Diaarinumero: 3/144/86
Ratkaisu annettu: 27.02.1986
Lausunnonpyytäjä: Rahdinkuljettaja
Vakuutusehdot: Tiekuljetuksen yleiset vakuutusehdot 1979 Tapahtumatiedot Rahdinkuljettaja otti 25.4.1985 kuljetettavakseen suklaatehtaalta Suomesta kontillisen suklaamakeisia Kanadaan. Vakuutusyhtiö oli myöntänyt autolle A tiekuljetusvakuutuksen. Auton rikkouduttua kuljetettava kontti jouduttiin siirtämään toiseen autoon, joka oli auto B. Kontilla oli kiire laivattavaksi. Koska vakuutettua ajoneuvoa A ei olisi ehditty korjata ajoissa, jouduttiin käyttämään vara-autoa. Vara-auto jatkoi matkaa Helsinkiin, mutta liukkaan kelin vuoksi se suistui tieltä kohdalla, jolloin perävaunu luisui ojaan ja kaatui. Tämän jälkeen kuljetettavana ollut makeiskontti palautettiin lähettäjälle; silloin havaittiin kuljetetun tavaran vaurioituneen. Lausunnonpyytäjän kanta Kuljetusliike katsoo, että vaikka sillä autolla, jolla konttia kuljetettiin vahinkohetkellä, ei ollut kuljetusvakuutusta, se oli sillä hetkellä ainoa käytettävissä ollut auto. Kuljetusliike katsoo, että alalla sovelletaan käytännössä ns. vara-autojärjestelmää, jossa vahinkoa käsitellään siten kuin se olisi tapahtunut kuljetettaessa tavaraa sellaisella autolla, jolla on kuljetusvakuutus. Lausunnonpyytäjän mielestä kysymyksessä on ollut ylivoimainen este: kuljetusvakuutuksen kohteena ollut auto rikkoutui matkalla ja vakuuttamaton vara-auto oli otettava avuksi, jotta kontti olisi saatu ajoissa satamaan laivattavaksi. Vakuutusyhtiön kanta Vakuutusyhtiö katsoo, että käsiteltävässä tapauksessa kysymys on vakuutusyhtiön vastuusta vahingon sattuessa ajoneuvolle, jolle rahdinkuljettajalla ei ole tiekuljetusvakuutusta. Vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan tiekuljetusvakuutussopimus tehdään jokaista ajoneuvoa tai vetoauton ja perävaunun käsittävää ajoneuvoyhdistelmää varten erikseen. Kuorma-autolla A vakuutusyhtiö ilmoittaa olleen vahingon sattuessa yhtiössä voimassaolevan kuljetusvakuutuksen, sen sijaan autolle, jolle vahinko sattui, ei ollut merkitty vakuutusta. Vakuutusyhtiö ilmoittaa, että koska mitään ns. vara-autojärjestelmää ei siellä tunneta ja koska tiekuljetusvakuutus myönnetään ajoneuvokohtaisena, yhtiö lähtee siitä, että ainoastaan vakuutetuille ajoneuvoille aiheutuneet vahingot kuuluvat tiekuljetusvakuutuksen piiriin. Yhtiö katsoo, että tiekuljetusvakuutuksen myöntäneelle vakuutusyhtiölle ei tule asettaa korvausvastuuta lausuntopyynnössä tarkoitetusta vahingosta. LAUTAKUNNAN LAUSUNTO Lautakunta katsoo asiakirjoista selviävän, että tiekuljetusvakuutuksen myöntänyt vakuutusyhtiö on myöntänyt mm. tiekuljetusvakuutuksen ajoneuvolle A ja että ajoneuvolle B ei ole merkitty vastaavaa vakuutusta. Koska vakuutusyhtiö ei ole myöntänyt tiekuljetusvakuutusta sille rahdinkuljettajan autolle, jolla konttia kuljetettiin vahinkohetkellä, lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö ei ole korvausvelvollinen. Mitään sellaista tiekuljetusvakuutusta ei siis vakuutusyhtiössä ole merkitty, jonka puitteissa liikenneonnettomuuteen joutunut ajoneuvoyhdistelmä kuuluisi jonkin vakuutusyhtiön myöntämän tiekuljetusvakuutuksen piiriin. Päätös oli yksimielinen. TIEKULJETUSVAKUUTUKSEN VAHINKOLAUTAKUNTA