Diaarinumero: 4/238/92
Ratkaisu annettu: 11.06.1992
Lausunnonpyytäjä & vahingonkärsinyt: Vastaanottaja
TAPAHTUMA Vahingonkärsinyt oli 19.6.1990 päivätyllä rahtikirjalla X ja 20.6.1990 päivätyllä rahtikirjalla Y tilannut terminaaliyhtiön kautta alumiiniprofiileja (pituus 6600 mm) paikkakunnalta A ja paikkakunnalta B kuljetettavaksi paikkakunnalle C. Tavarat oli myyty ehdoin \"vapaasti vaunussa paikkakunta B\". Rahdinkuljettajana oli toiminut kuljetusliike. Lähettäjä oli lastannut tavaran trukilla. Kuljetuksen aikana oli tapahtunut välipurkaus ja -lastaus rahdinkuljettajan terminaalissa. Tavara oli tullut perille paikkakunnalle C 26.6.1990, jolloin oli havaittu suojapakkausten olleen rikkoutuneita käpälien kohdalta ja alumiiniprofiilien maalipintojen raapiutuneen. Alumiiniprofiilit oli lastattu ajoneuvoon suoraan harjateräskuorman päälle ilman välipirkkoja. Vahingosta oli heti vastaanotettaessa tehty reklamaatio kumpaankin rahtikirjaan \"Huom! Paketit vaurioituneita 26.6.1990\". Rahdinkuljettajan vakuutusyhtiön vakuutustarkastaja oli 6.7.1990 suorittanut vahinkotarkastuksen, jossa alumiiniprofiilien vauriot oli todettu. Hän oli todennut myös tavaran pakkauksen asialliseksi. Rahdinkuljettajan vakuutusyhtiö, jonka hoidettavaksi rahdinkuljettaja oli siirtänyt vahingon selvittämisen, oli 11.10.1990 kieltäytynyt korvauksesta katsoen tavaran olleen puutteellisesti pakattu. Myös lähettäjän vakuutusyhtiö oli kieltäytynyt korvaamasta vahinkoa katsoen, ettei sen kannalta ollut kysymys vakuutettavasta edusta toimituslausekkeen \"v.v. paikkakunta B\" perusteella. Vahingonkärsinyt oli sittemmin 18.6.1991 vaatinut rahdinkuljettajan vakuutusyhtiöltä asian uudelleenkäsittelyä. Vakuutusyhtiö oli 9.7.1991 ilmoittanut, ettei ollut syytä muuttaa korvausratkaisua ja katsonut vaateen myös vanhentuneeksi TKSL 41 §:n nojalla. Vahingonkärsinyt oli vielä 1992 kääntynyt lähettäjän vakuutusyhtiön puoleen, mutta myös se oli uudistanut hylkäävän korvauspäätöksensä. Vahingonkärsinyt oli kirjeessään 23.3.1992 katsonut, että rahdinkuljettaja oli syyllistynyt törkeään huolimattomuuteen. LAUSUNTOPYYNTÖ Lautakunnalta on pyydetty lausuntoa vahingonkorvausvastuusta ja asiaa hoitaneiden vakuutusyhtiöiden päätöksistä. LAUTAKUNNAN LAUSUNTO Lautakunta toteaa, että se on toimivaltainen antamaan lausuntoja ainoastaan siitä, onko rahdinkuljettaja tiekuljetussopimuslain nojalla vastuussa tapahtuneesta kuljetusvahingosta ja onko rahdinkuljettajan tai hänen vakuutusyhtiönsä korvattava aiheutunut vahinko. Lautakunta katsoo asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella, että kyseinen alumiiniprofiilierä on vahingoittunut sen ollessa rahdinkuljettajan hallussa. Vahinko on ilmeisesti tapahtunut huolimattoman terminaalikäsittelyn aikana. Lautakunta toteaa vastaanottajan asianmukaisesti reklamoineen rahdinkuljettajalle tapahtuneesta vahingosta tavaraa vastaanotettaessa. Lautakunta katsoo reklamaation sisällön riittäväksi huolimatta siitä, että reklamaatiossa on todettu \"pakettien\" vaurioituneen, ei itse tavaran. Lautakunta toteaa edelleen, että todistustaakka teon tai laiminlyönnin väitetystä törkeydestä on sillä, joka vetoaa väitettyyn teon tai laiminlyönnin törkeyteen. Lautakunta toteaa, että lausunnonpyytäjä ei ole esittänyt selvitystä rahdinkuljettajan törkeästä huolimattomuudesta. TKSL 41 §:n 1 momentin 1-kohdan mukaan kuljetusta koskeva kanne on pantava vireille tavaran vahingoittumistapauksessa yhden vuoden kuluessa siitä, kun vahingoittunut tavara on luovutettu vastaanottajalle. Esillä olevassa tapauksessa kanne olisi ollut pantava viimeistään 27.6.1991 vireille. Kun näin ei ole tapahtunut, vahingonkärsinyt on TKSL 41 §:n 4 momentin perusteella menettänyt oikeutensa korvaukseen eikä näin ollen myöskään rahdinkuljettajan vakuutusyhtiöllä ole korvausvelvollisuutta tiekuljetusvakuutuksen perusteella. Päätökseen liitetään lautakunnan kahden jäsenen eriävä mielipide. TIEKULJETUSVAKUUTUKSEN VAHINKOLAUTAKUNTA LIITE \"Lisälausuma lausuntoon nro 4/238/92: Lausunnon sisällöstä olemme yhtä mieltä muiden jäsenten kanssa mutta sen lisäksi haluamme lausua seuraavaa: Vaikka rahdinkuljettajan vakuutusyhtiön vakuutustarkastaja sekä myyjän vakuutusyhtiö ovat todenneet pakkauksen olleen asiallinen ja vahingon on todettu ilmeisesti aiheutuneen huolimattoman terminaalikäsittelyn aikana, rahdinkuljettajan vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen pakkauksen puutteellisuuteen vedoten. Vakuutusyhtiö ei myöskään ollut puhelinkeskustelussa 18.6.1991 vahingonkärsineen kanssa maininnut, että tapaus vanhenee runsaan viikon kuluttua. Vakuutusyhtiön olisi tässä yhteydessä tullut ilmoittaa lähestyvästä kannevallan menetyksestä. Tämän vuoksi katsomme, ettei vakuutusyhtiön tulisi vedota vanhentumiseen vaan sen tulisi lautakuntakäsittelyssä saadun lisämateriaalin perusteella käsitellä tapaus uudelleen. 11.6.1991\"