Diaarinumero: 17/233/91
Ratkaisu annettu: 10.04.1992
Lausunnonpyytäjä: Vakuutusyhtiö
Vahingonkärsinyt: Lähettäjä TAPAHTUMA Lähettäjä oli 22.8.1990 toimittanut yhden lavan valaisimia huolintaliikkeen terminaaliin, josta se lähettäjän laatiman rahtikirjan mukaisesti olisi tullut kuljettaa vastaanottajalle Haminaan. Huolintaliike, joka rahtikirjaan oli merkinnyt itsensä rahdinkuljettajaksi, oli 23.8.1990 antanut lähetyksen kuljetusliikkeen kuljetettavaksi. Kuljetusliike oli ottanut kuljetettavakseen valaisinlavan, joka kuitenkin oli kuljetuksen aikana kadonnut. Huolintaliikkeen vastuuvakuutusyhtiö oli 19.8.1991 suorittanut vahingonkärsineelle korvauksen tiekuljetussopimuksen tehneen asiakkaansa tiekuljetusvakuutuksen perusteella. Vakuutusyhtiö oli 3.10.1991 esittänyt regressivaatimuksen kuljetuksen suorittaneelle kuljetusliikkeelle. Tämän yhtiön vastuuvakuutusyhtiö oli 29.11.1991 torjunut vaatimuksen tiekuljetussopimuslain 41 §:n mukaan vanhentuneena. Huolintaliikkeen vastuuvakuutusyhtiön käsityksen mukaan kuljetus on ollut perättäiskuljetus, kun taas kuljetusliikkeen vastuuvakuutusyhtiö on katsonut, että kysymyksessä on ollut alirahtaussuhde. Lausuntopyyntö Lautakunnan lausuntoa on pyydetty siitä, 1. onko kuljetus tiekuljetussopimuslain 45 §:n tarkoittama perättäiskuljetus? 2. onko takaisinsaantivaatimus kuljetuksen suorittanutta kuljetusliikettä vastaan vanhentunut, kun vaatimus on esitetty yli vuoden kuluttua kuljetuksesta? LAUTAKUNNAN LAUSUNTO Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan tavaran lähettäjä on tehnyt kuljetussopimuksen huolintaliikkeen kanssa. Tavaran lähettäjä on myös tuonut kuljetettavan valaisinlavan huolintaliikkeen terminaaliin. Huolintaliike ei sopimuksen tehneenä rahdinkuljettajana ole lainkaan osallistunut varsinaiseen kuljetukseen, vaan koko kuljetuksen on suorittanut kuljetusliike. Tiekuljetussopimuslain 45 §:n mukaan kysymyksessä on perättäiskuljetus, mikäli useat rahdinkuljettajat perättäin suorittavat kuljetuksen yhden kuljetussopimuksen perusteella. Koska kysymyksessä olevassa tapauksessa huolintaliike ei ole osallistunut kuljetuksen suorittamiseen, kysymyksessä ei ole TKSL 45 §:ssä tarkoitettu perättäiskuljetus, vaan TKSL 10 §:ssä tarkoitettu alirahtaus, jossa sopimuksen tehnyt rahdinkuljettaja on antanut koko kuljetustehtävän apulaisensa - tässä tapauksessa kuljetusliikkeen - suoritettavaksi. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan koko valaisinlähetys on kadonnut kuljetuksen aikana. Tiekuljetussopimuslain 41 §:n 1 momentin 2-kohdan mukaan kuljetusta koskeva kanne on pantava vireille vuoden kuluessa, joka määräaika alkaa, kun tavara on kadonnut, 30 päivän kuluttua sovitusta luovutuspäivästä tai, milloin erityistä luovutuspäivää ei ole sovittu, 60 päivän kuluttua siitä, kun rahdinkuljettaja otti tavaran kuljetettavaksi. Kuljetusliike on ottanut tavaran kuljetettavakseen 23.8.1990. Mainitun lainkohdan nojalla kanne kuljetusliikettä vastaan olisi tullut panna vireille viimeistään 22.10.1991. Vakuutusyhtiö on tehnyt regressivaatimuksen kuljetusliikettä vastaan 3.10.1991 eli mainitun määräajan kuluessa. Regressivaatimus ei ole ollut vanhentunut tekoaikanaan, mutta kanteen nostamisen laiminlyönnin johdosta kanneoikeus on menetetty 22.10.1991. Päätös oli yksimielinen. TIEKULJETUSVAKUUTUKSEN VAHINKOLAUTAKUNTA