FINE - Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Henkivakuutus, säästö- ja sijoitusvakuutukset

Erilaiset säästö- ja sijoitusvakuutukset

Säästö- ja sijoitusvakuutustuotteet ovat pitkäaikaiseen säästämiseen ja sijoittamiseen tarkoitettuja. Säästö- ja sijoitusvakuutustuotteilla pyritään saavuttamaan tuottoa ja kerryttämään säästösummaa tai hankkimaan turvaa kuolemantapauksen varalle. Eläkevakuutuksilla säästetään lisäturvaa eläkeikään. Vakuutussijoittamista ovat myös kapitalisaatiosopimukset, vaikka niissä ei olekaan ketään vakuutettua henkilöä.

Tyypillisesti säästö- tai sijoitusvakuutus voi olla joko ns. korkosidonnainen, jolloin säästöä tai tuottoa kertyy tietyn sovitun koron (laskuperustekorko) ja muiden hyvitysten perusteella, tai sijoitussidonnainen, jolloin tuotteen arvonkehitys on laskennallisesti sidottu valittuihin sijoituselementteihin. Sijoitussidonnaiset tuotteet sisältävät myös riskin pääoman menettämisestä, eli myös sijoitettu alkupääoma voidaan menettää, jollei sitä ole erikseen turvattu.

Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin, kuten muihinkin sijoitustuotteisiin, pätee yleensä se, että riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä. Jos tuotteessa on suuri tuotto-odotus, myös sen riski on suuri. Maltillisemmin tuottavissa tuotteissa on myös pienempi riski.

Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin liittyy erilaisia verotuksellisia etuja. Toisaalta verotuksellisten etujen vuoksi esimerkiksi eläkevakuutukseen säästetty summa saattaa olla sidottu siten, että sitä ei voi saada takaisin (takaisinosto) muutoin kuin tietyissä vakuutusehdoissa mainituissa poikkeustilanteissa. Varojen nostamisesta säästöaikana eli ennen alun perin sovittua vakuutuksen erääntymishetkeä, saatetaan periä huomattavia takaisinostokuluja. Takaisinostokulujen suuruus voi riippua siitä, kauanko sopimus on ollut voimassa.

Henkivakuutuskorvauksiin samoin kuin muihinkin vakuutussäästämistuotteisiin, liittyy erilaisia verotuksellisia etuja, jotka riippuvat vakuutuksen laadusta ja vakuutetun henkilön ja edunsaajan suhteesta. Verotuksellisiin etuihin voivat kuitenkin vaikuttaa vakuutussopimuksen jälkeenkin tehdyt poliittiset päätökset ja verolainsäädäntöön tehtävät muutokset.

Riskihenkivakuutus

Henkivakuutukset voi jakaa riskihenkivakuutuksiin ja säästöhenkivakuutuksiin. Riskihenkivakuutuksella tarkoitetaan sellaista vakuutusta, jossa vakuutettu riski on henkilön kuolema. Vakuutetun henkilön kuoltua maksetaan edunsaajaksi määrätylle taholle kuolintapauskorvaus eli vakuutussumma. Riskihenkivakuutuksessa ei ole säästö- tai sijoituselementtiä, vaan vakuutusmaksu määräytyy pääasiassa vakuutettavan riskin (eli esimerkiksi kuolintapauskorvauksen suuruuden ja henkilön iän) perusteella.

Riskihenkivakuutuksen ottamalla voi turvata perheen tai muun edunsaajan toimeentuloa siinä tapauksessa, että vakuutettu menehtyy. Henkivakuutusturvan tarve korostuu silloin, kun perheellä on pieniä lapsia ja paljon asuntolainaa. Henkivakuutusturva on tärkeää myös silloin, kun perheen toimeentulo on vahvasti yhden henkilön varassa.

Säästöhenkivakuutus

Säästöhenkivakuutukseen sisältyy säästösumma, joka maksetaan vakuutetulle henkilölle, mikäli hän on elossa tiettynä ennalta sovittuna hetkenä. Jos vakuutettu henkilö kuolee ennen tätä ajankohtaa, vakuutussäästö jää vakuutusyhtiölle. Säästöhenkivakuutukseen saattaa olla mahdollista sisällyttää turva myös kuolemantapauksen varalta. Kuolemanvaraturvan suuruus määräytyy eri tavalla eri tuotteissa. Sellaista säästöhenkivakuutusta, johon tehdään kerralla suurempi sijoitus, voidaan kutsua myös sijoitusvakuutukseksi.

Säästöhenkivakuutuksen vakuutussäästön arvonkehitys voi olla sidottu tiettyyn kiinteään korkoon (laskuperustekorko), jolloin vakuutussäästöä kerryttää tämä korko sekä tietyt muut hyvitykset. Säästöhenkivakuutus voi olla myös sijoitussidonnainen, jolloin säästösumma kasvaa tai alenee sen mukaan, millainen arvonkehitys on niillä sijoitustuotteilla, joihin säästöhenkivakuutuksen arvonkehitys on laskennallisesti sidottu.

Terveysselvitys

Kuolemanvaraturvan sisältävää vakuutusta haettaessa pitää täyttää terveysselvitys, jossa annetaan tietoja vakuutettavan henkilön terveydentilasta. Oikeiden ja täydellisten vastausten antaminen vakuutusyhtiön esittämiin kysymyksiin on tärkeää. Väärien tai puutteellisten tietojen antaminen voi johtaa siihen, että korvausta ei makseta tai että vakuutus voidaan irtisanoa.

Edunsaajamääräys

Henkivakuutussopimusta solmittaessa sovitaan mm. siitä, kuka on vakuutuksen edunsaaja. Edunsaaja voi olla nimetty henkilö tai esimerkiksi ”omaiset”. Etenkin silloin, kun halutaan määrätä edunsaajaksi avopuoliso, on hyvä määrätä hänet nimeltä. Vakuutuksenottajan itsensä on huolehdittava edunsaajamääräysten ajantasaisuudesta. Edunsaajamääräystä voi muuttaa jälkikäteenkin. Uusi edunsaajamääräys on toimitettava suoraan vakuutusyhtiölle kirjallisesti.

Säästöhenkivakuutuksessa edunsaaja voi olla joko vakuutettu itse tai joku muu. Esimerkiksi joku lähiomainen voidaan määrätä säästöhenkivakuutuksen edunsaajaksi varallisuudensiirtotarkoituksessa.

Eläkevakuutukset

Vapaaehtoisilla tai yksilöllisillä eläkevakuutuksilla täydennetään lakisääteistä eläketurvaa. Vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen säästetään varoja, jotka maksetaan eläkeaikana (tiettynä ajanjaksona) määräajoin, esimerkiksi kuukausittaisena eläkkeenä lakisääteisten eläkkeiden lisäksi. Myös eläkevakuutukset voivat olla korko- tai sijoitussidonnaisia.

Vapaaehtoisille eläkevakuutuksille on ominaista, että vakuutuksella on tarkoitus säästää pitkäaikaisesti. Tämä on huomioitu eläkevakuutukseen liittyvässä verotuksessa. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästetyt varat on sidottu siten, että niitä ei voi milloin vain halutessaan saada takaisin. Eläkevakuutuksen säästöt on mahdollista takaisinostaa vain tietyissä vakuutusehdoissa mainituissa tilanteissa, esimerkiksi avioeron tai pitkäkestoisen työttömyyden johdosta.

Vakuutuksenottajan itsensä ottamien eläkevakuutusten lisäksi työnantajat voivat ottaa työntekijöille lisäeläketurvaa henkivakuutusyhtiöistä ja eläkesäätiöistä ja -kassoista.

Kapitalisaatiosopimukset

Kapitalisaatiosopimukset ovat määräaikaisia sijoitussopimuksia. Kapitalisaatiosopimus on vakuutusyhtiön ja asiakkaan välinen sopimus, jossa ei ole ketään vakuutettua henkilöä. Sopimuksen erääntymistä ei siis ole sidottu kenenkään henkilön elossa oloon tai kuolemaan. Sopimus erääntyy ja varat voi nostaa tiettynä ennalta sovittuna ajankohtana.

Kapitalisaatiosopimukset voivat olla korko- tai sijoitussidonnaisia. Kapitalisaatiosopimusten maksut ja kulut määräytyvät samaan tapaan kuin säästöhenkivakuutustuotteissa. Kapitalisaatiosopimuksia koskevat tietyt vakuutussopimuksia koskevat säännökset, esimerkiksi vakuutussopimuslain säännökset mm. tiedoista, joita pitää antaa ennen sopimuksen solmimista.