Uutishuone

Sijoittaminen on yleistaito, jota kannattaa opetella

ke 10. maaliskuuta 2021 07.42.00

”Sijoittamisessa pätee edelleen vanha hyvä neuvo: sijoita vain kohteisiin, jotka pystyt ymmärtämään. Ja jos et ymmärrä, kysy niin monta kertaa, että ymmärrät”, tiivistää FINEn jaostopäällikkö Vesa Sainio sijoittajan tärkeimmän opin.

FINE on finanssialan ongelmatilanteiden neuvoja ja riidanratkaisija, josta kysytään vuosittain noin 700 kertaa sijoittamiseen liittyvistä aiheista. Kysyjien joukossa on paljon kokeneita sijoittajia, mutta mukaan on tullut monia aivan vasta-alkajia, jotka haluavat puolueetonta tietoa ennen sijoituspäätöksiään.

”Meidän näkökulmastamme on hienoa, että uudet sijoittajat kysyvät asioista ennen ostopäätöksen tekemistä. On aina parempi hankkia tietoa etukäteen kuin ruveta jälkikäteen korjaamaan mahdollisia virheitä ja väärinymmärryksiä”, Vesa Sainio sanoo.

Sijoittajien neuvonnasta vastaavan jaostopäällikkö Sainion mukaan on hyvä, että sijoittajaa suojellaan nykyään monilla erilaisilla säädöksillä. Pankit ja muut sijoitustuotteiden myyjät joutuvat kysymään asiakkailta monta asiaa ennen kuin sijoittamisen alkuun pääsee. Kysely saattaa joitakin ärsyttää, mutta on sijoittajan parhaaksi ja tulevaisuuden turvaksi.

Kysymysten tavoitteena on saada selville esimerkiksi minkälaisia tuottoja sijoittaja odottaa ja minkälaiset riskit hän on valmis hyväksymään. Näin tavoitteisiin voidaan palata myöhemmin, jos sijoittaja kokee vaikkapa sijoitustensa riskit suuremmiksi kuin alun perin toivoi.

Kuluttajansuoja ja sijoittajansuoja ovat samantapaisia asioita, mutta niissä on myös selkeitä eroja.

”Sijoitustuotteet eivät ole välttämättömyystuotteita kuten esimerkiksi ruoka tai lämpö. Siksi sijoittajan suojassa painottuu enemmän myös oma velvollisuus ottaa asioista selvää etukäteen”, Sainio kuvailee.

Sijoittaminen on kuin uimataito

Vesa Sainion mielestä sijoittamista voi kuvata osaksi elämänhallintaa ja varautumiseksi tulevaisuuteen.

”Sijoittaminen on samanlainen hyvä yleistaito kuin lukutaito tai vaikkapa uimataito. Kannattaa ainakin tietää, että mahdollisuus sijoittamiseen on olemassa. Sijoittaminen ei välttämättä sovi kaikille, mutta sitä ei kannata kuitenkaan kategorisesti hylätä ennalta. Kannattaa ottaa selvää, miten sijoittaminen sopisi omiin säästötavoitteisiin. Voisin väittää, että suurimmalle osalle ihmisistä sopii jonkinasteinen sijoittaminen.”

Sijoittamista kannattaa myös opetella. Tietoa on saatavissa paljon ja sijoitustuotteiden myyjät ovat velvollisia kertomaan hyvinkin tarkasti erilaisista tuotteistaan niin esitteissään kuin suullisestikin.

Ajat ja neuvot muuttuvat

Vesa Sainio kannustaa seuraamaan talousuutisointia, sillä säästämisen ja sijoittamisen trendit ja käytännöt muuttuvat. Tällä hetkellä esimerkiksi pankkitalletukselle ei voi saada juuri minkäänlaista korkoa.

”Moni on saattanut jäädä tuotto-odotuksissaan vuosikymmenten takaisten tietojensa varaan. 1980-luvulla pankkitalletuksille voitiin maksaa 5–10 prosentin korkoja. Jos nyt lähtee etsimään sijoitustuotteita, joissa on samanlainen korko ja vähäinen riski, joutuu pettymään pahasti. Nyt täytyy hyväksyä aika isot riskit jo viiden prosentin tuotto-odotuksissa.”

Toisaalta aika on muuttunut myös lainojen suhteen: velkojen korot olivat ennen paljon korkeampia kuin nyt.

”Lainakorot ovat olleet hyvin alhaalla jo pitkän aikaa. On siis tiedostettava, että maailma on muuttunut ja siksi sijoittamistakaan ei voi tehdä vanhoilla opeilla.”

Toki osa vanhoista opeista pätee edelleen – ainakin osittain. Sijoittajia neuvotaan usein hajauttamaan sijoituksensa, etteivät kaikki riskit toteutuisi samalla kertaa. Hajautus on hyvä perussääntö edelleen, mutta siinäkin on tiedostettava, ettei se sovi kaikkiin sijoitustuotteisiin.

”Tunnettu esimerkki ovat niin sanotut luottoriski- eli CDO-lainat, jotka aiheuttivat suuria tappioita 2010-luvulla ja joista on tullut myös eniten riita-asioita FINEn käsittelyyn. Siksi tässäkin pätee parhaiten sääntö: kysy jos et tiedä.”

Rahastot herättävät kysymyksiä

Iso osa FINEen tulevista kysymyksistä koskee suomalaisten suosikkisijoituskohdetta eli rahastoja.

Yleisin kysymys on, mitä tapahtuu, jos rahastoyhtiö menee konkurssiin? Vastaus siihen on helppo: sijoittajan rahat ovat turvassa rahastossa.

”Rahastotoiminta on pitkälle säänneltyä, mikä auttaa sijoittajaa. Asiakkaiden rahastoissa olevat rahat ovat täysin erillään itse rahastoyhtiöstä. Jos rahastoyhtiö menee konkurssiin, asiakkaiden rahoille ei tapahdu yhtään mitään, vaan rahaston säilytysyhtiö rupeaa hoitamaan kyseistä rahastoa ja sen siirtoa toiselle rahastoyhtiölle”, Vesa Sainio kertoo.

Toinen yleinen kysymys koskee rahastosta nostettavien sijoitusten katkaisuaikaa. Se on määritelty rahaston säännöissä, mutta monikaan ei ole ymmärtänyt sen konkreettista merkitystä.

”Rahaston katkaisuaika on usein esimerkiksi kello 14. Jos siis lunastat rahaston aamulla, sen arvo lasketaan vasta kello 14 ja silloista arvoa ei voi siis tietää etukäteen. Tämänkin säännön idea on suojella rahastossa mukana olevia sijoittajia. Näin kukaan ei pääse hyötymään kurssin vaihtelusta, vaan kaikkien pitää ymmärtää, että markkinoilla on nousupäiviä ja laskupäiviä.”

Pankin tai muun palvelutarjoajan on kerrottava myös tästä asiasta asiakkaalle selkeästi.

”Tästä saamme kyselyjä paljon, koska moni luulee, että saa rahat ulos esimerkiksi edellisen päivän arvon mukaan. Eli meille tulevat kysymykset koskevat niitä tapauksia, kun rahaston arvo on laskenut edellisestä päivästä – kukaan ei tietenkään valita, jos arvo on noussut!”

Kolmanneksi yleisin kysymys koskee sijoitusrahasto-osuuden myymistä eli sijoituksen muuttamista rahaksi: kuinka nopeasti rahat on mahdollista saada ulos.

”Aika vaihtelee rahastotyypeittäin, ja oikea vastaus löytyy rahaston säännöistä. Pääsääntöisesti rahat maksetaan muutaman päivän sisällä. On kuitenkin olemassa myös asuntorahastoja tai muita vastaavia, jotka saattavat olla auki esimerkiksi vain neljä kertaa vuodessa. Silloin tietenkin rahojen saaminen kestää paljon kauemmin”, Sainio kertoo.

Lisätietoa:

Jaostopäällikkö Vesa Sainio, FINE,  p. 09 6850 1244, vesa.sainio(at)fine.fi
Viestintäpäällikkö Elina Antila, FINE, p. 040 548 3838, elina.antila(at)fine.fi 

 

Lähetys epäonnistui. Tarkista, että täytit vaaditut kentät.

Palaute julkaisusta

Voit auttaa meitä kehittämään oppaidemme sisältöjä antamalla palautteesi

Kiitos!

Ole ystävällinen ja vastaa seuraaviin väittämiin