Haku

16/232/91

« Takaisin Tulosta

Diaarinumero: 16/232/91

Ratkaisu annettu: 20.01.1992

Lausunnonpyytäjä: Kuljetusvakuutusliike

Vahingonkärsinyt: Lähettäjä

Tapahtuma

Rahdinkuljettaja oli 20.2.1991 ottanut Puhokselta ja Savonlinnasta kuljetettavakseen melamiinipintaista lastulevyä kolmelle vastaanottajalle. Tavaran ensimmäinen purkupaikka oli ollut A, toinen B ja kolmas C.

Tavara oli lastauspaikoissaan kokonaisuudessaan peitetty. Ensimmäisellä purkupaikalla paikkakunnalla A ajoneuvoyhdistelmän perävaunusta oli otettu kuormaa suojaava peite pois purkamista varten, eikä perävaunuun jäänyttä, paikkakunnalle C osoitettua kuormaa ollut uudestaan peitetty.

Tavaran saavuttua määräpaikkaansa paikkakunnalle C vastaanottaja oli havainnut kuorman kastuneen ja ilmoittanut kieltäytyvänsä ottamasta vastaan kastunutta lastulevylähetystä. Tavara oli kuitenkin purettu vastaanottaja tiloihin, osittain sisälle ja osittain ulos. Vastaanottaja oli rahtikirjaan kuitannut tavaran vastaanotetuksi.

Vastaanottaja oli rahdinkuljettajan vakuutusyhtiölle tekemässään vahinkoilmoituksessa katsonut vahingon kokonaishäviöksi. Vakuutusyhtiön tarkastaja oli myös allekirjoittanut mainitun vahinkoilmoituksen. Niin ikään rahdinkuljettaja on tekemässään vahinkoilmoituksessa myöntänyt levyjen olleen kosteita.

Tiekuljetusvakuutusyhtiö oli kieltäytynyt korvaamasta vahingosta osaakaan perustaen kantansa tiekuljetuksen yleisten vakuutusehtojen kohtaan 1.4.3.9, jonka mukaan korvausta ei suoriteta, jos vahinko on johtunut siitä, että tavarakuorma ei kuljetuksen aikana ollut asianmukaisesti peitetty.

Rahdinkuljettaja on puolestaan myöntänyt lastulevyjen kostuneen kuljetuksen aikana. Rahdinkuljettaja on kuitenkin kiistänyt, että kostumisesta olisi aiheutunut koko lastulevyerän kelvottomuuteen johtanut vahinko.

Rahdinkuljettaja on vakuutusyhtiön pyynnöstä järjestänyt uuden tavarantarkastuksen yli kolme kuukautta vahingon jälkeen, jossa tarkastuksessa on todettu levyjen edelleenkin olleen vain vähäisessä määrin vahingoittuneita. Tarkastaja on kuitenkin todennut, että levyt olisi tarkastettava yksitellen vahingon määrittelemiseksi.

Lausuntopyyntö

Lautakunnalta on pyydetty lausuntoa siitä, onko rahdinkuljettaja TKSL:n perusteella vastuussa syntyneestä vahingosta.

LAUTAKUNNAN LAUSUNTO

TKSL 27 §:n mukaan rahdinkuljettaja on vastuussa tavaran vahingoittumisesta sen kuljetettavaksi ottamisen ja luovuttamisen välisenä aikana. Rahdinkuljettajalla ei kuitenkaan ole 27 §:ssä tarkoitettua vastuuta, jos vahingoittuminen on johtunut sellaisesta erityisestä vaarasta, jonka syynä on ollut avonaisen moottoriajoneuvon käyttö ilman peitettä, kun lähettäjä on kotimaisessa kuljetuksessa hyväksynyt sellaisen ajoneuvon käytön.

Lautakunta toteaa rahdinkuljettajan myöntäneen tavaran vahingoittuneen kuljetuksen aikana. Lautakunta toteaa edelleen, että koko tavaraerä on kuormauksen yhteydessä tullut asianmukaisesti peitetyksi ja suojatuksi. Näin ollen rahdinkuljettajan puolesta esitetty käsitys siitä, että lähettäjä olisi hyväksynyt avonaisen, puutteellisesti peitetyn ajoneuvon käytön, ei voi perustua tähän seikkaan.

Kun rahdinkuljettaja ei ole näyttänyt muutakaan seikkaa, joka vapauttaisi hänet vastuusta, lautakunta katsoo TKSL 27 §:n 1 momentin säännöksen tulevan sovellettavaksi ja toteaa siis rahdinkuljettajan olevan vastuussa tapahtuneesta vahingosta.

Lautakunta toteaa edelleen, että vahingon määrästä on esitetty erilaista ristiriitaista näyttöä. Tämän vuoksi lautakunta ei ota kantaa vahingon määrään, vaan se toteaa vain yleisesti, että rahdinkuljettaja ei kuitenkaan ole korvausvelvollinen, jos ja siltä osin kuin vahinko on lisääntynyt sen vuoksi, että vastaanottaja ei ole ryhtynyt tarpeellisiin toimiin haltuunsa jääneen tavaran suojaamiseksi enemmältä vahingolta.

Päätös oli yksimielinen.

TIEKULJETUSVAKUUTUKSEN VAHINKOLAUTAKUNTA