Diaarinumero: 12/200/89
Ratkaisu annettu: 13.12.1989
Lausunnonpyytäjä: Vastaanottaja
Tapahtumatiedot Vastaanottaja on tilannut Hollannista erän lasia toimitettavaksi Iisalmeen. Lasilähetys on saapunut Helsinkiin, josta se on ollut tarkoitus toimittaa kotimaan kuljetuksena Iisalmeen. Vastaanottajan huolitsija on lähettäjänä lastannut lasierän rahdinkuljettajan ajoneuvoon Helsingissä 3.11.1988. Lähettäjän (terminaalin) työntekijät ovat odottaneet, että kuljettaja olisi sitonut lastin. Lähettäjän edustajat ovat pitäneet laatikoista kiinni sillä aikaa kun rahdinkuljettajan edustaja on kiinnittänyt yhden kiinnityshihnan lasilaatikoiden yli. Tämän jälkeen rahdinkuljettajan edustaja on pyytänyt lähettäjää hakemaan puutavaraa lastilaatikoiden reivaamiseksi lavaan kiinni. Rahdinkuljettajan edustaja puolestaan on poistunut hakemaan lastilasta toista sidontaliinaa, jolloin lasilaatikot ovat kaatuneet ja särkyneet. Lausunnonpyytäjän kanta Lausunnonpyytäjä katsoo rahdinkuljettajan olevan aina vastuussa tavaran sijoittelusta ja tukemisesta ajoneuvoon. Vahinko on tässä tapauksessa selvästi aiheutunut rahdinkuljettajan huolimattomuudesta, joten rahdinkuljettaja on korvausvastuussa. Vahinkoa kärsinyt on tekemällä huomautuksen rahtikirjaan osoittanut, että vahinkoa on syntynyt. Rahdinkuljettajan on osoitettava jokin tiekuljetussopimuslaissa oleva vastuustavapauttamisperuste välttääkseen vastuun. Rahdinkuljettajan vakuutusyhtiö on virheellisesti soveltanut tavaraliikenteen yleisiä kuljetusehtoja. Lausunnonpyytäjällä ja rahdinkuljettajalla ei ole voimassa jatkuvaa asiakassuhdetta. Vahinkoa kärsineellä ei näin ollen ole tietoa eikä hänen voida olettaa tietäneenkään tavaraliikenteen yleisistä kuljetusehdoista, joten niiden ei voida katsoa tulleen kuljetussopimuksen osaksi, eikä noita ehtoja voida tapaukseen soveltaa. Vakuutusyhtiön kanta Rahdinkuljettajan vakuutusyhtiö katsoo rahdinkuljettajan olevan vastuusta vapaa pääasiassa seuraavin perustein. Sekä rahdinkuljettajalta että lähettäjältä saatujen selvitysten mukaan lasilähetys on kaatunut ja vahingoittunut lastauksen aikana. Tiekuljetussopimuslaissa ei määritellä sitä, kenen tehtävänä on suorittaa lastaus. Tästä johtuen ja koska muuta ei ole osoitettu, on lastaukseen sovellettava tavaralinjaliikenteen yleisiä kuljetusehtoja, joiden on katsottava olevan voimassa kuljetusalan ammattilaisten, tässä tapauksessa rahdinkuljettajan ja lähettäjän (terminaalin) välillä. Tavaralinjaliikenteen yleisten kuljetusehtojen 12 §:n mukaan lähettäjä kuormaa sen tavaran, jonka rahdinkuljettaja noutaa hänen luotaan. Mikäli kyseessä on ajoneuvo, jossa kuormauksen aikana on kuljettaja, tämän tehtävänä on valvoa ja avustaa kuormausta kuormatilassa. Säännöksessä asetetaan lastausvastuu lähettäjälle ja kuljettaja toimii kuormatilassa vain lähettäjän lukuun ja hänen vastuullaan. Tässä tapauksessa lasin vahingoittuminen on tapahtunut lastauksen aikana, jolloin rahdinkuljettaja ei ole vielä ottanut laseja TKSL 27 §:n tarkoittamalla tavalla kuljetettavaksi. LAUTAKUNNAN LAUSUNTO Asiakirjasta saatavan selvityksen mukaan muun muassa huolintatoimintaa harjoittava liike on antanut kuljetusliikkeen tehtäväksi kuljettaa 3.11.1988 lasierän Helsingistä Iisalmeen. Kuljetustehtävän on kuljetusliikkeen puolesta ottanut hoitaakseen toinen rahdinkuljettaja. Mainittu kuljetusliike on noutanut tavaran lähettäjän varastosta Helsingistä. Lähettäjän henkilökunta on ajanut lasia sisältävät lastilaatikot trukilla rahdinkuljettajan kuormatilaan ja odottanut, että kuljettaja sitoisi lastin. Lähettäjän edustajat ovat pitäneet laatikoista kiinni, kun rahdinkuljettajan edustaja on sitonut laatikot yhdellä kiinnityshihnalla. Rahdinkuljettajan edustaja on pyytänyt lähettäjän henkilökuntaa hakemaan puutavaraa laatikoiden tukemiseksi lavaan kiinni, jolloin lähettäjän edustajat ovat poistuneet lastitilasta. Samanaikaisesti rahdinkuljettajan edustaja on poistunut lastitilasta hakemaan lisäsidontaliinoja. Tällä välin lasilaatikot ovat kaatuneet ja särkyneet. Tiekuljetussopimuslain 27 §:n nojalla rahdinkuljettaja on vastuussa mainitussa laissa tarkemmin määritellyin rajoituksin tavaran katoamisesta, vähentymisestä tai vahingoittumisesta sen kuljetettavaksi ottamisen ja luovuttamisen välisenä aikana. TKSL:ssa ei ole säännöksiä siitä, kenen on lastattava ja tuettava kuljetettava tavara. Lautakunta katsoo, että lastaus- ja ahtausvelvollisuus on ratkaistava kuljetussopimuksen sisällön perusteella, ja, mikäli tästä ei ole kuljetussopimuksessa mainittu, on noudatettava alalla vallitsevaa yleistä tapaa. Lautakunta katsoo, että niin lähettäjä kuin rahdinkuljettajakin ovat kuljetusalan ammattilaisia ja velvollisia tuntemaan alalla vallitsevat määräykset. Tavaralinjaliikenteen yleiset kuljetusehdot ovat Suomessa laajalti tunnetut. Lautakunta katsoo tässä tapauksessa, että kuljetussopimuksen sopijapuolet ovat velvollisia tuntemaan ne. Mainittujen ehtojen 12 §:n mukaan lähettäjä on kuormausvastuussa sen tavaran osalta, jonka rahdinkuljettaja noutaa hänen luotaan. Kyseistä ehtoa ei voida pitää alalla poikkeuksellisena. Paikalla mahdollisesti oleva kuljettaja on velvollinen valvomaan ja avustamaan kuormausta kuormatilassa, mutta tässä ominaisuudessa hän toimii lähettäjän lukuun ja lähettäjän vastuulla. Lautakunta katsoo, että vahingon tapahtuessa tavaraa ei vielä ole TKSL 27 §:n mukaisesti otettu kuljetettavaksi, vaan tavara on lastauksen aikana ollut lähettäjän hallussa. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että rahdinkuljettaja on vastuusta vapaa tapahtuneessa vahingossa. Päätös oli yksimielinen. TIEKULJETUSVAKUUTUKSEN VAHINKOLAUTAKUNTA