« Takaisin Tulosta

Diaarinumero: 16/187/88

Ratkaisu annettu: 27.04.1989

Lausunnonpyytäjä: Vakuutusyhtiö

Tapahtumatiedot

Kuljetusliike on 16.5.1988 ottanut kuljetettavakseen asfalttiaseman syötinosan Rovaniemeltä Moskovaan. Kuljetuksen aikana hinattavan laitteen oikeanpuoliset jarrurummut ovat vaurioituneet. Teliakselisto on liikkunut kuljetuksen aikana siinä määrin, että jarrurummut ovat rajoittuneet vasta perävaunun runkoon. Tästä syystä jarrurummut ja jarrukengät ovat vaurioituneet. Rahdinkuljettajan ilmoituksen mukaan hinattava laite on joutunut kuljetuksen aikana tien kunnosta johtuen kovaan, joskaan ei tavanomaista kovempaan rasitukseen. Myöhemmin laaditun tarkastuskertomuksen mukaan vaurio on syntynyt siten, että kuljetettava laite on ylittänyt jonkin huomattavan epätasaisen kohdan tiessä tai muualla, jolloin teli keinunrajoittimien puuttuessa on rummuistaan rajoittunut perävaunun runkoon. Tarkastuskertomuksen mukaan perävaunu ei ole tarkoitettu hinattavaksi kovin epätasaisessa maastossa.

Asfalttiaseman syötinosa on vaurioituneena vastaanotettu kuljetuksenantajan huolitsijan toimesta Moskovassa, jolloin vika on havaittu. Vahingosta ei reklamoitu rahdinkuljettajalle, koska vaurio ei näyttänyt kuljetusvauriolta. Sen sijaan tapahtuneesta vahingosta ilmoitettiin lähettäjälle puhelimitse. Tarkoituksena oli hankkia Moskovaan tarpeelliset varaosat, jotta laite olisi saatu Moskovassa korjatuksi. Koska tarvittavien varaosien tuominen Moskovaan olisi ollut kallista ja aikaa vievää, rahdinantaja, huolitsija ja rahdinkuljettaja olivat sopineet, että vaurioitunut asfalttiaseman syötinosa toimitetaan takaisin Rovaniemelle, jossa se tultaisiin korjaamaan.

Osapuolet olivat Moskovassa sopineet, että vahinko selvitettäisiin ja siitä reklamoitaisiin vasta laitteen tultua palautetuksi Suomeen.

Lausunnonpyytäjän kanta

TKSL 28 §:n nojalla rahdinkuljettajalla ei ole vastuuta tavaran vahingoittumisesta, jos hän näyttää, että vahingoittuminen on johtunut lähettäjän tai vastaanottajan virheestä tai laiminlyönnistä, tämän muutoin kuin rahdinkuljettajan virheen tai laiminlyönnin johdosta antamista ohjeista, tavaran puutteellisesta laadusta tai olosuhteesta, jota rahdinkuljettaja ei ole voinut välttää ja jonka seurauksia hän ei ole voinut ehkäistä. Kun lähettäjän tehtävänä on ollut saattaa tavara kuljetuskuntoon kuljetettavan matkan rasitukset huomioon ottaen ja kun vahinko on aiheutunut kyseisellä tieosuudella normaalisti vallinneissa kuljetusolosuhteissa, lausunnonpyytäjä katsoo, että rahdinkuljettajalla ei ole TKSL 28 §:n perusteella vastuuta tavaran vahingoittumisesta, koska vahingoittuminen on johtunut lähettäjän laiminlyönnistä ja tavaran puutteellisesta laadusta.

Lähettäjän kanta

Lähettäjä katsoo rahdinkuljettajan olevan vastuussa tapahtuneesta vahingosta pääasiassa seuraavien perustein:

Teliakseliston suunnittelussa on teliakselistolle mitoitettu liikkumatilaa niin paljon, ettei vahinko ole voinut tapahtua olosuhteissa, joihin vakuutusyhtiö viittaa. Aseman telistön on ollut pakko olla "luonnottomassa" asennossa, jotta vaurio olisi voinut syntyä. Ammattimaista liikennettä harjoittavan autonkuljettajan on täytynyt huomata jotakin erikoista tapahtuneen, jos eturumpu nousee 260 mm ja takarumpu 370 mm ja jopa siten, että jarrukengän satulat ovat rikkoutuneet. Lähettäjä epäilee telin oikaisseen jossakin liittymässä ja toteaa asfalttiaseman olevan nimenomaisesti suunniteltu myös pitkiä hinauksia varten.

LAUTAKUNNAN LAUSUNTO

Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan rahdinkuljettaja on 16.5.1988 ottanut kuljetettavakseen Rovaniemeltä asfalttiaseman syötinosan Moskovaan. Kuljetuksen aikana asfalttiaseman syötinosan oikeanpuoleiset jarrurummut ovat vaurioituneet, koska teliakselisto on liikkunut kuljetuksen aikana siinä määrin, että jarrurummut ovat rajoittuneet vasta perävaunun runkoon. Sen vuoksi jarrurummut ja -kengät ja jarrukengän satulat ovat vaurioituneet. Saadun selvityksen mukaan tieolosuhteet ovat olleet vaikeat, mutta eivät tavanomaista vaikeammat vuodenaikaan nähden.

Laaditun vahinkotarkastuskertomuksen mukaan vaurio on syntynyt siten, että kuljetettava laite on ylittänyt jonkin huomattavan epätasaisen kohdan tiessä tai muualla, jolloin teli keinunrajoittimien puuttuessa on rummuistaan rajoittunut perävaunun runkoon. Asfalttiaseman syötinosaa ei ole tarkoitettu hinattavaksi kovin epätasaisessa maastossa, mutta se on suunniteltu hinaten kuljetettavaksi ja kestämään normaalit kuljetusrasitukset.

TKSL 27 §:n 1 momentin nojalla rahdinkuljettaja on vastuussa tavaran vahingoittumisesta sen kuljetettavaksi ottamisen ja luovuttamisen välisenä aikana. TKSL 28 §:n nojalla rahdinkuljettajalla ei kuitenkaan ole vastuuta tavaran vahingoittumisesta, jos hän näyttää, että vahingoittuminen on johtunut lähettäjän tai vastaanottajan virheestä tai laiminlyönnistä, tavaran puutteellisesta laadusta tai olosuhteesta, jota rahdinkuljettaja ei ole voinut välttää ja jonka seurauksia hän ei ole voinut ehkäistä.

Lautakunta katsoo asfalttiaseman syötinosan ja sen kuljetusakseliston yhdeksi kokonaisuudeksi, joten jarrurumpuihin syntynyt vaurio on luonteeltaan tavaravaurio.

Lautakunta toteaa, että asfalttiaseman syötinosaan ei ollut asennettu jarrurumpujen rajoittimia eikä jousitusta. Näiden varusteiden puuttuminen on saattanut vaikuttaa vahingon syntymiseen ja puuttumista voidaan pitää puutteellisuutena kuljetettavan tavaran laadussa.

Lautakunta toteaa toisaalta, että hinattavan laitteen jarrurumpujen liikkumavara on ollut 26–37 cm, jonka toleranssin on normaaliolosuhteissa katsottava olevan riittävän. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan tapahtunut vahinko on aiheuttanut erittäin voimakkaan tärähdyksen kuljetettavassa laitteessa, koska myös jarrukengän satulat ovat vaurioituneet.

TKSL 28 §:n 1 momentin nojalla rahdinkuljettajalla on näyttövelvollisuus lainkohdassa mainittujen vapautusperusteiden olemassaoloon. Rahdinkuljettaja on näyttänyt, että hinattavan laitteen rakenne (jarrurumpujen rajoittimien ja jousituksen puute) on saattanut myötävaikuttaa tapahtuneeseen vahinkoon, mutta rahdinkuljettaja ei ole näyttänyt, että vahinko on yksin siitä aiheutunut.

Edellä kerrotun perusteella lautakunta katsoo, että rahdinkuljettaja on TKSL 27 §:n 1 momentin nojalla vastuussa tapahtuneesta vahingosta, mutta että vahinkoon on ollut myötävaikuttamassa hinattavan laitteen puutteellinen laatu (jarrurumpujen rajoittimien ja jousituksen puute), josta puolestaan kuljetuksenantaja on vastuussa.

TKSL 30 §:n mukaan, jollei rahdinkuljettaja 28 §:n mukaan ole vastuussa joistakin niistä seikoista, jotka ovat aiheuttaneet vahingoittumisen, hän vastaa kuitenkin siinä määrin kuin ne seikat, joista hän on vastuussa, ovat vaikuttaneet vahingoittumiseen.

Lautakunta katsoo TKSL 28 §:n 1 momentin ja 30 §:n nojalla, että rahdinkuljettajan vastuu tapahtuneesta vahingosta rajoittuu puoleen (1/2) tapahtuneen vahingon määrästä.

Lautakunnan päätös on syntynyt äänestyksen jälkeen. Lautakunnan kolmen vähemmistöön jääneen jäsenen eriävä mielipide on tämän lausunnon liitteenä.

TIEKULJETUSVAKUUTUKSEN VAHINKOLAUTAKUNTA

LIITE:

ERIÄVÄ MIELIPIDE LAUSUNTOON 16/187/88

TKSL 27 §:n 1 momentin nojalla rahdinkuljettajan vastuu rajoittuu tavaran vahingoittumiseen. Esillä olevassa tapauksessa on asfalttiaseman syötinosaa pidettävä mielestämme laissa tarkoitettuna tavarana ja kuljetusakselistoa puolestaan rahdinkuljettajan haltuun annettuna kuljetusvälineenä.

Kun kyseessä ei näin ollen ole mielestämme tavaraan kohdistunut vahinko, ei lautakunnan olisi tullut ottaa asiaa tutkittavakseen.