FINE - Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Tilinkäyttö ja maksaminen

Mitä ovat peruspankkipalvelut?

Peruspankkipalveluita ovat perusmaksutili ja siihen liittyvä tilinkäyttöväline (kuten debit-kortti ja verkkopankkitunnukset), mahdollisuus nostaa käteistä, maksutapahtumien toteuttaminen sekä sähköinen tunnistusväline.

Perusmaksutilipalvelua tarjotaan yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi kaikille kuluttaja-asiakkaille, jotka asuvat laillisesti ETA-valtiossa. Tämä ei koske yrityksiä eikä yhteisöjä, vaikka niiden puolesta toimiikin luonnollinen henkilö.

Käytännössä peruspankkipalveluilla tarkoitetaan sitä, että asiakas voi avata tilin pankissa, saada sen käyttöön kortin ja käyttää tiliä maksujenvälitykseen. Perusmaksutilipalveluun kuuluu myös verkkopankkitunnukset eli vahva sähköinen tunnistusväline, jos pankki tarjoaa sitä muille asiakkaille. Sähköisen tunnistuspalvelun voi evätä vain jos asiakkaalla ei esimerkiksi ole henkilötunnusta tai häntä ei ole merkitty väestötietojärjestelmään. Näissä tapauksissa pankin on tarjottava rajoitetumpaa, vain perusmaksutiliin ja siihen liittyvien palveluiden käyttämiseen soveltuvaa sähköistä tunnistusmenetelmää.

Talletuspankki voi kieltäytyä perusmaksutilin avaamisesta ja perusmaksutiliin liittyvien maksupalveluiden tarjoamisesta lähinnä vain rahanpesusäännöksistä johtuvasta syystä. Tällainen syy voi olla esimerkiksi jos pankki ei pysty varmistamaan asiakkaan henkilöllisyyttä luotettavasti. Talletuspankit käsittelevät kuluttaja-asiakkaan perusmaksutilihakemuksen viipymättä ja viimeistään kymmenen pankkipäivän kuluessa hakemisesta.

Jos talletuspankki kieltäytyy avaamasta kuluttaja-asiakkaan perusmaksutiliä tai tarjoamasta perusmaksutiliin liittyvää maksupalvelua, se ilmoittaa asiakkaalle kieltäytymisen perusteen viivytyksettä, kirjallisesti ja maksutta. Tällöin pankin pitää antaa asiakkaalle riittävä selvitys muutoksenhakuun liittyvistä menettelytavoista.

Asiakas voi irtisanoa perusmaksutilisopimuksen milloin tahansa, eikä talletuspankki voi veloittaa irtisanomisesta maksua.

Pankki voi irtisanoa asiakkaan perusmaksutilin vain jos maksutilillä ei ole ollut tapahtumia 24 peräkkäisen kuukauden aikana tai jos asiakas ei enää asu laillisesti ETA-valtiossa. Pankki ilmoittaa asiakkaalle tilin irtisanomisesta ja irtisanomisperusteesta kirjallisesti vähintään kahta kuukautta ennen irtisanomisen voimaantuloa.

Pankki voi purkaa perusmaksutilisopimuksen, jos asiakas on tahallisesti käyttänyt maksutiliä laittomaan tarkoitukseen, jos asiakas on antanut virheellisiä tietoja tai jos asiakas on jättänyt antamatta tietoja, ja oikeat tiedot olisivat johtaneet perusmaksutilihakemuksen hylkäämiseen. Purkaminen tulee voimaan välittömästi.

Perusmaksutilin irtisanomista tai purkamista koskevassa ilmoituksessa pankin on neuvottava asiakasta muutoksenhakuun liittyvästä menettelystä.

Asiakas voi siirtää maksutilinsä toiselle palveluntarjoajalle tilin siirtopalvelulla antamalla uudelle pankille tarvittavat tiedot ja valtuuttaa uuden pankkinsa pyytämään tilin siirtämisen edellyttämät tiedot nykyiseltä palveluntarjoajalta. Pankista saa tarkempia tietoja tilin siirtämiseen osallistuvien tehtävistä, siirron toteutusaikataulusta sekä asiakkaalta pyydettävistä tiedoista.

Pankit voivat periä peruspankkipalveluista hinnastonsa mukaisen kohtuullisen maksun. Finanssivalvonta seuraa peruspankkipalvelujen hinnoittelua.

Kortin oikeudeton käyttö

Pankki- ja luottokorttien käyttö maksuvälineenä on monelle jokapäiväistä toimintaa. Sirukorttien yleistymisen johdosta maksut vahvistetaan tavallisesti maksupäätteeseen näppäiltävällä tunnusluvulla. Tunnusluvun näppäily on syytä suojata huolellisesti, jotta ulkopuolinen ei voi urkkia sitä tietoonsa. Tunnuslukua ei suositella säilytettävän kirjoitetussa muodossa lainkaan, vaan se tulisi muistaa ulkoa. Mikäli koodi on välttämätöntä pitää tallessa jossakin, tulisi alkuperäinen pankin lähettämä paperi tuhota ja kirjoittaa koodi sillä tavalla muistiin, että ulkopuolisen ei ole mahdollista päätellä sen olevan kortin tunnusluku. Tunnuslukua ei saa missään tapauksessa säilyttää samassa yhteydessä kortin kanssa, esimerkiksi lompakossa.

Jos kortti joutuu rikollisten käsiin ja sitä käytetään oikeudettomasti, jakautuu vastuu syntyneestä vahingosta pankin ja asiakkaan välillä maksupalvelulain säännösten ja korttiehtojen mukaan. Erityisesti yrityskorteissa on erityisen tärkeätä selvittää korttiehtojen mukainen vastuunjako. Maksupalvelulain mukaan vastuu syntyneestä vahingosta on kokonaan pankilla, jos asiakkaan voidaan katsoa menetelleen huolellisesti. Jos asiakas on menetellyt kokonaisuutena arvioiden törkeän huolimattomasti tai tahallisesti, vastuu on kokonaan asiakkaalla. Mikäli asiakas ei ole ollut täysin huolellinen, muttei myöskään törkeän huolimaton, jää asiakkaan vastuulle 150 euron omavastuu ja pankin vastuulle loppuosa vahingosta.

Huolellisuuden arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa seuraavia seikkoja:

- miten asiakas on säilyttänyt korttiaan

- miten kortti sekä pin-koodi ovat joutuneet rikollisen haltuun

- kuinka nopeasti asiakas on huomannut kortin katoamisen ja sulkenut korttinsa sulkupalvelussa

- asiaan liittyvät muut olosuhteet

Ympäröivillä olosuhteilla voi olla vaikutusta siihen, miten asiakkaan tulisi huolehtia korttinsa tallella olosta ja käyttämisestä. Asiakkaan liikkuessa sellaisissa paikoissa, joissa on tungosta ja esimerkiksi muutoin korostunut taskuvarkauksien riski, tulee kortin tallella oloa seurata tavallista tarkemmin. Tällaisissa paikoissa voi myös olla perusteltua käyttää käteistä kortin sijaan, jos esimerkiksi tunnusluvun näppäilyä on hankala suojata. Asiakas voi myös joutua kantamaan vastuun vahingoista, jotka syntyvät siitä, että asiakas on itse antautunut riskialttiiseen tilanteeseen käyttämällä pimeää taksia tai päästämällä vieraita ihmisiä kotiinsa.

Palvelumaksut

Pankki perii asiakkaan kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla palvelumaksuja. Esimerkiksi tilisopimuksen yleisissä ehdoissa on yleensä varattu pankille oikeus tehdä muutoksia hinnastoonsa ilmoittamalla siitä määräajassa ennen muutoksen voimaantuloa. Ilmoituksen saatuaan asiakas voi irtisanoa tilisopimuksen tai hyväksyä muuttuneen hinnaston. Yleensä hyväksyminen ei edellytä asiakkaalta erityisiä toimenpiteitä.

Joskus asiakkaalle on jäänyt tili sellaiseen pankkiin, jossa hänellä ei ole päivittäistä asiointia. Tällöin pankin sopimusten perusteella veloittamat palvelumaksut voivat viedä tilin saldon miinukselle. Pankilla on oikeus kirjata palvelumaksut tilille miinusmerkkiseksi saldoksi, mutta tästä ei saa periä asiakkaalta tilinylitysmaksua.

SEPA-uudistus

Euroopan unionin sisälle on muodostumassa yhtenäinen euromaksualue (Single Euro Payments Area eli SEPA). Suomi on siirtynyt uuteen SEPA-palveluiden aikaan ensimmäisten euromaiden joukossa. Tarkoitus on yhtenäistää euromääräisten maksujen ehdot ja käytännöt tilisiirtojen, maksukorttien ja suoraveloitusten osalta. Suomessa jo käyttöön otetut IBAN-muotoiset tilinumerot ja pankkien BIC-koodit liittyvät SEPA-uudistukseen. IBAN-tilinumeroiden ja BIC-koodien avulla maksut ohjautuvat euroalueen pankeissa oikeille tileille ja oikeisiin pankkeihin.

SEPA-uudistuksen vuoksi Suomessa on siirrytty myös suoraveloituksesta suoramaksun ja e-laskun käyttöön. Siirtymäaika päättyi tammikuun 2014 lopussa. Tämän jälkeen sellaiset suoraveloitukset, joita ei ole muunnettu suoramaksuksi tai e-laskuksi, ovat lakanneet ja joissain tapauksissa laskuttaja on saattanut siirtyä paperilaskuun. Asiakkaan kannattaa tutustua huolella laskuttajan muutosta koskeviin ilmoituksiin ja toimia ohjeiden mukaisesti.

Maksu väärälle tilille

Joskus tilisiirto menee maksajan näppäilyvirheen vuoksi väärälle tilille. Tällöin asian huomannut maksaja voi olla yhteydessä omaan pankkiinsa. Maksajan pankki pyytää maksunsaajan pankkia selvittämään asiaa. Jos maksunsaaja ei suostu palauttamaan hänelle virheen vuoksi tullutta maksua, on maksunsaajan pankilla oikeus antaa maksunsaajan nimi ja osoite maksajan pankille, joka välittää ne maksajalle. Tämän jälkeen maksaja voi itse vaatia suorituksen palauttamista maksunsaajalta. Ääritapauksessa maksaja voi nostaa kanteen maksunsaajaa vastaan ja vaatia perusteettoman edun palautuksena maksamaansa summaa takaisin. Varojen palauttaminen voi myös joissain tilanteissa olla rangaistavaksi säädetty teko. Pankki ei voi peruuttaa maksua tai ottaa rahoja toisen tililtä palauttaakseen ne maksajalle, vaikka maksu olisi ilmeisesti mennyt väärälle tilille.

Shekki

Shekkien käyttö on Suomessa nykyisin melko harvinaista. Shekki on mahdollista muuttaa rahaksi kahdella eri tavalla. Shekki voidaan jättää perittäväksi tai lunastaa. Lunastuksessa pankki maksaa asiakkaalle shekillä olevan summan ennen kuin se on tarkistanut shekin asettajan pankilta, että shekillä on ollut katetta. Tällöin asiakas ottaa riskin siitä, että pankki perii maksamansa summan takaisin, mikäli shekki osoittautuu katteettomaksi. Perittäväksi jättäminen tarkoittaa sitä, että pankki perii shekillä olevaa rahasummaan shekin asettajan pankista ensin ja maksaa ne asiakkaalle vasta saatuaan rahat. Tämä on siinä mielessä varmempi tapa, että shekin kate on varmistettu siinä vaiheessa kun asiakas saa rahat itselleen. Shekin lunastaminen edellyttää toimeksiannon tekemistä pankille. Asiakkaan kannattaa aina tutustua huolellisesti toimeksiantolomakkeella mainittuihin toimeksiannon ehtoihin.