Diaarinumero: 14/57/82
Ratkaisu annettu: 02.09.1982
Vakuutusyhtiö on pyytänyt Tiekuljetusvakuutuksen vahinkolautakunnan lausuntoa tapauksessa, jossa rahdinkuljettajan ajoneuvo kuljettaessaan tavaraa Ruotsista Suomeen oli joutunut liikenneonnettomuuteen. Kuljetettavalle tavaralle ei aiheutunut vahinkoa, mutta tapahtumasta aiheutui erilaisia kustannuksia tavaran saamiseksi ajoissa perille.
Lautakunta on saanut asiakirjoista tietää seuraavaa: Rahdinkuljettaja oli ottanut kuljetettavakseen erän teollisuuskemikaaleja ruotsalaiselta lähettäjältä vastaanottajalle Helsinkiin. Sankassa lumisateessa rahdinkuljettajan ajoneuvo törmäsi Ruotsissa toiseen ajotielle pysähtyneeseen rekka-autoon vaurioituen kuljetuskelvottomaksi. Estääkseen tavaran kuljetuksen viivästymisen rahdinkuljettaja oli hankkinut toisen liikennöitsijän ajoneuvon, jolla tavara kuljetettiin vastaanottajalle sovitussa ajassa. Tästä aiheutui rahdinkuljettajalle erinäisiä kuluja. Vakuutusyhtiö katsoo, että rahdinkuljettaja itse vastaa sopimusvelvoitteensa täyttämisestä aiheutuvasta riskistä ja että rahdinkuljettajan kustannukset kuorman edelleenkuljetuksesta kolaripaikalta, siirrosta toiseen ajoneuvoon sekä tavaran jatkotoimituksen viivästymisen estämisestä eivät ole tiekuljetuksen yleisten vakuutusehtojen mukaan vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvia. Vastaanottaja katsoo rahdinkuljettajan toimineen tapauksen edellyttämällä tavalla siten, että viivästystä ei päässyt syntymään kuljetettavan tavaran osalta. Vastaanottaja katsoo, että tapauksessa on kysymys kuljetusvastuusta ja että rahdinkuljettaja on oikeutettu vakuutuskorvaukseen. Kuljetusliike katsoo vakuutusyhtiön olevan korvausvelvollinen ja viittaa siihen, että vakuutussopimuslain 52 §:ää on sovellettava rinnan tiekuljetussopimuslain 27 §:n tavaran luovutusta koskevien viivästymistapausten yhteydessä. LAUTAKUNNAN LAUSUNTO Lautakunta katsoo, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei ole kysymys sellaisesta tiekuljetussopimuslaissa tarkoitetusta vahingosta, joka tämän lain säännösten perusteella olisi korvattava. Lautakunta katsoo kuitenkin kuljetusvakuutusehtojen 4.7 kohdan sekä vakuutussopimuslain 52 §:n perusteella, että vakuutuksenantajan tulee korvata sellaiset kustannukset, jotka liittyvät kuljetettavan tavaran siirtämiseen lähimpään turvalliseen paikkaan. Lähemmän selvityksen puuttuessa lautakunta ei kuitenkaan katso voivansa lausua mitään tällaisen korvauksen määrästä. Päätös oli yksimielinen. TIEKULJETUSVAKUUTUKSEN VAHINKOLAUTAKUNTA