahingoittumisesta, jos hän näyttää, että vahingoittuminen on johtunut muun ohessa tavaran puutteellisesta laadusta tai olosuhteesta, jota rahdinkuljettaja ei ole voinut välttää ja jonka seurauksia hän ei ole voinut ehkäistä. Lautakunta katsoo, että ilmennyt vaurio kuljetetussa Audi-henkilöautossa ei ole saattanut syntyä puutteellisen kiinnityksen johdosta eikä toisaalta kuljetusrasitus kuljetettavien ajoneuvojen suhteen ole saattanut olla normaalista poikkeavaa, koska mikään muu ajoneuvo ei ole matkan aikana kärsinyt vastaavia vaurioita.

Asiassa suoritettujen tutkimuksien nojalla voidaan päätellä, että syntynyt vaurio on erittäin harvinainen ja mahdollinen periaatteessa vain, mikäli kuljetettava ajoneuvo on kiinnitetty kuljetusajoneuvoon akselistaan.

Lautakunta katsoo rahdinkuljettajan näyttäneen esitettyjen asiakirjojen nojalla, että Audi-merkkisen henkilöauton vaurioituminen on johtunut ajoneuvon puutteellisesta laadusta. Näin ollen lautakunta katsoo TKSL 28 §:n 1 momentin nojalla rahdinkuljettajan olevan vastuusta vapaa tuon henkilöauton osalta.

Mitä tulee vaurioituneen henkilöauton jarruputkesta valuneen nesteen kolmelle alapuolella olleelle henkilöautolle aiheuttamiin vahinkoihin, lautakunta toteaa niiden olevan suora seurannaisvahinko Audi-auton vaurioitumisesta. Vetoaminen TKSL 28 §:n 1 momentin viimeiseen lauseeseen eli olosuhteeseen, jota rahdinkuljettaja ei ole voinut välttää ja jonka seurauksia hän ei ole voinut ehkäistä, edellyttää molempien ehtojen yhtäaikaista toteutumista, ts. sekä sitä, että rahdinkuljettaja ei ole voinut välttää tiettyä olosuhdetta ja sitä, että hän ei ole voinut ehkäistä olosuhteen aiheuttaman vahingon seurauksia.

Käsitellyssä tapauksessa rahdinkuljettaja olisi voinut ehkäistä seuraamukset tapahtumasta, jota hän sellaisenaan ei ole voinut välttää. Rahdinkuljettajan huolenpitovelvollisuus kuljetettavasta tavarasta on jatkuva eikä rahdinkuljettaja vastuusta vapautuakseen tällä perusteella saata vedota siihen, ettei hänellä olisi ollut jatkuvaa mahdollisuutta tarkastaa kuljetettavan tavaran kuntoa ja tällä tavoin suojata alapuolella olevat autot.

Lautakunta katsoo myös, että rahdinkuljettajan hallussa ollut toisen lähettäjän tavara on seurausvahinkona vahingoittunut muun kuljetettavassa tavarassa olleen virheen johdosta. Kun kysymyksessä ei ole ollut TKSL 28 § 1 momentissa tarkoitettu olosuhde eikä muutakaan vapautumisperustetta ole rahdinkuljettajan taholta esitetty eikä näytetty, tulee TKSL 27 §:n 1 momentin yleissäännös sovellettavaksi. Tällä perusteella lautakunta katsoo rahdinkuljettajan olevan vastuussa toisen lähettäjän tavaralle aiheutuneesta seurannaisvahingosta.

Päätös oli yksimielinen.

TIEKULJETUSVAKUUTUKSEN VAHINKOLAUTAKUNTA