Diaarinumero: 6/125/85
Ratkaisu annettu: 31.10.1985
Lausunnonpyytäjä: Vakuutusyhtiö
Vakuutusehdot: Tiekuljetuksen yleiset vakuutusehdot Tapahtumatiedot Rahdinkuljettaja nouti perjantaina 15.2.1985 huolitsijan Helsingin varastolta 2000 kg elintarvikeväriä, joka oli pakattu kolmelle kuormalavalle kymmeneen astiaan. Tavaran lähettäjän nimeämän huolitsijan varastolla työskentelevä henkilö laati rahtikirjan ja tilasi kuljetuksen rahdinkuljettajan välityksellä. Rahtikirjaan ei ollut merkitty kuljetuslämpötilaa koskevia erityisohjeita, eikä pakkauksissakaan ollut merkintää siitä, että tavara olisi jäätymiselle altista. Kuljetus tapahtui umpinaisella kuorma-autolla. Kuorma-auto seisoi Helsingissä lauantain ja sunnuntain välisen ajan ulkona ja tavara toimitettiin vastaanottajalle maanantaina 18.2.1985. Kuormaa purettaessa vastaanottaja totesi tavaran olevan jäässä ja merkitsi rahtikirjaan varauman. Vastaanottajan on selvitetty 27.11.1984 päivätyllä kiertokirjeellään ilmoittaneen mm. kyseessä olevalle rahdinkuljettajalle, että vastaanottaja kuljetusvälineiksi hyväksyisi ainoastaan lämmitettävät umpiautot, jotka on varustettu vakuutusyhtiöiden hyväksymillä lämmityslaitteilla. Lähettäjän ja vastaanottajan kanta Lähettäjä katsoo, että syynä vahinkoon on ollut tavaran ostajan käyttämän kuljetusliikkeen laiminlyönti huolehtia siitä, että kyseisiin kuljetuksiin käytetään kuljetuksen antajan (vastaanottajan) ohjeiden mukaista kalustoa. Vastaanottajan näkemyksen mukaan lähettäjän nimeämä huolitsijan edustaja ei merkinnyt kuljetukseen lämpötilaa eikä lähettäjä ole antanut ohjetta, vaikka tiesi tavaran olevan jäätymisalttiin. Vastaanottaja on myös todennut, että rahdinkuljettaja ei ole noudattanut hänen antamaansa erityisohjetta. Lausunnonpyytäjän kanta Vakuutusyhtiö katsoo, että koska lähettäjä ei ole rahdinkuljettajalle antanut mitään ohjetta kuljetuslämpötilasta, on vahingon katsottava johtuneen lähettäjän virheestä eikä rahdinkuljettajalla näin ollen ole TKSL 28 §:n perusteella vastuuta vahingosta. Lisäksi vakuutusyhtiö on viitannut tiekuljetuksen yleisten vakuutusehtojen kohtaan 1.4.3.10, jonka mukaan vakuutuksesta ei ole korvattava vahinkoa, koska se on johtunut liian suuresta kylmyydestä eikä ole suoranainen seuraus liikenneonnettomuudesta, josta vakuutuksenottaja on vastuussa. Lausuntopyyntö Vakuutusyhtiö pyytää lautakunnan lausuntoa siitä, onko rahdinkuljettaja TKSL:n mukaan vastuussa aiheutuneesta vahingosta. LAUTAKUNNAN LAUSUNTO Lautakunta katsoo selvitetyksi, että rahdinkuljettaja oli saanut lähettäjän edustajalta kuljetusmääräyksen ilman että rahdinkuljettajalle rahtikirjaan tai tavaran pakkaukseen olisi merkitty kuljetuslämpötilaa koskevia erityisohjeita tai merkintää siitä, että tavara oli jäätymiselle altis. Asiakirjoista käy lisäksi ilmi, että kyseisessä tapauksessa tavaran vastaanottaja on muun muassa kyseiselle rahdinkuljettajalle kirjallisesti antanut yleisohjeen siitä, että vastaanottaja edellytti omiin kuljetuksiinsa käytettäväksi ainoastaan lämmityslaittein varustettua kalustoa. Lautakunta toteaa, että rahdinkuljettaja ei TKSL 28 §:n mukaan ole vastuussa tavaran vahingoittumisesta sen kuljetettavaksi ottamisen ja luovuttamisen välisenä aikana, jos hän näyttää, että vahingoittuminen on johtunut mm. lähettäjän virheestä tai laiminlyönnistä, lähettäjän muutoin kuin rahdinkuljettajan virheen tai laiminlyönnin johdosta antamista ohjeista, tavaran puutteellisesta laadusta tai olosuhteista, joita rahdinkuljettaja ei ole voinut välttää ja jonka seurauksia hän ei ole voinut ehkäistä. Lautakunta toteaa, että ajoneuvon hyväksyminen kuljetusta varten ja tavaran huolenpitoa koskevien ohjeiden antaminen rahdinkuljettajalle kuuluu lähettäjälle. Jos rahdinkuljettaja tällaisia ohjeita saamatta tietää tai hänen olisi pitänyt tietää, että tavara on altis vahingoittumiselle esimerkiksi pakkasen johdosta, hän ei kuitenkaan saa toimia siten, että tavara vahingoittuu. Esillä olevassa tapauksessa vastaanottaja on kiertokirjeellään 27.11.1984 ilmoittanut hyväksyvänsä ainoastaan lämmitettävät umpiautot hänelle tulevan tavaran kuljettamisessa. Tämän ilmoituksen ei lautakunnan käsityksen mukaan voida katsoa sisältäneen sellaista nyt kuljetettavan tavaran huolenpito-ohjetta, että rahdinkuljettajan olisi lähettäjän antamien ohjeiden puuttuessa pitänyt menetellä vastaanottajan kiertokirjeen mukaisesti. Asiassa on selvitetty, että lähettäjän edustaja ei ole tehnyt merkintää kuljetettavan tavaran vaatimasta erityislämpötilasta rahtikirjaan eikä ole muutoinkaan informoinut rahdinkuljettajan edustajaa tästä. Tämän perusteella lautakunta katsoo, että rahdinkuljettaja TKSL 28 §:n mukaan ei ole vastuussa kuljetettavaa tavaraa kohdanneesta vahingosta. Edellä olevasta seuraa, ettei vakuutusyhtiö myöskään ole vastuussa vahingosta. Päätös oli yksimielinen. TIEKULJETUSVAKUUTUKSEN VAHINKOLAUTAKUNTA