Diaarinumero: 16/170/87
Ratkaisu annettu: 28.01.1988
Lausunnonpyytäjä: Vakuutusyhtiö
Tapahtumatiedot Rahdinkuljettajan auto on 31.10.1986 noutanut lähettäjän tehtaalta 22 pallettia selluloosaa. Lähettäjä on lastannut selluloosan suursäkeissä palleteille, jotka puolestaan on lastattu perävaunuun kahteen kerrokseen päällekkäin ajoneuvon kuljettajan läsnäollessa. Tavara on kuljetettu lähettäjän tehtailta Saksan Liittotasavaltaan, jonne ajoneuvo kuormineen on saapunut 7.11.1986. Avattaessa perävaunun ovia määräpaikassa on yksi 1000 kilon painoinen säkki pudonnut maahan ja rikkoutunut. Tällöin on 600 kiloa selluloosaa, arvoltaan mk 7.166,45, tuhoutunut käyttökelvottomaksi. Vahinkotarkastuksessa on todettu yhden auton takaosassa alemmassa kerroksessa olleista säkeistä litistyneen kuljetuksen aikana, jolloin sen päällä ollut säkki on päässyt siirtymään. Auton ovea avattaessa viimeksi mainittu säkki on pudonnut maahan ja vahingoittunut. Tarkastuskertomuksen mukaan säkit eivät kestä päällekkäinlastausta. Lausunnonpyytäjän kanta Lausuntoa pyytäneen vakuutusyhtiön käsityksen mukaan kuljetusliike on tapahtuneesta vahingosta vastuussa, koska ulkomaankuljetuksissa rahdinkuljettajan tulee, toisin kuin kotimaankuljetuksissa, tarkastaa myös lähettäjän suorittaman lastauksen asianmukaisuus ja riittävyys. Kyseisessä tapauksessa rahdinkuljettaja on ilman varaumia hyväksynyt lastauksen huolehtimatta kuitenkaan hänelle kuuluvasta tavaran sidonnasta ja tuennasta. Rahdinkuljettajan ja sen vakuutusyhtiön kanta Vakuutusyhtiö/rahdinkuljettaja katsovat kuljetusliikkeen olevan tapahtuneesta vahingosta vastuusta vapaa pääasiassa seuraavin perustein. Lähettäjä on lastannut suursäkit autoon. Autoon ei ole tämän jälkeen lastattu muuta tavaraa, vaan se on ajettu suoraan vastaanottajalle. Tarkastusraportin mukaan säkit ovat olleet palleteilla kahteen kerrokseen lastattuina. Tarkastuskertomuksessa on todettu, että säkit eivät kestä päällekkäinlastausta. Kun kuljettajalla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa lähettäjän suorittamaan lastaukseen, kysymyksessä on lähettäjän suorittama virheellinen ja puutteellinen lastaus, josta rahdinkuljettaja ei ole vastuussa. LAUTAKUNNAN LAUSUNTO Asiakirjojen mukaan lähettäjä on lastannut selluloosan 31.10.1986 kuljettajan läsnä ollessa rahdinkuljettajan ajoneuvoon 1.000 kilon suursäkeissä kuormalavoille kahteen kerrokseen päällekkäin. Keskeytymättömän kuljetuksen aikana yksi ajoneuvon takaosassa sijainneista, alemmassa kerroksessa olleista suursäkeistä on litistynyt. Tämän seurauksena sen päälle lastattu säkki on päässyt siirtymään, auton ovia avattaessa pudonnut maahan ja vahingoittunut. Asiakirjoista selviää edelleen, että säkit eivät ole tarkoitetut kestämään päällekkäinlastausta. Hallituksen esityksessä tiekuljetuslainsäädännöksi todetaan (s. 21) TKSL 29 §:n 1 momentin 2-kohdan perusteluissa, että mikäli lähettäjä on pakannut puutteellisesti tavaran, joka laatunsa puolesta pakkaamattomana tai puutteellisesti pakattuna on altis vähentymiselle tai vahingoittumiselle, hän saa itse kärsiä tästä aiheutuvat haitalliset seuraukset. Rahdinkuljettaja voi tämän vuoksi vastuuvapausperusteenaan vedota siihen, ettei sellaista tavaraa, jonka tulee olla pakattuna kestääkseen tavanomaisen kuljetukseen liittyvän rasituksen, ollut pakattu tai että se oli puutteellisesti pakattu. Sen sijaan rahdinkuljettaja ei voi vedota siihen, että tavara on kuljetuksen aikana joutunut tavanomaista suuremman rasituksen kohteeksi. Saman momentin 3-kohdan mukaan rahdinkuljettajalla ei ole 27 §:ssä tarkoitettua vastuuta, jos tavaran vahingoittuminen johtuu sellaisesta erityisestä vaarasta, jonka syynä on muun muassa tavaran kuormaaminen tai ahtaaminen lähettäjän toimesta. Pykälän 2 momentin mukaan, jos rahdinkuljettaja näyttää, että vahingoittuminen vallinneet olosuhteet huomioon ottaen on voinut johtua tällaisesta vaarasta, vahingon oletetaan siitä aiheutuneen, jollei muuta näytetä. Esillä olevassa tapauksessa on riidatonta, että lähettäjä on suorittanut tavaran lastauksen. Rahdinkuljettajan autonkuljettaja on ollut läsnä lastausta suoritettaessa. Selvitystä ei ole esitetty siitä, että lastaus olisi suoritettu autonkuljettajan johdon alaisena. Kansainvälisessä oikeuskäytännössä on katsottu, että lastauksen ja ahtaamisen suorittanut osapuoli on myös vastuussa lastin kiinnittämisestä. Yllä esitetyn perusteella lautakunta toteaa, että lähettäjän lastatessa painavaa tavaraa hänen on myös huolehdittava lastin tarpeellisesta kiinnittämisestä. Siitä, että rahdinkuljettajan on TKSL 12 §:n 2 momentin nojalla tarkastettava tavaran ja sen pakkauksen havaittavissa oleva tila, ei seuraa, että hänen myös olisi tarkastettava lastauksen suorittamistapa. Kysymyksessä olevassa tapauksessa palletoidut säkit ovat olleet ilmeisen virheettömät lastauksen aikana ja kuljettajalla on ollut oikeus olettaa tavaran pakkausten kestävän normaalin kuljetuksen rasitukset. Asiakirjoista ei käy ilmi, että tavara olisi joutunut kohtuuttomalle kuljetusrasitukselle alttiiksi. Saadun selvityksen mukaan vahinko on aiheutunut siitä, että kuljetettavan tavaran pakkauksena käytetty säkki on kuorman alemmassa kerroksessa litistynyt, jolloin sen päälle lastattu toinen säkki on päässyt siirtymään ja ajoneuvon ovia avattaessa putoamaan maahan. Vahinkotarkastuksessa on todettu, että pakkauksena käytetyt säkit eivät ole tarkoitetut kestämään päällekkäinlastausta. Kun lähettäjän velvollisuutena on ollut lastata ja sen lisäksi myös ahdata ja kiinnittää nyt kysymyksessä ollut tavara, ja kun vahinko vallinneet olosuhteet huomioon ottaen on voinut johtua tavaran puutteellisesta pakkauksesta ja lähettäjän suorittamasta lastauksesta, lautakunta katsoo TKSL 29 §:n 1 momentin 2-kohdan sekä 2 momentin nojalla, että rahdinkuljettaja ei ole vastuussa tapahtuneesta vahingosta. Päätös oli yksimielinen. TIEKULJETUSVAKUUTUKSEN VAHINKOLAUTAKUNTA