Haku

11/54/82

« Takaisin Tulosta

Diaarinumero: 11/54/82

Ratkaisu annettu: 09.06.1982

Rahdinkuljettaja on pyytänyt Tiekuljetusvakuutuksen vahinkolautakunnan lausuntoa tapauksessa, jossa kuljetettava tavara oli vahingoittunut sen johdosta, että vastaanottajalle oli ilmoitettu väärän tavaran olevan tulossa, jolloin vastaanottaja oli antanut rahdinkuljettajalle virheelliset toimintaohjeet.

Lautakunta on asiakirjoista saanut tietää seuraavaa:

Rahdinkuljettaja oli ottanut kuljettaakseen kukkaerän vastaanottajalle siten, että tilaus lähetettiin teleksillä rahdinkuljettajan Lyypekin edustajalle 24.9.1981. Lähetys oli lastausvalmiina 30.9.1981, se laivattiin 1.10.1981 ja saapui Helsinkiin 3.10.1981. Rahdinkuljettajan pyyntöön purkaa lähetys jo 3.10.1981 vastaanottajan huolitsija ilmoitti, etteivät he halua purkaa tavaraa ennen kuin 5.10.1981. Rahdinkuljettajan perävaunu pidettiin 3-5.10.1981 rahdinkuljettajan varastossa avonaisena.

Rahdinkuljettaja katsoo rahdinkuljettajana noudattaneensa kaikkia varotoimenpiteitä ja noudattaneensa nimenomaan vastaanottajan huolintaliikkeen toimintaohjeita. Yhtiön mielestä kuljetusaika ei ollut poikkeuksellisen pitkä.

Vastaanottajan huolitsija puolestaan on saapumisilmoituksessaan ilmoittanut vastaanottajalle tavaraerän käsittävän atsaleoja. Tämä ilmoitus oli ollut rahdinkuljettajalle annetun toimintaohjeen perustana.

Vastaanottaja on todennut tilatessaan ilmoittaneensa rahdinkuljettajalle, että tavara on arkaa kuljetettavaa eikä salli minkäänlaista viivästystä. Tällöin vastaanottaja käsitti tilauksen koskevan erää erika-kukkakartonkeja. Vastaanottaja toteaa huolitsijansa ilmoittaneen sille, että Suomeen oli saapunut atsaleaerä, minkä vuoksi vastaanottaja ei saattanut epäillä, että kyseessä olikin erika-kukkalähetys. Kun tavara purettiin 5.10.1981, vastaanottaja oli korjannut tavaranimikkeen, mutta tuolloin oli jo todettu lähetyksen vahingoittuneen.

LAUTAKUNNAN LAUSUNTO

Lautakunta katsoo selvitetyksi, että rahdinkuljettaja oli saanut kuljetusmääräyksen, joka koski erika-kukkalähetystä. Asiakirjoista käy ilmi, että kuljetuksen tuli tapahtua viivytyksettä, mutta muuten ei kuljetuksen suhteen annettu erityisiä ohjeita kuljetettavan tavaran huollosta tai kuljetuslämpötilasta. Koska rahdinkuljettaja ei ollut tietoinen mahdollisista muista vastaanottajalle saapuvista tavaralähetyksistä, vaan toimi vastaanottajan ja tämän huolintaliikkeen antamien ohjeiden mukaisesti, lautakunta katsoo, tiekuljetussopimuslain 29 §:n 1 momentin 4. kohdan säännöksen nojalla, että rahdinkuljettajalla ei ole vastuuta tapahtuneesta vahingosta, koska vahingoittuminen johtui kuljetettavan tavaran erityisestä vahingoittumisalttiudesta.

Päätös oli yksimielinen.

TIEKULJETUSVAKUUTUKSEN VAHINKOLAUTAKUNTA