Diaarinumero: 13/214/90
Ratkaisu annettu: 04.01.1991
Lausunnonpyytäjä: Vakuutusyhtiö
Rahdinkuljettaja: Hinausliike Vahingonkärsinyt: Hinaustehtävän antaja TAPAHTUMA Rahdinkuljettaja oli illalla 17.5.1990 saanut tehtäväkseen hinata, tarkemmin sanottuna nostaa ylös paikkakunnan A kaatopaikalla maahan vajonneen pyöräkuormaajan, jonka omistaa vahingonkärsinyt. Rahdinkuljettaja oli kiinnittänyt vaijerin ja ketjun kahdenkertaisena pyöräkuormaajan vetolaitteeseen. Pyöräkuormaaja piti ensin vetää ylös rampista penkan päälle. Kun pyöräkuormaajaa oli nostettu arviolta noin puoli metriä, yksi nostossa käytetyn ketjun lenkki katkesi, jonka seurauksena pyöräkuormaaja oli irronnut, vajonnut penkan reunaa alaspäin ja vaurioitunut. Rahdinkuljettaja on katsonut, että pyöräkuormaajan ylösnosto ei ole tiekuljetussopimuslain 1 §:ssä tarkoitettu kuljetustehtävä. Lausuntopyyntö Lautakunnalta on pyydetty lausuntoa siitä, onko rahdinkuljettaja vastuussa tiekuljetussopimuslain perusteella vahingonkärsineen omistaman pyöräkuormaajan vahingoittumisesta. Lautakunnalta on samoin pyydetty lausuntoa siitä, korvaako tiekuljetusvakuutus kyseisen vahingon. LAUTAKUNNAN LAUSUNTO Tiekuljetussopimuslain 1 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan vastikkeelliseen sopimukseen moottoriajoneuvolla tapahtuvasta tavaran kuljetuksesta. Kysymyksessä olevassa tapauksessa hinattavaksi, ts. ylös nostettavaksi otettu kauhakuormaaja on ollut kuljetuksen kohteena. Lautakunta katsoo kysymyksessä olevan tiekuljetussopimuslain 1 §:n 1 momentin mukainen tiekuljetussopimus ja mainitun lain säännöksiä on siis sovellettava tapahtuneeseen kuljetukseen. Lautakunta toteaa edelleen, että rahdinkuljettaja on pääsääntöisesti tiekuljetussopimuslain 27 §:n mukaan vastuussa tavaran vahingoittumisesta sen kuljetettavaksi ottamisen ja luovuttamisen välisenä aikana. Tätä vastuuta ei rahdinkuljettajalla tiekuljetussopimuslain 28 §:n mukaan kuitenkaan ole, mikäli hän näyttää, että vahingoittuminen on johtunut lähettäjän virheestä tai laiminlyönnistä, tavaran puutteellisesta laadusta tai olosuhteista, joita rahdinkuljettaja ei ole voinut välttää tai joiden seurauksia hän ei ole voinut ehkäistä. Asiakirjoista ilmenee, että kuljetustehtävän kohteena on ollut maahan vajonnut pyöräkuormaaja. Rahdinkuljettaja on näyttänyt noudattaneensa tarpeellista huolellisuutta kiinnittäessään nostoa varten kahdenkertaiset ketjut nostettavaan pyöräkuormaajan vetolaitteeseen. Ketjujen vahvuus on lautakunnan käsityksen mukaan ollut riittävä verrattuna pyöräkuormaajan omaan painoon. Lautakunta toteaa, että kysymyksessä oleva kuljetustehtävä on tapahtunut olosuhteissa, jotka usein ovat ennalta arvaamattomat ja joissa pelastettava tavara on erityisen altis vahingoille. Lautakunta katsoo, että vahinko on tapahtunut olosuhteissa, joita rahdinkuljettaja ei ole voinut välttää tai joiden seurauksia hän ei ole voinut ehkäistä, josta syystä lautakunta toteaa tiekuljetussopimuslain 28 §:n 1 momentin nojalla rahdinkuljettajan olevan vastuusta vapaan. Yllä olevan seurauksena lautakunta toteaa niin ikään, että vahinkoa ei ole korvattava rahdinkuljettajan tiekuljetusvakuutuksesta. Päätös oli yksimielinen. TIEKULJETUSVAKUUTUKSEN VAHINKOLAUTAKUNTA