Diaarinumero: 2/190/89
Ratkaisu annettu: 16.03.1989
Lausunnonpyytäjä: Lähettäjä
Tapahtumatiedot Liikenteenharjoittaja on 20 - 30.7.1987 kuljettanut lähettäjän toimeksiannosta puutavaraa tämän sahalaitokselta Mäntyluodon satamaan. Kuljetuksen aikana vallinneen sateisen sään johdosta kuljetettu sahatavara on kastunut osittain siksi, että sitä on kuljetettu peittämättömänä tai siinä suhteessa vajavaisesti peitettynä, että puutavaran päät ovat jääneet peittämättä. Kuljetuksen aikana sahatavarapaketit ovat kastuneet ja homehtuneet sisältä, koska vesi on kuljetussuunnassa päässyt pakettien sisään. Liikenteenharjoittaja on kuljetuksenantajan suostumuksella kuljettanut vastaavaa puutavaraa lähes kymmenen vuoden ajan samalla tavoin peitettynä. Vahinkoja ei aikaisemmin ole sattunut. Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan osapuolet ovat yksimielisiä vahingon syystä ja siitä, että umpiautoa käyttämällä vahinko olisi voitu välttää. Rahdinkuljettajan vastuuvakuutusyhtiö on evännyt kuljetuksenantajan tekemän korvausvaatimuksen vakuutusehtojensa kohdan 14.325 perusteella, jonka mukaan vakuutuksesta ei suoriteta korvausta, jos vahinko on aiheutunut siitä, että tavarakuormaa ei kuljetuksen aikana ollut asianmukaisesti peitetty. Lausunnonpyytäjän kanta Lausunnonpyytäjä katsoo liikenteenharjoittajan olevan vastuussa tapahtuneesta tavaravahingosta, mutta pitää kesän 1987 runsassateisuutta rahdinkuljettajan vastuuta vähentävänä tekijänä. Lausunnonpyytäjä pitää kohtuuttomana vakuutusyhtiön kantaa, jolla vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta rahdinkuljettajan aiheuttamaa vahinkoa. Vakuutusyhtiön kanta Rahdinkuljettajan vastuuvakuutusyhtiö on kieltäytynyt maksamasta vahingosta korvausta sen johdosta, että sen saaman selvityksen mukaan osa kuljetettavista tavaroista on ollut peittämättä ja kastunut kuljetuksen aikana. Vakuutusyhtiön vakuutusehdoissa, jotka ovat olleet voimassa vakuutuksenottajan eli liikenteenharjoittajan ja vakuutusyhtiön välillä, on korvausvelvollisuuden poistavaksi tekijäksi todettu ehtojen kohta 14.325. Sen mukaan vakuutusyhtiö ei suorita korvausta, mikäli vahinko on johtunut siitä, että tavarakuorma ei ollut kuljetuksen aikana asianmukaisesti peitetty, joten vakuutusyhtiö katsoo olevansa korvausvelvollisuudesta vapaa. LAUTAKUNNAN LAUSUNTO Lautakunnalta on pyydetty lausuntoa ainoastaan siitä, voidaanko vakuutusyhtiön vakuutusehtojen kohtaa 14.325 (tiekuljetuksen yleisten vakuutusehtojen kohta 1.4.3.9) soveltaa esillä olevaan tapaukseen vai onko ehtoa pidettävä kohtuuttomana. Asiakirjojen mukaan liikenteenharjoittaja on lähettäjän toimeksiannosta 20 - 30.7.1987 kuljettanut puutavaraa Mäntyluotoon. Kuljetettava puutavara on osittain ollut peittämättä ja osittain puutteellisesti peitettyä, minkä vuoksi se on kastunut sateessa ja sen seurauksena homehtunut ja sinistynyt. Rahdinkuljettaja on tekemässään vahinkoilmoituksessa todennut vahingon syyksi tavaran puutteellisen peittämisen. Toimeksiantaja on nimenomaisesti hyväksynyt tavaransa kuljettamisen avoautossa ja käytetyn peittämistavan. Vahingon tapahduttua kuljetuksen antaja on vaatinut vahingosta korvausta rahdinkuljettajan vastuuvakuutusyhtiöltä, joka on kieltäytynyt korvauksesta vedoten ehtojensa kohtaan 14.325 (tiekuljetuksen yleiset vakuutusehdot vuodelta 1979). Sen mukaan vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta, mikäli vahinko on johtunut siitä, että tavarakuorma ei ollut kuljetuksen aikana asianmukaisesti peitetty. Lautakunta toteaa, että tiekuljetuksen yleiset vakuutusehdot kattavat vakuutusehdoissa määrätyin rajoituksin sen vahingonkorvausvelvollisuuden, jonka alaiseksi vakuutuksenottaja tiekuljetussopimuksesta annetun lain perusteella voi kotimaisessa tai kansainvälisessä kuljetuksessa joutua ajoneuvolta korvausta vastaan tiellä tapahtuneen tavaran kuljettamisen yhteydessä tavaralle tapahtuneesta vahingoittumisesta. Tiekuljetuksen yleisissä vakuutusehdoissa on vakuutusyhtiön vastuuta rajoitettu muun ohessa kohdassa 1.4.3.9 (vastuuvakuutusyhtiö 14.325) siten, että vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on johtunut siitä, että tavarakuorma ei ollut kuljetuksen aikana asianmukaisesti peitetty. Lautakunta toteaa, että tiekuljetusvakuutusta ei ole tarkoitettu kattamaan rahdinkuljettajan TKSL:n mukaista vastuuta kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi rahdinkuljettaja saattaa olla toimeksiantajaansa kohtaan vastuussa vahingosta, jota hänen tiekuljetusvakuutuksensa ei kata. Lautakunta toteaa edelleen kesän 1987 olleen runsassateinen. Lautakunta katsoo tämän seikan edellyttäneen niin toimeksiantajalta kuin rahdinkuljettajaltakin kuljetettavan kosteusaran tavaran käsittelyssä ja suojaamisessa tavanomaista suurempaa huolellisuutta. Tapahtunut vahinko olisi voitu torjua kohtuullisin toimin. Lautakunta katsoo, että sille ei ole esitetty seikkaa, joka velvoittaisi vastuuvakuutusyhtiön poikkeamaan yleisistä vakuutusehdoista rahdinkuljettajan tai toimeksiantajan hyväksi tai tekisi vakuutusehdon soveltamisen tässä tapauksessa kohtuuttomaksi. Edellä esitetyn vuoksi lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan tapahtunutta vahinkoa. Päätös oli yksimielinen. TIEKULJETUSVAKUUTUKSEN VAHINKOLAUTAKUNTA