Diaarinumero: 10/198/89
Ratkaisu annettu: 13.10.1989
Lausunnonpyytäjä: Vastaanottaja
Tapahtumatiedot Lautakunta on 27.4.1989 lausunnossaan 5/193/89 antanut lausunnonpyytäjälle lausunnon meijerihapatetta koskevan kuljetuksen viivästymisen seuraamuksista. Lausunnonpyytäjä on lautakunnalle 31.5.1989 lähettämässään kirjeessä todennut, että vahinkotapauksia on ollut kaksi ja että lausunnonpyytäjän kirjeenvaihdossa rahdinkuljettajan vastuuvakuutusyhtiön kanssa viitteet ovat sekoittuneet, jonka vuoksi lausunnossa 5/193/89 on käsitelty vain yksi tapaus kahden asemesta. Tämän vuoksi lausunnonpyytäjä pyytää lautakunnalta lausuntoa myös tapauksesta nro 1 (rahtikirja nro X, 16.6.1988), sekä lausunnon 5/193/89 uudelleen käsittelyä. Lausunnonpyytäjän kanta Lausunnonpyytäjä perustelee uudelleenkäsittelyvaatimustaan pääasiassa seuraavasti. Lausunnossaan vahinkolautakunta asettaa ratkaisevaksi sen, millainen on kuljetusyhtiön toimihenkilön henkilökohtainen tuottamus. Ajatus tuntuu mitä merkillisimmältä: jos firmat A ja B tekevät keskenään - räätälintyönä - sopimuksen, ei kai firma B voi sen sopimuksen sitovuutta ja vastuutaan A:han nähden muuttaa sillä, että firmansa sisällä delegoi asian omille toimihenkilöilleen puutteellisesti, rutiiniasiana (kysymyksessä lienee ns. isännän vastuu). Tapauksessa nro 1 (rahtikirja nro X, 16.6.1988) lausunnonpyytäjä katsoo rahdinkuljettajan olevan vastuussa törkeätä tuottamusta koskevien säännösten nojalla pääasiassa seuraavin perustein. Mainitussa rahtikirjassa on nimenomaisesti mainittu kuljetusohjeena \"kiire, ajo 17.6.\", mutta rahtikirjan vasemmasta alakulmasta näkyy himmeänä vastaanottajan kuittaus 20.6. Tapaus täyttää näin ollen ne tunnusmerkit, jotka vahinkolautakunta kielteisessä päätöksessään 5/193/89 välillisesti asetti törkeän huolimattomuuden edellytyksiksi. Rahdinkuljettajan kanta Rahdinkuljettaja on jättänyt lautakunnan harkintaan tapauksen 5/193/89 uudelleen käsittelyn. Tapauksen nro 1 (rahtikirja nro X, 16.6.1988) osalta rahdinkuljettaja myöntää tapahtuneen virheen, mutta katsoo pääasiassa seuraavin perustein, että kysymys ei ole törkeästä tuottamuksesta. Rahdinkuljettajan tiedon mukaan tavara on luovutettu hankkijalle 17.6.1988. Rahdinkuljettajan jakeluyhtiön rahtikirjakappaleessa ilmenee myös jakeluyhtiön leima 17.6.1988 klo 12.00 ja heidän ajojärjestelynsä on ilmoittanut ajattaneensa lastin samana päivänä perille. Sittemmin rahdinkuljettaja on saanut selville, että kuljetettava tavara on luovutettu jakeluyhtiölle 17.6.1988 kello 15:n ja 16:n välisenä aikana. Jakeluyhtiö on pyrkinyt toimittamaan kyseisen hapate-erän vastaanottajalle vielä samana päivänä, mutta myöhäisen ajankohdan vuoksi vastaanottajan varasto on ollut jo suljettu, josta syystä tavaraa ei ole voitu luovuttaa. Rahdinkuljettaja on korvannut tapahtuneen vahingon TKSL:n vastuunrajoitussäännösten mukaan. Vahingosta on lisäksi reklamoitu rahdinkuljettajalle vasta 25.8.1989. LAUTAKUNNAN LAUSUNTO Lautakunta katsoo, että lausunnonpyytäjä ei ole esittänyt riittäviä perusteita lausunnon 5/193/89 uudelleen harkintaa varten, josta syystä lautakunta ei ota lausuntoa uudelleen harkittavakseen. Lausunnonpyytäjän esittämän tapauksen nro 1 suhteen (rahtikirja nro X, 16.6.1988), lautakunta toteaa asiakirjoista käyvän selville seuraavan. Asiakirjojen mukaan huolintaliike on ottanut kuljetettavakseen autolla 13 kollia (464 kg) meijerihapatetta Tanskasta vastaanottajalle Vantaalle. Kuljetus on perustunut kirjalliseen sopimukseen, jossa on erityisesti painotettu toimitusten täsmällisyyttä. Tarkoituksena on ollut saada lähetys vastaanottajalle perjantaina 17.6.1988. Hapatteen sisältänyt traileri on saapunut Turkuun autolla ja tavaraterminaaliin Vantaalle se on saapunut perjantaina aamupäivällä. Tavara on edelleen luovutettu huolitsijan jakeluyhtiölle perjantaina 17.6.1988 klo 15:n ja 16:n välisenä aikana. Kuljetusta koskevaan rahtikirjaan nro X kuljetusohjeeksi on merkitty \"kiire, ajo 17.6\". Tavara on yritetty ajaa perille perjantaina 17.6.1988, mutta jakelua ei silloin ole voitu toteuttaa senkään vuoksi, että vastaanottajan varasto on ollut jo suljettu. Kyseisenä ajankohtana oli kesäloma-aika, ja rahdinkuljettajan saama tieto, ettei tavaraa enää sinä päivänä voida toimittaa, on jäänyt ilmoittamatta vastaanottajalle. Lautakunta katsoo, että rahdinkuljettaja on kuljetussopimuksen vastaisesti laiminlyönyt valvoa, että kuljetettava tavara olisi kuljetussopimusten määräysten mukaisesti riittävän joutuisasti voitu luovuttaa vastaanottajalle jo perjantaina 17.6.1988 aamupäivällä. Tämän laiminlyöntinsä rahdinkuljettaja on myöntänyt ja maksanut sen perusteella vastaanottajalle TKSL:n mukaisen enimmäiskorvauksen. Harkittaessa kysymystä onko laiminlyöntiä pidettävä törkeänä vai ei, lautakunta katsoo merkitystä olevan sillä seikalla, onko laiminlyönti tapahtunut olosuhteissa, joissa rahdinkuljettaja tai hänen henkilökuntaansa kuuluva, jonka toimista rahdinkuljettaja on vastuussa, on voinut mieltää toimintansa todennäköiseksi seuraamukseksi mahdollisesti tapahtuvan vahingon. Mikäli teko mielletään sellaiseksi, että siitä saattaa aiheutua vahinkoa, mutta siitä huolimatta syyllistytään tekoon tai laiminlyöntiin ja osoitetaan ainakin välinpitämättömyyttä vahingon aiheuttamisessa, voidaan tekoa tai laiminlyöntiä pitää luonteeltaan törkeänä. Rahdinkuljettajayhtiö on solminut sopimuksen tietoisena aikataulun täsmällisen noudattamisen merkityksestä. Pitkäaikaisessa sopimussuhteessa aikataulua on käytännössä myös ilmeisesti noudatettu. Asiakirjojen mukaan on viivästynyt ja vahingoittunut lähetys käsitelty rahdinkuljettajayhtiössä tavalla, joka ei ole riittänyt sovitun aikataulun noudattamiseen. Rahdinkuljettaja on kuitenkin pyrkinyt luovuttamaan lähetyksen vastaanottajalle sopimuksessa tarkoitettuna päivänä tässä kuitenkaan onnistumatta. Rahdinkuljettaja on mieltänyt aikataulun tärkeyden ja siten pyrkinyt rajoittamaan viivästyksestä aiheutuvan vahingon. Lautakunta toteaa, että rahdinkuljettaja ei ole osoittanut toiminnassaan sellaista välinpitämättömyyttä, jota voitaisiin pitää törkeänä. Tästä syystä rahdinkuljettaja on oikeutettu rajoittamaan vastuunsa TKSL 32 §:n 3 momentin mukaan. Päätös oli yksimielinen. TIEKULJETUSVAKUUTUKSEN VAHINKOLAUTAKUNTA