Diaarinumero: 1/120/85
Ratkaisu annettu: 02.05.1985
Lausunnonpyytäjä: Rahdinkuljettaja
Tapahtumatiedot Rahdinkuljettaja kuljetti 14.6.1984 kahvierän lähettäjältä Helsingistä vastaanottajalle Kuopioon. Perille saavuttaessa kuorma ajettiin vastaanottajan varastolle, jossa oli tarkoitus aloittaa kuorman purkaminen. Tavarakontin ovia avattaessa kuusi kahvipallettia, putosi kuormasta ja särkyi. Vastaanottaja kieltäytyi ottamasta korjattuja palletteja vastaan, koska kutistehuppuja ja joitakin kahvipakkauksia oli särkynyt. Palletti on tukkuliikkeen myyntiyksikkö, joka sellaisenaan menee vähittäismyymälään. Neuvottelujen jälkeen lähettäjä suostui ottamaan särkyneet palletit takaisin sillä ehdolla, että sille korvataan korjauskulut ja rikkoutuneet kahvipaketit. Rikkoutuneet palletit palautettiin takaisin lähettäjälle. Lausunnonpyytäjän kanta Rahdinkuljettaja katsoo, että kahvipalletteja on käsiteltävä pakkauksina ja että palletin särkyminen on rinnastettavissa kuljetettavan tavaran vahingoittumiseen. Tässä kannanotossaan yhtiö tukeutuu lähettäjän ja vastaanottajan lausuntoihin. Vakuutusyhtiön kanta Yhtiö katsoo, että tavarana ei tule käsittää suurinta mahdollista kuljetusyksikköä, vaan kuljetusyksiköille kerättyjä yksittäisiä tuotteita. Viitaten siihen, että tiekuljetussopimuslaki ei edellytä rahdinkuljettajan korvaavan tavaran vahingoittumisesta seuranneita välillisiä kustannuksia tai menetyksiä, ja kun rahdinkuljettaja ei ole korvausvelvollinen ehjän tavaran uudelleen pakkaamisesta ja kuljettamisesta aiheutuvista kustannuksista, yhtiö on torjunut korvausvaatimuksen. Lausuntopyyntö Rahdinkuljettaja pyytää lautakunnan lausuntoa siitä, onko vakuutusyhtiön ottama kielteinen kanta oikea. LAUTAKUNNAN LAUSUNTO Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan käytäntö kahvituotteiden kaupan yhteydessä on se, että tukkuliike toimittaa kahvia ainoastaan pallettiyksikköinä vähittäiskauppaan. Tukkuliikkeen laskutusjärjestelmä ei tunne muita yksiköitä kuin kahvipalletin, joka sellaisenaan on myynti- ja esillepanoyksikkö vähittäismyymälässä. Rikkonaista kahvipallettia ei voi laittaa myytäväksi. Tämän perusteella lautakunta toteaa, että kahvipallettia on pidettävä tiekuljetussopimuslain tarkoittamana tavarana. Lausunnonpyytäjä on esittänyt korvattavaksi vahingoittuneen tavaran uudelleenpakkaus- ja kuljetuskustannukset. Tiekuljetussopimuslain 34 §:n mukaan rahdinkuljettajan on, jos tavara on vahingoittanut, korvattava arvonvähennys laskettuna tavaran arvon mukaan, joka sillä oli kuljetettavaksi otettaessa paikkakunnalla, jolla se otettiin kuljetettavaksi. Lautakunnan käsityksen mukaan palletille rakennetun tavarayksikön hajoaminen hankaloittaa kahvierän käsittelyä vähittäiskaupassa. Vähittäiskauppa voi siten kieltäytyä vastaanottamasta tavaraa sovituin ehdoin. Tämän johdosta tavaran arvo on palletin hajoamisen johdosta alentunut. Näin syntynyt vahinko on tiekuljetussopimuslain 34 §:ssä tarkoitettua arvon vähennystä. Siinä määrin kuin arvon vähennystä on voitu ehkäistä saattamalla tavara myyntikelpoiseen kuntoon, on kyse toimenpiteestä, johon lähettäjän olisi tullut voida ryhtyä hänelle maksetulla vahingonkorvauksella. Tästä hänellä on toimenpiteestä huolimatta oikeus korvaukseen. Sen sijaan hänellä ei ole oikeutta korvaukseen siitä vahingosta, joka on jäänyt syntymättä vahinkoa estävien toimenpiteiden johdosta. Jos siten kahvierän arvo palletin hajottua olisi alentunut 30 prosenttia ja lähettäjä on tämän jälkeen käyttänyt enintään tätä arvonvähennystä vastaavan määrän saattaakseen erän tilaan, jossa siitä saa täyden hinnan, kysymyksessä oleva 30 prosenttia on tiekuljetussopimuslain mukaan korvattavaa vahinkoa. Päätös oli yksimielinen. TIEKULJETUSVAKUUTUKSEN VAHINKOLAUTAKUNTA