Diaarinumero: 5/206/90
Ratkaisu annettu: 17.08.1990
Lausunnonpyytäjä: Lähettäjä
Tapahtuma Lautakunta toteaa asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella, että rahdinkuljettaja on 2.10.1989 ottanut kuljetettavakseen betonisia seinäelementtejä Rovaniemeltä Kemiin. Rahdinkuljettajan ajoneuvoyhdistelmän vetoautoon on lastattu seinäelementti ns. viistopukille, jolle elementti on kallistettu yksinään mahdollisimman matalalle painojakauman vuoksi. Tavara on lastattu vahingonkärsineen tehtaalla. Vahingonkärsineen henkilökunta on nostanut elementin torninosturilla lavalle, jossa rahdinkuljettaja on asentanut kuljetuspukit paikoilleen. Elementti on laskettu torninosturilla pukeille rahdinkuljettajan määräämään paikkaan. Näin lastatussa vetoautossa kuljetetun elementin saavuttua perille määräpaikkaansa Kemiin sen on havaittu rikkoutuneen käyttökelvottomaksi. Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että elementti on vaurioitunut kuljetuksen aikana. Vahingon on aiheuttanut osapuolten yhteneväisen käsityksen mukaan se, että vetoauton takimmaisen viistopukkitelineen sijoitus on ollut väärä. Rahdinkuljettaja on sijoittanut telineen liiaksi eteen, jolloin seinäelementin kuormitus on telineisiin nähden ollut väärä. Tällöin elementti on toisesta päästään jäänyt tukematta liian pitkältä matkalta ja tämän seurauksena murtunut keskikohdastaan. Lausuntopyyntö Lautakunnan lausuntoa on pyydetty siitä, onko rahdinkuljettaja vastuussa vahingosta sen vuoksi, että hän on asettanut kuljetuspukit virheellisesti ja ohjannut nosturinkuljettajan asettamaan elementin virheellisesti kuljetuksen ajaksi, vai onko rahdinkuljettaja vastuusta vapaa sen vuoksi, että tavara on kuormattu lähettäjän toimesta, tai että seinäelementti on ollut erityisen altis vahingoittumiselle. LAUTAKUNNAN LAUSUNTO Tiekuljetussopimuslain 29 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohtien perusteella rahdinkuljettaja on vastuusta vapaa, mikäli tavaran vahingoittuminen johtuu sellaisesta erityisestä vaarasta, jonka syynä on tavaran käsittely, kuormaaminen, ahtaaminen tai purkaminen lähettäjän tai vastaanottajan tai jonkun muun heidän puolestaan toimivan henkilön toimesta tai eräiden tavararyhmien erityinen alttius vahingoittumiselle etenkin murtumisen vuoksi. Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos rahdinkuljettaja näyttää, että vahingoittuminen vallinneet olosuhteet huomioon ottaen on voinut johtua tällaisesta erityisestä vaarasta, vahingon oletetaan siitä aiheutuneen, jollei muuta näytetä. Lautakunta katsoo rahdinkuljettajan oman myöntämisenkin perusteella selvitetyksi, että kuljetusvahinko on tapahtunut elementin takimmaisen viistopukkitelineen väärän sijoituksen vuoksi. Tämän virheellisen sijoituksen johdosta elementtiseinän kuormitus telineisiin nähden on ollut väärä, jolloin elementin toinen pää on jäänyt tukematta liian pitkältä matkalta. Tämän seurauksena elementti on kuljetuksen aikana murtunut keskikohdaltaan käyttökelvottomaksi. Lautakunta toteaa, että TKSL 29 §:n 1 momentin 4 kohta ei nyt esillä olevassa tapauksessa tule sovellettavaksi. Lautakunta toteaa, että rahdinkuljettaja on itse asettanut viistopukkitelineen ajoneuvon lavalle ja ohjannut tavaranlähettäjän palveluksessa olleen nosturimiehen laskemaan elementtitaakan rahdinkuljettajan itsensä osoittamaan paikkaan. Lautakunta katsoo, että lähettäjän henkilökunta on toiminut rahdinkuljettajan ohjeiden mukaisesti eikä lähettäjä ole näin ollen kuormannut tai ahdannut tavaraa. Lautakunta katsoo, että TKSL 29 §:n 1 momentin 3 kohta ei myöskään ole sovellettavissa käsiteltävään tapaukseen. Vakuutusyhtiön mainitsemia lautakunnan lausuntoja 3/68/83 ja 13/154/86 ei voi rinnastaa käsiteltävään tapaukseen, koska tapauksessa 3/68/83 ei vaurion aiheuttanutta syytä ole kyetty selvittämään, ja tapauksessa 13/154/86 on kysymyksessä ollut lähettäjän oman toiminnan seurauksena syntynyt vaurio. Lautakunta katsoo, että rahdinkuljettaja on vastuussa tapahtuneesta vauriosta ja toteaa, että tiekuljetuksen yleisten vakuutusehtojen 1.1.1 kohdan perusteella vakuutusyhtiö on velvollinen korvaamaan rahdinkuljettajan nyt todetun vastuun. Päätös oli yksimielinen. TIEKULJETUSVAKUUTUKSEN VAHINKOLAUTAKUNTA