Tapahtumatiedot

1950-luvulla rakennetun omakotitalon kellarikerroksessa oli 19.12.2017 havaittu vesivahinko. Vahinkokartoituksessa 21.12.2017 oli ilmennyt, että vesi oli noussut n. 20 cm korkeudelle, mutta vetäytynyt lähes kokonaan pois. Talon ulkopuolella tarkastuskaivossa oleva pohjaveden poistojärjestelmän pumppu ei ollut toiminut, koska kiinteistön sulaketaulussa ollut sulake oli palanut. Lisäksi oli käynyt ilmi, että viemärivettä oli noussut lattiakaivosta lattialle.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään 8.1.2018 katsonut, että vahingon syynä on ollut salaojitusjärjestelmän uppopumpun toimimattomuus ja viemärin tulviminen vedeneristeen puutteellisuuden vuoksi. Vahinko ei ollut vakuutuksesta korvattava rajoitusehtojen vuoksi. Uudessa, 16.2.2018 päivätyssä korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö on viitannut rajoitusehtoon, jonka mukaan korvauspiirin ulkopuolelle on rajattu salaojitusjärjestelmän rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta aiheutuvat vahingot. Korvattavuuden kannalta ei ole merkitystä pumpun toimimattomuuden aiheuttaneella syyllä tai syyn äkillisyydellä ja ennalta arvaamattomuudella.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii vakuutusehtojen mukaisia korvauksia. Purku- ja kuivatuskustannukset ovat olleet noin 8.000 euroa. Uudelleenrakentaminen tulee suunnitelman mukaan maksamaan arviolta 20.000 euroa.

Asiakas katsoo, että vahingon on kiinteistössä aiheuttanut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, joka laukaisi ulkopuolelta tulleen vahingon. Sulakkeen palaminen tapahtui kiinteistön sulaketaulussa, mikä todellisuudessa aiheutti tulvimisen. Pumppu ei ollut rikki, sillä se toimi heti, kun sulake oli vaihdettu. Myöhemmin selvisi, että sulakkeen palamisen oli aiheuttanut haljennut sulakepohja.

Jos vedenpoistojärjestelmä olisi tullut toimimattomaksi ulkopuolisesta syystä, niin kielteisen päätöksen ymmärtäisi. Asiakas pitää asiaa tulkintakysymyksenä, ja katsoo vakuutusyhtiön tulkitsevan asiaa omaksi edukseen edes puolittamatta syytä ja korvauksia.

Vahingon ajankohtana merivesi oli korkealla, ja myös marras- sekä joulukuun sateet olivat nostaneet pohjaveden melko korkealle tasolle, mikä tilanne yhdessä sulakkeen palamisen kanssa johti ongelmaan. Ilmatieteen laitoksen ilmoituksen mukaan viereisessä kaupungissa joulukuun 2017 puolivälissä mitattu korkein meriveden korkeushavainto oli ollut +74 cm ja koko joulukuun 2017 keskiarvo +40 cm.

Vakuutuksenottaja on ilmoittanut, että omistajat ovat talvikauden Espanjassa ja perheen poika tekee valvontakäyntejä noin 1-2 viikon välein.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei vahinko ole kiinteistövakuutuksesta korvattava. Talotekniikan rikkovakuutuksesta korvataan talotekniikan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta talotekniikalle aiheutunut suoranainen esinevahinko. Varolaitteena toimivan sulakkeen on tarkoitus palaa mm. talon sähköjärjestelmän ylikuormitustilanteessa. Kiinteistövakuutuksen ehtojen mukaan sulakkeen rikkoutumista ei katsota ennalta arvaamattomaksi rikkoutumiseksi.

Vesi on päässyt omakotitalon rakenteiden läpi kellariin, koska talon ulkopuolella salaojan tarkastuskaivossa oleva pumppu ei ole toiminut sulaketaulussa olevan sulakkeen palamisesta johtuen. Kiinteistövakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut salaojitusjärjestelmän, sade-, sulamis-, perus- tai pohjaveden poistoon tai muun, maaperän kuivana pitoon tarkoitetun järjestelmän tukkeutumisesta, sortumisesta, rikkoutumisesta, alimitoituksesta tai toimimattomuudesta.

Kiinteistövakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä tai muualta virranneesta sade- tai sulamisvedestä, eikä vahinkoa, joka on aiheutunut viemärikaivon tai –putken tulvimisesta rankkasateen, lumen tai jään sulamisen tai tulvan yhteydessä.  

Vakuutuksenottaja on vakuutusyhtiölle osoittamassaan uudelleenkäsittelypyynnössä kertonut, että kaupungin viemärijärjestelmässä on pumppuasema, joka siirtää alueen ”lietteet ylemmäs ja eteenpäin”. Kellarin lattiakaivot ovat vetäneet vettä viemärijärjestelmään, mutta viemärijärjestelmä ”ei pystynyt siinä määrin ja nopeasti viemään sitä pois”. Vakuutusyhtiö toteaa, ettei kiinteistövakuutuksesta korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon vaurioitumisesta, tukkeutumisesta, alimitoituksesta tai muusta toimimattomuudesta.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut muun muassa RN Oy:n kosteuskartoittajan KL:n laatima tarkastusraportti 21.12.2017 tehdystä korvauskartoituksesta. Raportin mukaan kellarin sulake oli palanut, mistä syystä salaojien tarkastuskaivossa ollut uppopumppu ei ollut toiminut. Vesi oli noussut kellariin. Lisäksi kellariin oli lattiakaivosta noussut viemärivettä tuntemattomasta syystä. Raportin mukaan vettä on voinut olla kellarissa noin 2 viikon ajan ennen vahingon havaitsemista. Kastuminen näkyy melkein koko kellarin alueella. Kastuminen näkyy myös seinissä. Seinät ovat pahimmillaan märkiä lähes metrin korkeudelle asti. Pesuhuoneessa oli havaittu maton sauman olevan auki saunan oviaukon kohdalta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kiistaa siitä, voiko vakuutusyhtiö evätä korvauksen vetoamalla rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata salaojitusjärjestelmän toimimattomuudesta aiheutuvaa vahinkoa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kiinteistövakuutuksen vakuutusehtojen mukaan

• kohta 6 (Korvattavat vahingot, niihin liittyvät rajoitukset, ikävähennykset ja korotetut omavastuut): Kiinteistövakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneet suoranaiset esinevahingot ja muut erikseen mainitut kustannukset. Korvauksen edellytyksenä on, että esinevahinko on suoranainen seuraus kohdissa 6.1 – 6.9 määritellyistä tapahtumista.
• Kohta 6.6.1 (Vuoto, Korvattavat vahingot): Vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut nesteen, kaasun tai höyryn vuotamisesta äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan (muun muassa)
  • rakennukseen kuuluvasta, rikkoutuneesta tai toimimattomasta, kiinteästi asennetusta käyttövesi- tai viemäriputkistosta
  • rakennuksen ulkopuolisesta, kiinteästi asennetusta, äkillisesti rikkoutuneesta käyttövesi-, lämmitys- tai jäähdytysputkistosta tai jätevesiviemäristä.
• Kohta 6.6.2 (Vuoto, Korvausrajoitukset): Vakuutuksesta ei korvata (muun muassa)
  • vahinkoa, joka on aiheutunut salaojitusjärjestelmän, sade-, sulamis-, perus- tai pohjaveden poistoon tai muun, maaperän kuivana pitoon tarkoitetun järjestelmän tukkeutumisesta, sortumisesta, rikkoutumisesta, alimitoituksesta tai toimimattomuudesta
  • vahinkoa, joka on aiheutunut kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon vaurioitumisesta, tukkeutumisesta, alimitoituksesta tai muusta toimimattomuudesta.

Asian arviointi

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että uppopumppu ei ole toiminut, koska sulake oli palanut. Kiistaa on siitä, onko pumpun toimimattomuudesta aiheutunut rakennuksen rakenteiden kastuminen vakuutuksesta korvattava tapahtuma ja voiko vakuutusyhtiö rajoitusehtoon vetoamalla evätä koko korvauksen.

Esitetyn selvityksen mukaan veden paineen nousu talon ulkopuolella oli johtanut veden tunkeutumiseen sisälle ja edelleen lattiakaivojen kautta viemärijärjestelmään.  Sulakkeen palamisen vuoksi pumppu ei ollut poistanut kellariin tullutta vettä. Viemärijärjestelmä ei ollut pystynyt viemään vettä pois, minkä seurauksena viemärijätöksiä oli tullut lattialle takaisinvirtauksen seurauksena. 

Vakuutusehtojen vuotovahinkokohta 6.6.1 edellyttää, että veden vuotamisen äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan on aiheuttanut rakennuksen ulkopuolinen, kiinteästi asennettu rikkoutunut putkisto tai viemäri.  Rajoitusehtojen kohdan 6.6.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut salaojitusjärjestelmän, sade-, sulamis-, perus- tai pohjaveden poistoon tai muun, maaperän kuivana pitoon tarkoitetun järjestelmän tukkeutumisesta, sortumisesta, rikkoutumisesta, alimitoituksesta tai toimimattomuudesta.

Salaojakaivossa oleva uppopumppu ei ole toiminut rikkoutuneen sulakkeen vuoksi. Vakuutuslautakunta katsoo, että kyse on vakuutussopimuksessa olevan rajoitusehdon (kohta 6.6.2) mukaisesta salaojitusjärjestelmän toimimattomuudesta, josta aiheutuvia vahinkoja ei korvata vakuutuksesta. Vakuutusyhtiöllä on oikeus vedota rajoitusehtoon.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho